Koirapulina 2

[Darre]

Noi on niiiiiin ärsyttäviä. Meilläkin tuli tässä yksi päivä iltalenkillä vastaan nainen keskikokoisen koiran kanssa ja koira meni makuulle siihen kävelytien varteen. Otin omat koirat oikealle puolelleni lyhyisiin hihnoihin siltä varalta, että se vaanija sinkoaa kohti kun me ollaan kohdalla niinkuin yleensä käy (tuossa paikassa ei pääse edes väistämään kauemmas). Mutta sitten kuulin kun nainen sanoi koiralle jotain "odota siinä" tjsp eli ilmeisesti hän hoiti ohitukset noin Ei se kyllä ohittaville koirille kivaa ole.

[Mea]

Meille tehdään jatkuvasti noin. Eli seistään paikallaan kuin tatti. Ja voin sanoa että on hirveän hankala kantaa 40kg riehuvaa ja räyskyttävää koiraa siitä ohi. Varsinkin kun jaksan nostaa vain 20kg. Ennen se oli helpompaa kun painoin itse 40kg enemmän, nyt ei ole sitä etua enää. Tietysti olisi varmaan helpompi jos oma koira ei riehuisi ja räyskyttäisi, mutta niin se nyt vaan tekee.

[tuhti]

^Itse olen kouluttanut koirani kulkemaan hihnassa asiallisesti, jos vastaan tulee remmirähjiä tai tuijottelijoita, mutta kulman takana vaanivat ovat liikaa, koska silloin ei itse ehdi ottaa koiraa kontaktiin vaan koira reagoi ensin. Mulla on vanhempi erittäin reaktiivinen, jonka koulutukseen olen käyttänyt paljon vaivaa ja aikaa. Jos saan etäisyyttä vastaantulevaan hyökkijään kuten eilen, meidän osalta kaikki sujuu hyvin. Ja otan etäisyyttä vaikka joutuisin kääntymään 180 astetta ympäri, jos muuten homma ei onnistu. Mulle ei ole vaihtoehto, että omat olisivat hihnoissa vain lihasvoiman varassa, koska koirat ovat voimakkaita ja itse häviän niille tuollaisissa tilanteissa aivan satavarmasti. Lisäksi haluan välttää kiihdyttäviä tilanteita lenkillä, jotta ne olisivat koirille ja itselle stressittömiä. Meilläpäin muita koiria on paljon, joten kohtaamisia tulee päivittäin.

[Mea]

Meillä ei käyttäydytä ja mennään lihasvoimalla. En laita siihen aikaa enkä vaivaa. Vastaantulijoita on harvoin, mutta tietysti joskus on. Ja jostain syystä ne kaikki jämähtävät paikalleen ja minä raahaudun ohi.

[Koiruuksia]

Muita ihmisiä tai heidän tekemisiään koiriensa kanssa tai ilman koiria en voi hallita.

Sen sijaan voin hallita oman käytökseni ja ennenkaikkea oman koirani käytöksen. Silloin on helppoa kun ei tarvitse välittää muiden paikalleen jäänneistä tai mahdollisesti räyhäävista koirista. Sen kun kävelee omiensa kanssa ohi. Ihanan rentouttavaa.
Kirsikkana kakun päällä, tykkään puuhailla koirieni kanssa ja opettaa niille kaikenlaisia juttuja. Kuten nyt vaikka kauniisti ohittamisen vaikka vastassa olisi palloa pomputtava vaaleanpunainen elefantti tai ihan mikä tahansa. Vaikka se paikoillaan tököttävä koirakko tai räyhäävä koira.
Koirien kanssa puuhaaminen ja niiden kouluttaminen on asia mistä todella pidän. Se ehkä selittää asian.

