PALVELUSKOIRAT

[*kiranas*]

Tuo on juuri se syy, miksi en arvosta namittaja kouluttajia.

mikä tahansa palkka väärään aikaan annettuna vahvistaa ei-toivottua käytöstä. tai sitten väärään aikaan palkattuna oppimista ei tapahdu lainkaan. se, että koiran ohjaaja ei osaa oikea-aikaisesti palkata ei puolestaan ole koiran syy.

[JMTNT]

Namituksella kaikki näyttää niin helpolta ja kouluttajat ottavat siitä omaa bisnestä. Eli ei ole koiran syy, vaan omistajan

[tuhti]

Mulle henk.kohtasesti on yhdentekevää, arvostaako joku mun koulutusmetodeja vai ei. Jos mun koirat toimii arjessa ja harrastuksissa, se riittää. Mä en myöskään vaadi koiriltani ulkona käskyn alla olemista, koska ne käyttäytyvät muutenkin ihan kunnon koiriksi yleisillä paikoilla ja me asutaan isossa kaupungissa, jossa erilaisia tilanteita ja kohtaamisia tulee vastaan päivittäin. En myöskään hae itselleni meriittejä koiraharrastuksista. Miksi siis harrastan koirien kanssa rodun käyttölajeja? Haluan osaltani tuoda lisätietoa kasvattajalle hänen käyttämiensä linjojen ominaisuuksista sekä antaa rotujärjestölle tietoa rodun yksilöiden ominaisuuksista. Lisäksi harrastelu on mukavaa samaa roturyhmää harrastavien kanssa, ajanvietettä siis. Ja mun kohdalla puhutaan kuitenkin harrastelemisesta, vaikka onhan omissa koirissa niitä käyttövalioitakin. Toki treenaan koiran myös siihen kuntoon, että se kykenee hommansa hoitamaan. Mutta niin kauan kun menen koiran ehdoilla ja sen vahvuudet ja heikkoudet huomioiden, puhun harrastelusta. Mun koirat saavat tehdä rodunomaisia hommia ja liikkua vapaina luonnossa, joten mä luulen, että näillä mennään jatkossakin.
Muoks. Mulla ei siis ole pk-rotuisia

[Koiruuksia]

Ruoka on hyvin toimiva palkka monille koirille ja sitähän käytetään todella yleisesti nykyään, jopa ihan huippukouluttajien keskuudessa varsinkin kouluttamisen alussa.
Mulle on aivan sama jos joku ei arvosta koulutuksessa koiralle toimivaa palkkaa. Tai haluaa yhä edelleen että koira toimii ihan vaan siksi kun minä sanon.
Ei kaivele minua pätkääkään jos joku ei halua käyttää ruokaa hyväksi koulutuksessa.

Mä haluan että koirani saavat hyvän palkan siitä mitä ne tekevät kun pyydän. Tai käsken.

[Thirteen_2]

Namituksella kaikki näyttää niin helpolta...

Koska se on helppoa monen koiran kanssa Käytän surutta namipalkkaa, niin tottiksessa kuin maastossa. Myös ääntä/kehua ja laumapalkkaa.

[aunet]

JMTNT mainitsi sanan namittajakouluttaja, joita ei arvosta. On varmaan olemassa yhtä raflaavia termejä kuten hapettajakouluttaja, alistajakouluttaja ja lyö vielä kerran-kouluttaja. Jessus.

[JMTNT]

Ja mun palkka koiralleni on hyvä laumahenki, eli samoin kuin emo pennullensa. Ruokailu on eri asia, kuin yhdessä toimimen.

[JMTNT]

Koiralla on myös oma viettiinsä omaksuttu kyky. Esim. mun berni oli aina iltapissillä meidän kerrostalon takapihan metsikössä vapaana. Mutta joskus cityjänis oli näköyhteydessä. No tietysti koira ajoi sen pois, mutta huomasi ettei koskaan saa sitä kiinni ja palasi luokseni. Joten laumahenki .

[Dacrest]

Ja mun palkka koiralleni on hyvä laumahenki, eli samoin kuin emo pennullensa. Ruokailu on eri asia, kuin yhdessä toimimen.

Ja kun yhdistää koulutuksessa nämä kaksi, voi päästä pitkälle. Tervetuloa 2000-luvulle.

[JMTNT]

^Joo mun rottweiler on syntynyt 2013

[Koiruuksia]

Tämä on ihme jankkaamista. En ymmärrä miksi se ketään riepoo jos joku haluaa käyttää koiransa koulutuksessa kaikkia mahdollisia palkkauskeinoja jotka sille ko. koiralle toimivat. Itse käytän tietenkin laumapalkkaa/sosiaalista palkkaa, se on kai ihan itsestäänselvää. Hyvin moni käyttää. Joko tietoisesti tai tietämättään..
Jos haluan myös käyttää ruokapalkkaa ja saalispalkkaa/lelupalkkaa niin keneltä se on pois?
Joku sanoi ettei arvosta "namittajakouluttajaa." Olisi kiva tietää miten ruoka palkkana tekee kouluttajasta huonon?
Mä päinvastoin nimenomaan arvostan sellaista kouluttajaa joka osaa käyttää montaa eri palkkauskeinoa sen mukaan mistä on siinä kohdassa eniten hyötyä.

