PALVELUSKOIRAT

[JMTNT]

Ja jo pennun syntymästä alkaen kasvattajalla tavoitteellisuus ja taito ohjata jokaista pentua.

Tuli mieleen, kuinka minä vedin makkara jälkeä lattiaan pennun nenätyöskentelyn kehittämiseksi ja toiset täällä kommentoi hyvinkin hölmöilyksi.

[Umac]

Tasan 50 vuotta sitten: https://www.hs.fi/historia/art-2000011696729.html

Murtovaras ampui poliisikoira Lexin
HS 50 vuotta sitten 27.12.1975|Lähes seitsenvuotisen uransa aikana Lex ehti pidättää 108 rikollista

Espoon kuuluisa poliisikoira Lex kuoli joulupäivänä virkatehtävissä saamiinsa vammoihin.

Lex oli jouluaaton iltana ottamassa kiinni asuntomurrosta epäiltyjä miehiä Espoon Westendissa. Lex sai siepattua yhtä miestä jalasta. Ilmeisesti toinen mies ampui koiraa kohti viisi kertaa. Miehet pääsivät pakoon.

Lähes seitsenvuotisen uransa aikana 108 rikollista pidättänyt Lex kuoli leikkauksessa Helsingin pieneläinklinikalla.

– –

Lex oli sen isännän, konstaapeli Veikko Ylösen mukaan parhaassa iässään. Uudenvuoden päivänä Lex olisi täyttänyt kahdeksan vuotta.

Pennusta asti Lexiä kouluttaneen Ylösen mukaan koira oli työssä poliisikoira henkeen ja vereen ja kotioloissa kuin tavallinen spanieli, ei haukkunut, ei murissut eikä purrut ketään.

https://www.suomenpoliisikoirayhdistys. ... a-50-1975/

Pienenä yksityiskohtana se, että Lexiä ei löydy KoiraNetistä. On kyllä mm. L-pentue joka ilm. syntyneen 1.1.1968 kuten kaikki tuohon aikaan listatut mutta rekisterinumerot eivät täsmää, eikä nimi. Tiedä sitten, liekö virheellisiä tietoja alunperinkin? Se on varmaa, että Lex oli olemassa!

https://www.facebook.com/10007094845814 ... 208058963/
Rouva Sointu Charpentier, Vihti) kasvattajahaastattelu v. 1966.

[aunet]

JMTNT:
"Tuli mieleen, kuinka minä vedin makkara jälkeä lattiaan pennun nenätyöskentelyn kehittämiseksi ja toiset täällä kommentoi hyvinkin hölmöilyksi."

Ei se ihan niin mennyt, sinä itse kritisoit muiden namien käyttöä koulutuksessa, ja kuitenkin toimit makkaran kanssa. Makkara=nami.

[JMTNT]

Umac. Mun sukulaispoliisi oli siinä samassa tilanteessa mukana. Ja aika järkytys oli Lexin kuolema. Lex oli Karhukorven Lex ja kasvattaja oli Suomen kennelliiton kanslisti.

[JMTNT]

aunet. Tottelevaisuus koulutuksessa =TOKO arvioidaan koiran ja ohjaajan yhteistyötä. Ja ihan kotikoirallekin koulutus ilman namittelua, eli kolmatta osa-aluetta on koiran ja ohjaajan kahdenkeskeinen yhteistyö. Ohjaajan äänen paino, hyväily saa koiralle onnistumisen ilon. Kolmas osa-alue nami voi toisinaan olla koiralle liian mitätön vietti tavoitteeseen päästäkseen ja sen huomaan esim. katulenkillä koira hyökkäyksistä. Ihan eri asia siis tottelevaisuus koulutus kuin koiran opettaminen esim. jäljestykseen.