Taas todetaan että me ihmiset olemme erilaisia. Haluamme eri asioita ja olemme tai emme ole valmiita käyttämään aikaa ja energiaa asioihin, ihan oman mieltyksenne mukaan.
MInä en jaksaisi yhtään lenkkiä koirien kanssa jos mahdollisuus olisi että vastaan tulisi jotain jolle koirani alkaisi räyhäämään. Ja siten pitäisi vaan raahata sitä räyhäävää koiraa eteenpäin. Tai räyhääviä koiria. Ei. Mieluummin kävelen niiden kanssa hihnat löysillä niin että ne ovat hiljaa. Paljon parempi vaihtoehto. Siis minulle.

Se mitä muut ihmiset tekevät tai eivät tee koiriensa käytöksen eteen, ei kaivele minua ollenkaan. Se ei ole mitenkään sellainen asia joka kiinnostaisi.
Joskus nuorempana jaksoi kiinnostaa ja päivittelin asiaa kun olin kohdannut jonkun mielestäni huonosti käyttäytyvän koiran. Mutta en enää.
Riittää että pitävät koiransa kiinni. Siinä vaiheessa alkaa kiinnostaa jos vieras koira tulee iholle. Muuten ei.

[Mea]

Meille on kerran huudettu kohdalla että "saatanan rakki"! Se oli keski-ikäinen mies ilman koiraa. Onni räyhää siis myös ihmisille. Senku. Muu päivittely on tapahtunut selän takana. En ottanut itseeni tuostakaan.

Tämä ei tarkoita ettenkö tykkäisi touhuta näiden kanssa. Me vaan tehdään eri asioita kuin opetellaan kulkemaan häntä ojossa.

[tuhti]

Koiruuksia kirjoitti:” Riittää että pitävät koiransa kiinni. Siinä vaiheessa alkaa kiinnostaa jos vieras koira tulee iholle. Muuten ei.” Tämä juuri. Meillä kun ei voi edes luottaa siihen, etteikö se hihnassa oleva koira pääsisi mun koirien iholle Pahin tapaus oli lähistöllä asuva ukko, jonka koira oli kyllä ihan leppoisa tapaus mutta kun omani ei siedä, että hihnassa tullaan iholle. Ukko piti koiraansa pitkässä liinassa ja huusi jo kaukaa, että näiden pitää antaa tutustua. Kun huusin tiukasti, että ei käy, tämä järjen jättiläinen lähti meidän perään huutaen sitä tutustumista Onneksi aika monesti miehen kunto oli nautittujen virvokkeiden vuoksi sellainen, että jo kaukaa huomasi, että ihan ei tien leveys taida nyt riittää ja väistin jo siinä vaiheessa. Onneksi ko. kaksikkoa ei ole aikoihin näkynyt. Lisäksi on flexityypit, joiden viimeiset sanat ennen flexin narahdusta on ”tää on ihan kiltti ja haluaa vaan leikkiä” Ja taas on joku vieras koira esittelemässä hampaitaan mun koirille. Jotta se hihna ei ole meillä päin mikään tae, että saa rauhassa kulkea

[Mea]

Meillekin huudetaan aika usein että "saako tulla haistelemaan". Se melkein naurattaa siinä kohtaa kun Onni tai Haukku tekee parhaansa jotta pääsisi syömään vastapuolen, tai siltä ainakin näyttää ja kuulostaa. Sanon vain että "tämä ei tykkää", se on onneksi riittänyt tähän asti. Mutta tosiaan meillä on kohtaamisia melko harvoin.

[Mea]

Meidän pikkikset pääsivät kerrankin kahdestaan kunnon lenkille. Metsä oli ihan sulanut, samoin pelto! Vastaan tuli yksi labbiksenpentu, ei tullut hämminkiä puolin eikä toisin.

[Koiruuksia]

Tämä ei tarkoita ettenkö tykkäisi touhuta näiden kanssa. Me vaan tehdään eri asioita kuin opetellaan kulkemaan häntä ojossa.