Ruoka/nami palkkana on aivan eri asia kuin jollain namilla houkuttelu. Namipalkalla ei ole mitään tekemistä sen kanssa että joku koiranomistaja toimii koiralleen naminkantotelineenä. Ja jos ei ole nameja niin ei ole koiraakaan. Ainakaan sellaista joka kuuntelisi.

Palkkaamistapojen yhdistely on nykyään tavallisinta harrastajien parissa. Käytetään kaikkia kolmea, makupaloja, lelua/saalista ja laumapalkkaa/sosiaalista palkkaa.

[JMTNT]

Mun keksimä muistokertomus rotuydistyksen lehteen. Ja näin ajattelen jokaisesta koirastani.

Suloisuuden koko kuva, kun näin sinun syntyvän.
Ja nuoruutesi innolla niin veikeästi leikit sä.
Ja vanhana niin viisaana, kuin ajatusteni lukija sinä kuljit ajassamme.
Ja kun sinut unen helmaan saattelin, taakse kultaportin kauneuteen, tielle iltaruskon kirkkauteen, niin kyynel silmässäni kertoi kuinka paljon sinua rakastin.

[JMTNT]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011383819.html
Suuremmoinen Repe koira, kun jaksoi tunnin työskennellä tälläisella helteellä. Se on sitä yhteenkuuluvuutta mikä koiralle luodaan.

[Avokaado]

^ Hyvä Repe!

[Umac]

Se työskentelymotivaatio on kasa koulutusta, perimää ja ohjaajan ohjausta. Tuuriakin tarvitaan! Erinomainen suoritus.

Jo aiemmin mainittu spu Jönssi, poliisikoira, jää ennenaikaiselle eläkkeelle kohta. Tilalle astuu ohjaajan uudet tuulet ja uusi koira, labbisuros Keijo. Näin sen heidän IG-tililtään, liekö ollut muuallakin.

[JMTNT]

Jos hyödyntää koiran koulutuksessa suun kautta saatua mielihyvää, niin ei koskaan pääse perehtymään koiranpennun oikeaan persoonaan, mikä on alku luonneominaisuuksien tunnistamiselle ja koulutuksen ydin.

[aunet]

En ymmärtänyt alkuunkaan tuota viestiä, siis pentua ei saa palkita herkuin??? Jopas.

[Koiruuksia]

Taitaa olla nykyaikana jo aika harvinainen mielipide ettei koiran koulutuksessa saisi ruokapalkkaa käyttää.
Juuri katsoin videon yhden nuoren poliisikoiran koulutuksesta ja ruokaa siinäkin käytettiin palkkana.
Luulisi poliisikoirien koulutuksen olevan hyvin tarkkaa puuhaa ja että olisi mietitty ihan loppuun saakka että miten koiraa viedään eteenpäin ja miten koiran luonneominaisuuksia saadaan parhaiten koulutuksella hyödynnettyä.

[tuhti]

Jos hyödyntää koiran koulutuksessa suun kautta saatua mielihyvää, niin ei koskaan pääse perehtymään koiranpennun oikeaan persoonaan, mikä on alku luonneominaisuuksien tunnistamiselle ja koulutuksen ydin.

Mihin tämä olettamus perustuu Jos ruokapalkkaa käytetään nykyisin työkoirien koulutuksessa, se on siis todettu tehokkaaksi koulutustavaksi sen tutkitun koirien oppimisteorioiden lisäksi. Virkakoirien kanssa ei tuhlata aikaa ja vaivaa tehottomiin koulutusmetodeihin, ei vaikka niitä olisi käytetty vuosikymmen sitten.

[Mella M]

^"Vaikka niitä näkee käytettävän myös väärin, niin että koira sekä saa namin että onnistuu räyhäämään vastaantulijalle, mutta silloin koira on onnistunut kouluttamisessa ihmistä paremmin "

Tuo on juuri se syy, miksi en arvosta namittaja kouluttajia.

Mä en arvosta pätkääkään ihmistä, joka kouluttaa koiraansa väkivallalla vaikka olisi saanut miten monta ansiomerkkiä joskus 70-luvulla. Muutenkaan en pysty arvostamaan pätkääkään ihmistä, joka ei pysty millään tavalla päivittämään itseään nykyaikaan. Suhtautuminen koiriin ja koirankoulutukseen on muuttunut tosi paljon ja on aika vastenmielistä, että toiset vaan jumittaa niissä vanhoissa opeissa ja ihannoi niitä.