[Dacrest]

^menee taas puurot ja vellit sekaisin.
Opetusvaiheessa on käytetty jo vuosikymmeniä saalispalkkaa (nami tai lelu) yhdistettynä sosiaaliseen palkkaan eli laumaviettiin (ohjaajan kehu tms). Siis vähän kaikessa koulutuksessa koti-, pk- ja virkakoirilla.
Koulutuksen edetessä, kun koira jo osaa, saalispalkan määrää/tiheyttä vähennetään ja koiralta vaaditaan yhä pidempiä suorituksia pelkällä sosiaalisella palkalla. Muttei siitä lelu/namipalkasta koskaan luovuta, kyllä sitä käytetään vaikka olisi kuinka pitkälle koulutettu koira.

[JMTNT]

Jo pikkupentu vaiheessa koira oppii nimensä ilman saalispalkkaa ja samoin kaiken muun, jos ohjaajan taidot riittää. Saalispalkka on houkutin koiralle päästäkseen vietti tavoitteeseensä. Ilman houkutinta koira työskentelee ainoastaan ohjaajalle. Eli ohjaajalla varmuus yhteistyöstä.

[Dacrest]

^sekoitat koiran houkuttelun ja palkkauksen? Ne on kaksi eri asiaa.

Kyllähän koira oppii ilman saalispalkkaakin, mutta oppiminen on hitaampaa, eikä sillä kovin iloista, motivoitunutta ja teknisesti tarkkaa suoritusta rakenneta.
Siksi 50-luvun koulutusopeilla ei tänä päivänä pärjää missään lajissa. Nykyaikaiset, teknisesti taitavat, myös saalispalkkaa käyttävät kouluttajat menevät ohi.

[JMTNT]

OK mun läheiseni rottweiler Usva josta olen täälläkin kertonut ja koulutusvideo ollut näytillä on syntynyt 2023.

[JMTNT]

Ei anteeksi on syntynyt vuonna 2013

[JMTNT]

"ViestiKirjoittaja Dacrest » 28.12.2025 06:23
^menee taas puurot ja vellit sekaisin.
Opetusvaiheessa on käytetty jo vuosikymmeniä saalispalkkaa (nami tai lelu) yhdistettynä sosiaaliseen palkkaan eli laumaviettiin (ohjaajan kehu tms). Siis vähän kaikessa koulutuksessa koti-, pk- ja virkakoirilla.
Koulutuksen edetessä, kun koira jo osaa, saalispalkan määrää/tiheyttä vähennetään ja koiralta vaaditaan yhä pidempiä suorituksia pelkällä sosiaalisella palkalla. Muttei siitä lelu/namipalkasta koskaan luovuta, kyllä sitä käytetään vaikka olisi kuinka pitkälle koulutettu koira."

Ja "Muttei siitä lelupalkasta koskaan luovuta". Ja se näkyy koirahyökkäyksissä todella hyvin.

Eri rotuisilla koirilla on eri koulutustarpeet. En voisi kuvitella, että namittelun avulla opettataisin rottweilerin pennulleni tottelevaisuuden. Tulee epävarmuus tiukassa tilanteessa, onko se nami/lelu palkka koiran viettitavoitteeseen tarpeeksi hyvä. Ja kun alusta asti opetan pennulle yhteen kuuluvaisuuden ilman namittelua, niin ei tarvitse myöhemmin opettaa koiraa totutusta tavasta eli luopumasta saamasta namipalkkaa suorituksestaan, jolloin koira ei pety, vaan ohjaajan hyväilystä tietää tehneensä oikein.

[Koiruuksia]

Mitä tarkoitat namittelulla?

Ihmettelen tuota mitä sanoit koska aivan varmasti suurin osa kaikista kouluttajista nykyään opettaa tottelevaisuusliikkeet koiralle ensin ruokapalkan avulla matalassa vietissä. Oli kyse sitten harrastajan, poliisin tai puolustusvoimien koirista.

[JMTNT]

Matalaa viettiä ei voi olla, kun ruoka on jo pennulle syntymästä asti tärkein tavoite. Se on elinehto. Ja koulutusvälineenä siksi helppo. Eri asia siis, kuinka pätevä.