Tähän kaipaan nyt kyllä lisäselvennystä. Kaiken A ja O on hyvä suhde koiran kanssa. Se, että ihminen ja koira on samaa tiimiä. Että tehdään asioita yhdessä. Oli se asia mikä hyvänsä. Vaikka sitten kauniisti ohittaminen.
Se tavallaan tulee niinkuin siinä sivutuotteena kun puuhaillaan kivoja asioita koiran kanssa. Sillä tavalla me ainakin harjoitellaan silloin kun ohittamisia harjoitellaan. Minä ja koira puuhaamme kivoja asioita yhdessä samalla kun vastaan tulee toinen koirakko. Ei siinä mitään häntä ojossa kulkemista harjoitella.

edit: ja se kiva asia voi olla ihan vaan vaikka se että kun katsoo mammaa silmiin niin saa namia.

[Iidis79]

Lahden KV näyttely on aina ollut maaliskuussa, paitsi tänä vuonna, on siirretty kuukaudella eteenpäin ja on huhtikuun lopulla, oikeastaan hyvä, eipähän ole pahimpaan kura-aikaan.
Nyt sitten vaan tajusin, että se ja Lemmikkimessut Hkissä on samana viikonloppuna. Olen yleensä aina käynyt Lahden näyttelyssä turistina, koska halpa ja lähellä, nyt kiinnostais lemmikkimessut, jos sieltä löytyis jotain kissa aiheisia juttuja. Nyt sitten pitää valita kumpaan menee vai meneekö yhteen lauantaina ja toiseen sunnuntaina.

[Umac]

Se mitä muut ihmiset tekevät tai eivät tee koiriensa käytöksen eteen, ei kaivele minua ollenkaan. Se ei ole mitenkään sellainen asia joka kiinnostaisi.
Joskus nuorempana jaksoi kiinnostaa ja päivittelin asiaa kun olin kohdannut jonkun mielestäni huonosti käyttäytyvän koiran. Mutta en enää.
Riittää että pitävät koiransa kiinni. Siinä vaiheessa alkaa kiinnostaa jos vieras koira tulee iholle. Muuten ei.

Koirien hyvinvoinnista puhuvat ja koiria kouluttavat nostavat aihetta. Koska mm. reaktiivisuus tuo koiralle stressiä. Miten sitten siihen osataan, voidaan tai halutaan vaikuttaa on toinen tarina. Mitta esillenostot on hyviä, minusta. Koska koiran oma hyvinvointi ja sen nosto.

Kokonaan stressitöntä elämää ei ole kellään elollisella mutta toki asiaan voi vaikuttaa!

[Tiibetinhelmi]

Katsoin samaa tuon Lahden KV-näyttelyn suhteen. Me oltiin viime vuonna siellä, tänä vuonna ei olla tulossa.

[Hetuli]

Minäkin mietin tuota, että kun remmirähjäys johtuu usein pelosta ja jännityksestä niin varmaan suurin osa haluaa koiransa tuntevan mahdollisimman vähän negatiivisia tunteita. Kauniisti kulkemisen ohella opetetaan koiralle, että voi luottaa eikä tarvitse pelätä.

[Koiruuksia]

Se mitä muut ihmiset tekevät tai eivät tee koiriensa käytöksen eteen, ei kaivele minua ollenkaan. Se ei ole mitenkään sellainen asia joka kiinnostaisi.
Joskus nuorempana jaksoi kiinnostaa ja päivittelin asiaa kun olin kohdannut jonkun mielestäni huonosti käyttäytyvän koiran. Mutta en enää.
Riittää että pitävät koiransa kiinni. Siinä vaiheessa alkaa kiinnostaa jos vieras koira tulee iholle. Muuten ei.

Koirien hyvinvoinnista puhuvat ja koiria kouluttavat nostavat aihetta. Koska mm. reaktiivisuus tuo koiralle stressiä. Miten sitten siihen osataan, voidaan tai halutaan vaikuttaa on toinen tarina. Mitta esillenostot on hyviä, minusta. Koska koiran oma hyvinvointi ja sen nosto.

Kokonaan stressitöntä elämää ei ole kellään elollisella mutta toki asiaan voi vaikuttaa!

Miten mä en nyt tajua mitään?
Tottakai koira tuntee stressiä ihan kuten mikä tahansa muu elollinen olento.
Mutta mua ei tosiaan kiinnosta muiden ihmisten koirien käytös. Se ei ole minun asiani.

