ttps://www.kennelliitto.fi/tietoa-meist ... lyksikoitaTuleva EU-asetus ohjaa koirien kasvatusta kaupallisempaan suuntaan, kohti suuria kennelyksiköitä.
Euroopan komissio julkaisi vuonna 2023 asetusesityksen koirien ja kissojen hyvinvoinnista ja tunnistamisesta. Sillä pyritään suitsimaan yhä tehokkaammin pentutehtailua, laitonta koirakauppaa ja koirien salakuljetusta. Tavoite on hyvä, mutta keinot eivät ole linjassa tavoitteiden kanssa.
Euroopan parlamentti äänesti tämän vuoden kesäkuussa muutoksista komission asetusesitykseen, jonka käsittely on siirtynyt nyt EU:n sisällä niin sanottuihin kolmenvälisiin neuvotteluihin. Suomen Kennelliitto on huolissaan siitä, että yhdenmukaistamisen paine ohjaa nyt puuttumaan ongelmiin keinoilla, jotka eivät edistä parhaiten koko koirapopulaation hyvinvointia, eivätkä huomioi kulttuurisia ja paikallisia eroja EU:n sisällä.
Asetusesitys ei tunnista riittävästi pohjoismaisen koirankasvatuksen mallia
Asetusesityksen mukaan ammattimaista koirankasvatusta valvottaisiin tarkkaan. Kasvattajalta, joka kasvattaa edemmän kuin kaksi pentuetta vuodessa, olisi oltava viranomaisen lupa toimintaansa, ja viranomainen tarkastaisi hänen tilansa ennen luvan myöntämistä. Pelkästään Kennelliiton alaisuudessa tällaisia kasvattajia on lähes 700. Viranomaiseläinlääkäriresurssit eivät tule riittämään näiden tarkastusten suorittamiseen.
Euroopan parlamentin näkemyksen mukaan asetusta ei sovellettaisi kasvattajiin, jotka kasvattavat vain yhden pentueen taloutta kohti 18 kuukauden aikana, jos he eivät ilmoita pentuetta myyntiin. Kasvattaja tai koiranpitäjä, joka kasvattaa korkeintaan kaksi pentuetta vuodessa, ei tarvitsisi viranomaisten lupaa toimintaansa, mutta viranomaisena toimiva eläinlääkäri voisi tehdä hyvinvointitarkastuskäynnin hänen luokseen kerran vuodessa siitä etukäteen ilmoittamatta.
Etenkin Pohjoismaissa kennelliittojen alaisessa kasvatustyössä on paljon pienkasvatusta, jolloin kasvattajalla on noin yhdestä kolmeen pentuetta vuoden aikana. Pienkasvattaja pystyy seuraamaan tiiviisti pentueen kehitystä ja sosiaalistamaan pennut hyvin. Tämä on tärkeää, sillä koirilla on yhä keskeisempi rooli yhteiskunnassa ja perheenjäseninä.
Niissä maissa, joissa kennelliittoihin rekisteröityjen rotukoirien määrä koko koirapopulaatiosta on suuri, kuten Suomessa, ajaisi uusi asetus nyt suunnitellussa muodossa toteutuessaan alas pienkasvatustoimintaa. Kaikki pienkasvattajat eivät ole valmiita siirtymään ammattimaisiksi koirankasvattajiksi jo yksin siksi, että tällaiselle toiminnalle kenneltilojen osalta asetutut vaatimukset eivät ole realistisesti toteutettavissa pienimuotoisessa kasvatustyössä kotioloissa.
Jos uusi asetus suuntaa eurooppalaista koirankasvatusta kaupallisempaan suuntaan ja suuriin yksiköihin, niin on vaarana, että Suomessa osa Kennelliiton alaisesta pienimuotoisesta kasvatustyöstä hiipuu ja loppuu kokonaan tai siirtyy järjestäytyneen kasvatustoiminnan ulkopuolelle, jolloin koirankasvatuksen valvonta vaikeutuu. Kennelliiton näkemyksen mukaan näin ei edistetä koirien hyvinvointia.
Viranomaisten valvontaresurssit eivät todennäköisesti riittäisi Suomessa
Asetusesitys edellyttää, että kaikilla EU-mailla on käytössään mittavat resurssit ja riittävästi virkaeläinlääkäreitä koirien hyvinvoinnin valvontaan. Suomen kaltaisessa pienessä maassa ei ole järkevää, eikä edes mahdollista käyttää yhteiskunnan voimavaroja yksittäisten pienten toimijoiden tilojen ja toiminnan tarkastamiseen sen sijaan, että niitä kohdennettaisiin tehokkaasti harmaalla alueella toimiviin koirien pennuttajiin ja pentutehtaisiin.
Juttu on pidempi. Kopion vain osan.