[Koiruuksia]

Jos vakavissasi väität, että matalaa viettiä ei voi olla ja että ruokapalkalla koulutettu koira ei voi olla varma niin kaikella kunnioituksella pitkää uraasi koirankasvattajana ja koiraihmisenä kohtaan, on pakko sanoa että aika on tosiaan nyt ajanut sinusta ja käsityksistäsi/opeistasi ohi.

Pahoittelen asiaa koska on selvästikin täysin mahdotonta sinulle ymmärtää nykyistä koirankoulutuskulttuuria joka on todellakin aivan erilainen kuin joskus 60-luvulla tai vaikkapa vielä 90-luvullakin. 2000-luvustakin on jo ihan kohta 26 vuotta. Se on pitkä aika alalla jota nykyään tutkitaan hyvinkin paljon ja joka on muuttunut valtavasti.
Tätä taustaa vasten ajatellen totean (taas) että ei hyödytä keskustella koirankoulutusasioista kanssasi. Emme puhu ollenkaan samaa kieltä.
Tarkoitukseni ei ole vähimmässäkään määrin olla epäkunnioittava tai ilkeä. Totean vaan tämän faktan.
Toivotan Sinulle kaikkea hyvää elämässäsi ja koiriesi kanssa jos sinulla vielä sellaisia on, tai jos lähipiirissäsi on.
Iloisia ja valoisia asioita sinulle ja läheisillesi, kevättä kohti ollaan menossa jo

[JMTNT]

Koiruuksia kiitos kaikesta. Mutta pakko todeta, että ruokapalkka on koiralle se KORKEIN VIETTI ja siksi ilman ruokapalkkaa pentu oppii tekemään suorituksen ohjaajalle jolloin ohjaajalla täysi tuntemus koiraan. Matalaa viettiä ei voi olla, kun ruoka on jo pennulle syntymästä asti tärkein tavoite. Se on elinehto. Ja koulutusvälineenä siksi helppo. Eri asia siis, kuinka pätevä. Joten koiraa ei kouluteta jollain v1970 luvun oppien mukaan, vaan koiraa koulutetaan sen ja ohjaajan tavoitteiden mukaan. Esim. minä en ikinä voisi kuvitella tilannetta, jossa koira suljetaan häkkiin, mikä nykyisin on suosittua, kun namittelut ei auta.

[Koiruuksia]

Kerro nyt mitä se namittelu on? Minkälaista on namittelu? Mitä siinä tehdään?

[JMTNT]

Koiruuksia."Namittelu koulutuksessa on koiralle suun kautta saatua mielihyvää ja koira toteuttaa sitä niin kauan, kuin nami on tarpeeksi hyvä. Ja jos viettitavoite on suurempi, niin namittelu ei kelpaa ja siksi näitä epäonnistumisia on. Koiralle ei ole luotu yhteistyötä ohjaajan kanssa, vaan namittelun avulla.

[kooma]

Tuota, tuota ruokapalkka on korkein vietti? Ei ole ainakaan minun koiristani yhdelläkään ollut, ei edes todella ahneella spanielilla. Ruualla + sosiaalisella palkalla opetetaan pennulle ja vanhemmallekkin koiralle uusia tehtäviä (opetetaan tekniikkaa). Kun koira osaa tekniikan koiraa palkataan sosiaalisella palkalla + saaliilla tai taistelulla (saadaan aikaan vietin nousu korkeammaksi). Omilla koirilla paras palkka on ja on ollut sosiaalinen palkka yhdistettynä saalistamiseen tai taisteluun. Kolmen oman koirani veli on palvellut/palvelee ja on ansainnut/ansaitsee ruokansa poliisin virkakoirana. Ne on myös koulutettu edellä kuvaamallani tavalla 2000, 2010 ja 2020 luvuilla

[JMTNT]

No nyt täytyy huomioida koiran luonne ominaisuudet. Esim. koiran terävyys (liittyy luonnetestiin) on pois kytkettävissä vain yhteistyöllä omistajan kanssa.