[Koiruuksia]

Minäkin mietin tuota, että kun remmirähjäys johtuu usein pelosta ja jännityksestä niin varmaan suurin osa haluaa koiransa tuntevan mahdollisimman vähän negatiivisia tunteita. Kauniisti kulkemisen ohella opetetaan koiralle, että voi luottaa eikä tarvitse pelätä.

No tämän minäkin ymmärsin

[Darre]

Piti oikein tarkistaa milloin se Lahti kv on ja ei näytä olevan mitään silloin viikonloppuna, niin voishan siellä pyörähtää vähän turisteilemassa. Koiria ei ole ilmoitettuna.

Remmirähjäyksestä sen verran, että on mulle sattunut mitteleihin kaksi sellaista, jotka aukoivat päätään vastaantulijoille (ei sentään ihan kaikille onneksi). Onhan se vähän rasittavaa ja en onnistunut kummaltakaan kokonaan kouluttamaan käytöstä pois. Nykyiset ihan aniharvoin reagoivat vastaantulijoihin, vaikka olisi minkälainen rähjä. Me vaan mennään ohi. En tiedä onko kysymys luottamuksesta vai ovatko nuo koirat vaan sen luonteisia ettei ole tarvetta reagoida.

[tuhti]

Piti oikein tarkistaa milloin se Lahti kv on ja ei näytä olevan mitään silloin viikonloppuna, niin voishan siellä pyörähtää vähän turisteilemassa. Koiria ei ole ilmoitettuna.

Remmirähjäyksestä sen verran, että on mulle sattunut mitteleihin kaksi sellaista, jotka aukoivat päätään vastaantulijoille (ei sentään ihan kaikille onneksi). Onhan se vähän rasittavaa ja en onnistunut kummaltakaan kokonaan kouluttamaan käytöstä pois. Nykyiset ihan aniharvoin reagoivat vastaantulijoihin, vaikka olisi minkälainen rähjä. Me vaan mennään ohi. En tiedä onko kysymys luottamuksesta vai ovatko nuo koirat vaan sen luonteisia ettei ole tarvetta reagoida.

Mä uskon, että samanrotuisten kohdalla on usein kyse ihan luonteesta, jos kaikki kiputilat on suljettu pois. Mulla on samaa rotua ollut nyt n. 20 vuotta ja yksilöitä useampi, kaikki narttuja. Remmikäyttäytymistä on ollut laidasta laitaan, pennusta lähtien tämä on ollut nähtävissä: pari reaktiivista ja muiden koirien tuijottelusta provosoituvaa yksilöä. Näille auttoi ohitusten opettelu ja viimeisimmän kanssa parhaiten on toiminut LAT-tekniikka. Yllättäen luonteeltaan pidättyväisin ja ehkä arin näistä viidestä taas on täysin muihin koiriin remmilenkeillä reagoimaton. Se on siis täysin lapasena aina mun jalan takana kävelemässä, vaikka mikä gerberos tulisi vastaan. Vapaana sama koira lähestyy muita vapaana olevia koiria aina vanhemman nartun peesissä, isoja ympyröitä juosten ja uskaltaa sitten lopuksi haistelemaan uuden tuttavuuden peräpäätä. Jännä persoona muutenkin. Yksi esimerkki vielä hormonien vaikutuksesta nartun käytökseen: nyt jo edesmennyt narttuni oli ennen sterkkaa täysin pitelemätön remmissä, jos vastaan tuli muita koiria. Olin jo melkein luovuttamassa sen kanssa, kunnes se muista syistä sterkattiin ja sen jälkeen käytös muuttui täysin. Sitä ei kertakaikkiaan kiinnostanut muut koirat yhtään. Vaikka sterkkaus tehtiin nelivuotiaana, joten oli se mahdollisuus, että remmirähjäyksestä olisi ollut tullut jo vakiintunut käyttäytymismalli, niin sen muutos oli todella yllättävä. Mutta muutoin olen nykyisin todella sitä mieltä, että kaikki, mikä vähentää koiran kokemaa stressiä on vain postitiivista kehitystä. Jatkuva, pitkäkestoinen stressi aiheuttaa koiralle helposti käytösongelmia. Ja meillä koirakohtaamisia on tosiaan päivittäin lukuisia, joten remmirähjäyksestä aiheutuva stressi saattaisi kasvaa yllättäen melko kovaksi.

