Lihaa oli silloin kun oli. Ei silloin vouhkattu hienoilla nimillä, se oli ihan tavallista ruokaa.
Niinpä, ja mikä ihmeellisintä: Ihmiset on ennen joutuneet syömään ilman, että tietävät paljonko proteiinia saavat per painokilo.
On vaan syöty, ei kukaan miettinyt että onko protskuu. Edes hiilareista ei oltu kuultu, ainakaan satoja vuosia sitten.
Proteiini oli joskus ennen sellainen nimeltään kuin munanvalkuaisaine, tai valkuaisaine.
Moni näistä "muoti"aineksista kuten kalsiumit ja proteiinit löydettiin jossain vaiheessa, ja osa löydettiin vain siksi, että ne oli helppo jostain ulosteesta polttamalla tai muuten eristämällä löytää.
Sitten alettiin varmaan selvittää, mihin ne liittyvät. Joskus niitä ilmiselvästi hyödynnetään tuotteiden markkinoinnissakin, eli yhdistetään kalsium maitoon, vaikka sen voisi yhtä hyvin yhdistää parsakaaliin tai appelsiiniin.
Proteiinin syöminen siksi, että lihakset kasvaa, on joiltain osin yhtä kaukaa haettua kuin että hiusten syöminen auttaisi kaljuuntumiseen.
Kaikessa on proteiinia, koska se on perus rakennusaine jota ilman ei yksikään elävä olento pysyisi pystyssä. Se että sitä jostain saadaan, on lähes väistämätöntä sillä että syö tarpeeksi. Jos ei syö tarpeeksi, ei tule tarpeeksi proteiinia, muttei tule sitten monia muitakaan aineita.
Ja esimerkiksi ruokaöljyssä ei ole proteiinia, eikä sokerissa, eikä muissakaan eristetyissä aineksissa, joten se selittää tämän nykyään vallitsevan "proteiininpuutteen" koska syödään paljon tyhjiä kaloreita. Jos söisin pelkillä banaaneilla vaikkapa päivän kalorintarpeeni täyteen, tai parsakaalilla, saisin tarpeeksi proteiinia. Kyseiset ruoat on vain melko mahdottomia syödä niin suurissa määrin, ja siksi pidetään tehokkaampana syödä muita ruokia.
Se että joku ruoka on proteiininlähde, on ihan totta jos miettii kuinka suuri osa ruuasta on proteiinia.
Mutta siitä aiheesta on sekä myyttejä että todellisia juttuja varmaan liikkeellä.
Sori kanssavegaanit, mutta minusta tuntuu että vegaanitkin ovat jotenkin liikaa sen proteiinin perään. ? Miksi tuntuu siltä? Vai onko se vaan sitä vakuuttelua, että jos proteiini on syy miksi joku ei ala vegaaniksi, niin käännyttämistä varten pitää korostaa että sitä saa kasveistakin.
Älkää ihmeessä uskoko sitten minua, koska ajattelen että voin olla yhtä väärässä kuin muutkin. Ja syön varmuudella tarpeeksi proteiinia, koska olen sen kalorilaskureista katsonut
Mutta onko tiede päässyt edes konsensukseen siinä, mikä on proteiinin tarve? Urheilija varmaan hyötyy tästä tiedosta, jotta osaa mitoittaa syömisensä . Itselle en pidä merkityksenä enää laskea paljonko protskua saan päivässä, sen jälkeen kun seurasin tilannetta, ja odotan vaan milloin se proteiinipuute iskee.
[quote]Lihaa oli silloin kun oli. Ei silloin vouhkattu hienoilla nimillä, se oli ihan tavallista ruokaa.[/quote]
Niinpä, ja mikä ihmeellisintä: Ihmiset on ennen joutuneet syömään ilman, että tietävät paljonko proteiinia saavat per painokilo.
On vaan syöty, ei kukaan miettinyt että onko protskuu. Edes hiilareista ei oltu kuultu, ainakaan satoja vuosia sitten.
Proteiini oli joskus ennen sellainen nimeltään kuin munanvalkuaisaine, tai valkuaisaine.
Moni näistä "muoti"aineksista kuten kalsiumit ja proteiinit löydettiin jossain vaiheessa, ja osa löydettiin vain siksi, että ne oli helppo jostain ulosteesta polttamalla tai muuten eristämällä löytää.
Sitten alettiin varmaan selvittää, mihin ne liittyvät. Joskus niitä ilmiselvästi hyödynnetään tuotteiden markkinoinnissakin, eli yhdistetään kalsium maitoon, vaikka sen voisi yhtä hyvin yhdistää parsakaaliin tai appelsiiniin.
Proteiinin syöminen siksi, että lihakset kasvaa, on joiltain osin yhtä kaukaa haettua kuin että hiusten syöminen auttaisi kaljuuntumiseen.
Kaikessa on proteiinia, koska se on perus rakennusaine jota ilman ei yksikään elävä olento pysyisi pystyssä. Se että sitä jostain saadaan, on lähes väistämätöntä sillä että syö tarpeeksi. Jos ei syö tarpeeksi, ei tule tarpeeksi proteiinia, muttei tule sitten monia muitakaan aineita.
Ja esimerkiksi ruokaöljyssä ei ole proteiinia, eikä sokerissa, eikä muissakaan eristetyissä aineksissa, joten se selittää tämän nykyään vallitsevan "proteiininpuutteen" koska syödään paljon tyhjiä kaloreita. Jos söisin pelkillä banaaneilla vaikkapa päivän kalorintarpeeni täyteen, tai parsakaalilla, saisin tarpeeksi proteiinia. Kyseiset ruoat on vain melko mahdottomia syödä niin suurissa määrin, ja siksi pidetään tehokkaampana syödä muita ruokia.
Se että joku ruoka on proteiininlähde, on ihan totta jos miettii kuinka suuri osa ruuasta on proteiinia.
Mutta siitä aiheesta on sekä myyttejä että todellisia juttuja varmaan liikkeellä.
Sori kanssavegaanit, mutta minusta tuntuu että vegaanitkin ovat jotenkin liikaa sen proteiinin perään. ? Miksi tuntuu siltä? Vai onko se vaan sitä vakuuttelua, että jos proteiini on syy miksi joku ei ala vegaaniksi, niin käännyttämistä varten pitää korostaa että sitä saa kasveistakin.
Älkää ihmeessä uskoko sitten minua, koska ajattelen että voin olla yhtä väärässä kuin muutkin. Ja syön varmuudella tarpeeksi proteiinia, koska olen sen kalorilaskureista katsonut :D Mutta onko tiede päässyt edes konsensukseen siinä, mikä on proteiinin tarve? Urheilija varmaan hyötyy tästä tiedosta, jotta osaa mitoittaa syömisensä . Itselle en pidä merkityksenä enää laskea paljonko protskua saan päivässä, sen jälkeen kun seurasin tilannetta, ja odotan vaan milloin se proteiinipuute iskee.