[Umac]

Jokainen, joka vetänyt koiransa minkä tahansa harrastuksen tai toiminnan kanssa ns. vieteissä tappiin, tietää ruuan vähäisen merkityksen koiran ollessa korkeassa vietissä. Oli se rodunomaisuus sitten mikä vain.
https://www.koirataito.fi/sm/A20050101.pdf

Terävyys taas on luonnetestitermein ominaisuus, joka saa koiran reagoimaan aggressiivisesti sen tuntiessa itsensä uhatuksi. Terävyysaste on kääntäen verrannollinen ärsytyskynnyksen korkeuteen. Mitä pienempi ärsyke tarvitaan herättämään aggression, sitä korkeampi on terävyysaste.

Esim. minulla on ollut terävä rottweiler. Jota piti osata lukea ja ennakoida jotta pääsin vaikuttamaan siihen edeltävästi vielä sen ollessa ns. kuulolla. Joka teki siitä arjesta helppoa (tai jollekin toiselle vaikeaa??) kunhan koiraa luki. Ulospäin se näytti varmasti hallinnalta, ennakoinnilta ja yhteiskuntakelpoisuudelta eikä sen terävyydestä ulkopuolinen tiennyt tuon taivaallista. Se oli vuosien työn tulos ja yhteinen suhde meillä, minulla ja koiralla. Näitä päivänselvyyksiä mitä puolustuspainotteisen koiran kanssa eläessä täytyy vaalia, rodunomaisuus huomioiden.

Mutta keskustelu on vaikeaa kun puhutaan tosiaan aidoista ja seipäistä

[Koiruuksia]

Koiruuksia."Namittelu koulutuksessa on koiralle suun kautta saatua mielihyvää ja koira toteuttaa sitä niin kauan, kuin nami on tarpeeksi hyvä. Ja jos viettitavoite on suurempi, niin namittelu ei kelpaa ja siksi näitä epäonnistumisia on. Koiralle ei ole luotu yhteistyötä ohjaajan kanssa, vaan namittelun avulla.

Tuollahan ei ole mitään tekemistä koiran koulutuksen ja ruokapalkan kanssa. Mutta tuo on se argumentti mitä kuultiin paljon silloin joskus muinoin 30 vuotta sitten kuin koirien ruokapalkkaus yleistyi. Ns. vanhan liiton koirankouluttajat puhuivat noin.
Tuollaisessa tilanteessa omistaja on koiralle makupalankantoteline. Ei muuta. Ja jos "telineessä" ei ole makupaloja, ei ole koirallakaan mielenkiintoa telinettä kohtaan.


Ruokapalkan käyttäminen on hyvin tehokas keino palkata koiraa nimenomaan siinä matalassa vietissä.
Koira opetetaan ruokapalkalla tekemään asioita teknisesti oikein ja tarkasti.
Sitten kun asia on koiralla ns. lihasmuistissa, sitten voidaan ohjaajan niin halutessa ottaa mukaan esimerkiksi saalispalkka jotta koira oppii toimimaan myös korkeassa vietissä.
Noin niinkuin hyvin yksinkertaistettuna.
Ruokapalkan käyttäminen ei mitenkään poista sitä että ohjaajan on luotava hyvä suhde koiransa kanssa.
Kuten ei saalispalkankaan käyttäminen. Suhde on luotava jotta yhteistyä koiran kanssa sujuu. Palkkaamistavasta riippumatta.
Itse käytän koirillani kaikkia kolmea yleisintä palkkaamistapaa. Ruokapalkkaa, saalispalkkaa ja sosiaalista palkkaa eli sitä ohjaajan kehua/hyväksyntää.
Ruokapalkalla opetan aina kaikki käskyt ensin. Ja ruokapalkkaa käytän läpi koko koiran elämän. En siksi että koira ei tottelisi muuten (tottelevat kyllä) vaan ihan siksi että haluan palkita ne hyvin tehdystä työstä.
Eihän ihmisenkään oleteta tekevän työtään ilman palkkaa sen jälkeen kun on oppinut sen.
Toki joku voi yhä edelleen olla jäärä ja haluta että koira tekee "siksi kun minä sanon." Jokaisen oma asia miten ja millä keinoilla haluaa koiransa palkata.