[Umac]

Se mitä muut ihmiset tekevät tai eivät tee koiriensa käytöksen eteen, ei kaivele minua ollenkaan. Se ei ole mitenkään sellainen asia joka kiinnostaisi.
Joskus nuorempana jaksoi kiinnostaa ja päivittelin asiaa kun olin kohdannut jonkun mielestäni huonosti käyttäytyvän koiran. Mutta en enää.
Riittää että pitävät koiransa kiinni. Siinä vaiheessa alkaa kiinnostaa jos vieras koira tulee iholle. Muuten ei.

Koirien hyvinvoinnista puhuvat ja koiria kouluttavat nostavat aihetta. Koska mm. reaktiivisuus tuo koiralle stressiä. Miten sitten siihen osataan, voidaan tai halutaan vaikuttaa on toinen tarina. Mitta esillenostot on hyviä, minusta. Koska koiran oma hyvinvointi ja sen nosto.

Kokonaan stressitöntä elämää ei ole kellään elollisella mutta toki asiaan voi vaikuttaa!

Miten mä en nyt tajua mitään?
Tottakai koira tuntee stressiä ihan kuten mikä tahansa muu elollinen olento.
Mutta mua ei tosiaan kiinnosta muiden ihmisten koirien käytös. Se ei ole minun asiani.

Pahoittelut, että lainaukseni sinun tekstistäsi ei mennyt siis maaliin!

Tarkoitin sitä, että nykytiedolla kaikkea ei lapata ohjaajan/omistajan syyksi. Siis kaikkea. Kuten Darre, tuhti ja ehkä joku muukin ymmärsi.
Nykymaailma asettaa koirille valtavasti kestettävää ja sitten jos satut saamaan sen juurikin pehmeän, reaktiivisen, aran, aggren tms. niin aina ne kouluttajankaan kyvyt eivät riitä. Tai koirat ovat fyysisessa sijainnissaan väärässä paikkaa, liikaa kaikkea. Kuten siis esim. Koti koiralle - ohjelmassa monesti on todettu, etsitty koti taajama-alueen ulkopuolelta.

Mutta koiran koulutus kannattaa aina! Kuten mainitsitkin. Eli tullaan pois siitä alueelta, mikä minulle sopii ja astutaan sinne alueelle mikä on koiralle parasta! Koiran parhaaksi moni siis yrittää edes kouluttaa.
Siksi siis moni puolustaa myös sitä mm. ohituksen opettamista sillä se on koiralle paras asia, ohittaa tiheästi asutulla alueella monet päivän aikana kohdatut koirakot ilman tai vähäisellä stressillä.

No toivottavasti tämä selvensi! Me tiheästi asutulla alueella tiedämme mitä on elää reaktiivisen kanssa. Oli ne pohjat mitä vain, koulutuksen, kokemuksien ja koiran omien ominaisuuksien takia tai syystä. Ukkokin siis reagoi omilla tiluksillaan ja omilla kotikaduillaan hyvin voimakkaasti tiettyihin koirakoihin. Tehtyä ei saa tekemättömäksi ja täällä on vain ajateltava, että ei kukaan pahuuttaan haukuta koiraansa, anna sen olla sellainen kun se on. Näitä otuksia ja samaa sukupuolta on vain liikaa pienellä pläntillä, ne provosoivat toinen toistaan jo ihan olemalla olemassa ja kierre jatkuu ja jatkuu.

Se on myös syy miksi itse ulkoilen kaikkein mieluiten muualla kuin kotikadulla. Koiralta putoaa pois se stressin määrä, ulkoilusta tulee rentoa molemmille. Ja ymmärrän senkin, ettei se aina ole mahdollista, ei ole autoa, ei voi lähteä kotoa pidemmälle jne.

[Mea]

Tämä ei tarkoita ettenkö tykkäisi touhuta näiden kanssa. Me vaan tehdään eri asioita kuin opetellaan kulkemaan häntä ojossa.

Tähän kaipaan nyt kyllä lisäselvennystä. Kaiken A ja O on hyvä suhde koiran kanssa. Se, että ihminen ja koira on samaa tiimiä. Että tehdään asioita yhdessä. Oli se asia mikä hyvänsä. Vaikka sitten kauniisti ohittaminen.
Se tavallaan tulee niinkuin siinä sivutuotteena kun puuhaillaan kivoja asioita koiran kanssa. Sillä tavalla me ainakin harjoitellaan silloin kun ohittamisia harjoitellaan. Minä ja koira puuhaamme kivoja asioita yhdessä samalla kun vastaan tulee toinen koirakko. Ei siinä mitään häntä ojossa kulkemista harjoitella.

edit: ja se kiva asia voi olla ihan vaan vaikka se että kun katsoo mammaa silmiin niin saa namia.

Tämä ei tarkoittanut mitään muuta kuin mitä siinä lukee. Puuhaillaan jotain muuta kuin harjoitellaan ohituksia. Edelleenkään täällä ei eletä stressipallona, koska koko kadulla ei käydä kuin silloin tällöin jonkun kanssa ja niistä kerroista ei juuri yhdelläkään tule ketään vastaan.

[aunet]

Jokin aika sitten saapui tilaamani koiranruokalähetys 30 kg nappulaa Dreampetstorelta. Laatikkoa avatessa alkoi kuulua nappuloiden rapinaa. Kun aloin nostaa alimmaista säkkiä, huomasin nappuloiden tulevan sieltä. Keskellä säkkiä oli ikään kuin puukolla vedetty siisti viilto. Sain pelastettua nappulat kauhalla säkistä muoviseen säilytysastiaan autotallissa. Avaan aina pahvilaatikot ulkona ja jätän lootat sinne, en halua varastopunkkeja enkä paperitoukkia sisään.

Otin kuitenkin yhteyttä firmaan ja jonkin ajan kuluttua pyysivät täyttämään reklamaatiokaavakkeen. Olipas tarkkoja kysymyksiä ja piti valokuvakin laittaa säkistä. Onneksi oli tallella se osa säkistä, jossa viilto näkyi ja sarjanumero myös. Tarjosivat vastineeksi jollain laskukaavalla pientä korvausta, joka oli 5,33 euroa. Toki hyväksyin sen, eihän ruokaa hukkaan mennyt yhtään. Hirveä työ hakea korvausta, mutta tulipahan testattua toimiiko systeemi.

[*kiranas*]

^ olipas tympeetä!

mulle kävi samalla lailla, hauhau championin kanssa. säkki oli auki sauman sisäpinnalta (kuten puukolla olisi avattu, mutta veikkaan vaan että sauma pettänyt) ja tein reklamaation, sain siitä 35 e lahjakortin ja ilmaiset toimituskulut. säkki maksoi jotain 40e.

[Belgiter]

Mulla oli joskus Smaakin ruokasäkki homeessa. Yksi sitä myyvässä ketjussa töissä ollut tutuntuttu sanoi, että jostain erästä oli ollut takaisinveto, mutta mitään julkista ilmoitusta siitä en ollut nähnyt. Ehkä ne oli napattu pois ennen kuin ehtivät myymälöihin, minun oli muistaakseni tullut postissa. Sain uuden säkin tilalle eikä siinä ollut mitään vikaa. Tosin kävin vaihtamassa sen myymälässä, kun koiranruoka oli ihan loppu ja säkin tartti heti.

Auenneita säkkejä ei ole ittelle osunut. Tulee mieleen, että joku kuljetinhihna tai lavaa veitsellä avannut olisi viiltänyt ne rikki?
Silleen mulla on säkki kyllä hajonnut, kun muuan kattimatti oli purrut makkarissa varastoidun säkin rikki.