[JMTNT]

Ja mun koira palkkautuu sillä, että sanon "hyvä tyttö" ja leillitään. Silloin koira tietää tehneensä oikein ja minut tyytyväiseksi, eli sillä on kivaa laumassa olla minun kanssani

[JMTNT]

Ja sitten on niitä hetkijä, jolloin koira tekee virheen, jolloin osoitan koiralle selkeästi "HYI ja taas HYI. Mutta on tilanteita jolloin en koskaan sano koiralle HYI, esim, luokse tulo vaikka kiertäisi minkä lenkin vaan, kunhan kuulee käskyn "Tänne" ja tulee.Joten koiran on aina helppo tulla luokse.

[kooma]

Olen täysin samaa mieltä Koiruuksien kanssa.

Nuoremmalla koiristani on hyvin vahva saalisvietti ja taistelutahto eikä se ole myöskään pehmeä. Sattui tässä pari viikkoa sitten metsässä niin, että koira lähti juosten polun oikealle puolelle. Seuraavaksi näin, että polun ylittää noin 30 m edessäpäin peura ja sen perässä parin metrin päässä koirani. En huutanut HYI, EI tai TÄNNE, vaan päästin eräänlaisen lintuäänen. Koirani jätti välittömästi peuran jahtaamisen ja tuli täyttä laukkaa luokseni, jolloin kehuin sitä ja palkkasin sen saalis- ja taisteluleikillä. Se on opetettu, että kun tietty ääni kuuluu, niin silloin äkkiä mun luo ja sitten on isot bileet ja tietysti suhteen koiraan täytyy olla kunnossa.

Tätä ei mitenkään olisi voinut opettaa ko. koiralle pelkästään kehumalla tai edes kehulla + namilla. Namilla ja kehulla palkataan koira silloin, kun sen halutaan olevan matallammassa vireessä. Kun se on korkeassa vireessä ja toteuttamassa saalisviettiään, se palkataan saaliilla + taistelulla oli se sitten jonkun lajin treeni tai normaali elämä.

[JMTNT]

Mulla samanlainen tilanne, kun rottweiler narttu näkee metsälenkillä 5 peuraa, jotka noin 50m päässä meistä. Ja juuri kun se on pinkaisemassa niiden perään niin huudan sille TÄÄLLÄ ja se tulee heti mun luo ja saa namin. TÄÄLLÄ sana on sille mielihyvää tuottava ja mulle varma tottelevaisuus tiukan paikan tullen. Ja tiedoksi eräille, että tämä tapahtui v 2020, eli ei ollut v-60 tai 70, tai 80 luvulla

[aunet]

JMTNT:
"huudan sille TÄÄLLÄ ja se tulee heti mun luo ja saa namin. TÄÄLLÄ sana on sille mielihyvää tuottava ja mulle varma tottelevaisuus tiukan paikan tullen."

Niimpä, ilmeisesti NAMI oli riittävän hyvä tuottaakseen mielihyvää pelkän täällä-sanan sijaan, jonka sanoit olevan varma tottelevaisuus. Mihinkäs sitä namia nyt tarvittiinkaan..

[JMTNT]

aunet sitä namia tarvitaan vain tiukan paikan tullen. Ei siis arki tottelevaisuudessa.

[Koiruuksia]

Eikö luoksetulo ole nimenomaan arkitottelevaisuutta? Ei mikään tiukka paikka.

[JMTNT]

koiruuksia. Arkitottelevaisuus on eri tilanne kuin koiran yht äkkiä huomaava poikkeava tilanne, kuten tässä peurat.

[aunet]

Sitähän se arki on, ennalta arvaamattomia tilanteita, ainakin meidän arki. Perin outoa ajatuksen virtaa joissain kommenteissa, etenkin koiran kannalta katsottuna.