[Outi.I]

Hain joskus Tokmannilta tutulle Hauhauta ja kun olin ottamassa säkkiä totesin, että se oli kyljestä osin auki. Otin toisen ja jätin se risan siihen, mutta sanoin myyjälle, että kannatta korjata pois ennen kuin on koknaan lattialla levällään. Luultavimmin huonosti saumattu sauma.

[Mea]

Me ollaan ihan vakituiseen tilattu Dreampetstoresta ja kaikki on toiminut hyvin, tilaus tulee nopeasti. Mielestäni olisi pitänyt tuosta saada kyllä enemmän kuin onneton korvaus. Ihan asiakaspalveluhengessä jo.

[Mea]

Mun mielestä tämä ei ollut kiva. Pahoitin vähän mieleni. Vaikka turkki on pidempi niin ei se tarkoita että se olisi takussa. Päinvastoin sillä on aina huolella käyty läpi kainalot ja sisäreidet ja muut ja leikattu takut sieltä, samoin käyty sormilla läpi ihon reunaa. Alaspäin hymiökin vielä.

[Hetuli]

Ymmärrän, että pahoitit mielesi ja uskon, että tarkistat takut.

Ohjeistus taitaa olla, että turkki harjataan suoraksi niin kiharana oleva turkki näyttää väkisinkin kuvassa takkuisemmalta. Ehkä kommentoija on ajatellut, että olisi takkuja.

[Mea]

No onhan se selkeästi ajatellut. Mikä onkin se mistä pahoitin mieleni. Fb:n villisryhmässä sanottiin jo vuosi sitten että "villakoira pitää totuttaa kuonon ajamiseen trimmerillä". Eihän tarvitse! Se riitti sitä ryhmää samantien. Sitä paitsi ajoin korvat yhdessä vaiheessa trimmerillä ilman mitään ihmeen totuttamista ja Wili sanoi että jaa tämmöistä tänään.

[Belgiter]

Turkki on yksi syy, miksi ei villakoiraa... Noi kirjavat on kyllä hauskan näköisiä. Mitenkähän turkki toimii, jos sen pitää lyhyenä.

Vanhemmilla oli lagotto ja vesikoiramix ja näitten turkkia ei ikinä harjattu. Etenkin lagotolla se oli irtonaisilla kiharoilla. Nää pulittiin muutaman kerran vuodessa eli kiharakerros ei koskaan ollut muutamaa senttiä paksumpi. Muuten voi käydä läpi sormin, että löytyy mahdolliset huopatakun alut. Muuten ei harjattu tai pesty (tosin joutuivat kylpyyn, kun lagotto oli hankkinut itselleen uuden laikun, sellaisen lannanhajuisen). Sellainen turkki oli vielä käsiteltävä. Cruftsissa yksi vuosi lagotto voitti, mutta se oli oudonnäköinen, kun sen turkkia oli hoidettu ja muotoiltu niin paljon.

Villakoirissa tosin myös rakenne ei ole ihan omaan makuun. Näyttelyseisotuksessa ja turkissa etuosa näyttää usein ihan liian suoralta; pää on ylhäällä ja tosi takana, kun arvioi, missä koiran korvat olisivat (se karvapuuhkahan voi jatkua vaikka kuinka taakse). Agilityssa olen kyllä nähnyt reippaasti eteneviä.

Saksassa on kielletty viiksien leikkaaminen (ja muillakin saksankielisillä mailla on tosi tiukkoja eläinsuojelusäännöksiä, joten voi olla niissäkin), joten villakoirille alettiin jättää parta. Mahtaakohan ne viikset toimia sen turvelon sisältä. Ja se on ruma. Tykkään ite siististä sileästä kuonosta (mutta siis viiksellisestä kuitenkin, en leikkaisi ikinä viiksiä noin muuten koiralta).

[Tiibetinhelmi]

Näyttää tosiaan takkuisemmalta, koska turkkia ei ole harjattu "auki". Kokeilepa! Tästähän oli puhetta jo aiemmin.