[tuhti]

Koiralla on myös oma viettiinsä omaksuttu kyky. Esim. mun berni oli aina iltapissillä meidän kerrostalon takapihan metsikössä vapaana. Mutta joskus cityjänis oli näköyhteydessä. No tietysti koira ajoi sen pois, mutta huomasi ettei koskaan saa sitä kiinni ja palasi luokseni. Joten laumahenki .

Tässä näkisin myös sen, että bernillä rotuna ei ole mitenkään voimakas saalis- tai riistavietti. Taitaa bernien metsästyskäytös olla melko lailla seurakoirien tasoa. Laumahengellä ei vastaavassa tilanteessa ole yhtä voimakasta merkitystä, jos kyseessä olisi ollut metsästyskäyttöön jalostettu rotu vaikkapa mikä tahansa ajokoira, kymppiryhmäläinen tai vaikkapa basenji. Silloin voisi tulla tänne paukuttelemaan henkseleitään, jos on onnistunut saamaan voimakasviettisen suomenajokoiran tai whippetin lopettamaan saaliin ajon, kun se kerran on sen aloittanut. Ja joo, yksilöitä näissäkin roduissa on mutta niitä sitten kaupitellaan toimimattomina työhönsä ja sopiviksi kotikoiriksi kaikenlaisilla palstoilla. Nimimerkki Koiruuksia on valottanut hyvin kirjoituksissaan basenjin mielenmaisemia ja viettikäyttäytymistä verrattuna rotikoihin.

[aunet]

Niin, onko se sitten toivottavaa, että ajava koira lopettaa ajon kesken sen jo alettua pelkästä vihellyksestä? Vaiko vain heikkoviettisyyttä tehtäväänsä. Ja kuten tuhti jo totesikin, päätyvät usein seurakoiriksi, koska eivät sovellu tehtäväänsä. Sama koskee muitakin työkoiria, tätini miesystävä toimi armeijassa ja oli tekemisissä sotakoirien kanssa. Sieltä tätini kotiin saapui sakemanni, joka ei kyennyt työhönsä armeijassa. Oli jo aikuinen koira ja liian pehmeä luonteeltaan, aivan mainio kotikoira ja lasten leikkikaveri, leppoisa kaveri oli.

[Koiruuksia]

Nimimerkki Koiruuksia on valottanut hyvin kirjoituksissaan basenjin mielenmaisemia ja viettikäyttäytymistä verrattuna rotikoihin.

Se on aivan erilaista, kertakaikkisesti
Mulla eivät rottweilerit edes lähde minkään riistan perään (vaikka ovat saalisviettisiä todellakin) koska se on niiltä kiellettyä.
Ne on koulutettu sillä lailla että tietävät että minkään elukan jahtaaminen ei ole sallittua.
Koulutan koirani positiivisin keinoin ja käytän paljon ruokapalkkaa. Borrierisiskokset eivät myöskään lähde minkään riistan perään vaikka niissä on puolet russelia ja parsonia.

Basenjin kohdalla jos se näkisi vapaana ollessaan jonkun riistaeläimen juoksevan karkuun niin en edes kuvittele että minun käskyilläni tai kielloillani olisi yhtään mitään merkitystä. Ei jäisi kuin sininen savu kun basenji olisi jo mennyt siinä vaiheessa kun minä vasta todennäköisesti vetäisin henkeä jotain sanoakseni
Siinä on saalisvietin (ja näöllä metsästävän koiran viettien) lisäksi basenjilla mukana myös riistaviettiä koska ne kuulemma alkavat jäljestää saaliin jälkiä jos se menettävät näköyhteyden. Toivottavasti ei tarvitse koskaan tositilanteessa tuota asiaa havannoida.
Sen vuoksi basenji pääsee jahtaamaan maastossa viehettä aina kun vaan treenejä järjestetään. Ja pihalla saa jahdata säännöllisesti ns. flirt polea.

Ja mä sentään olen onnistunut kouluttamaan tuon basenjin olemaan jahtaamatta kissoja sisällä. Olen onnistunut muuttamaan sen mielentilan kissoja kohtaan niin että kun se näkee kissan (edelleen tarkoitan niitä kahta mustavalkoista, punaisen kissan kanssa se on aina ollut kaveri) niin se ei enää edes yritä lähteä kissan perään vaan tulee luokseni hakemaan palkan. TUO on asia josta olen todella iloinen ja samalla ihmeissäni että miten ikinä olen sen onnistunut tekemään. En olisi arvannut onnistuvani.

[Umac]

Kipukoira Crema on nyt esillä: https://yle.fi/a/74-20177861
Kipukoirat säästävät yhteiskunnan varoja
Koiran kyky tunnistaa kipua perustuu sen tarkkaan hajuaistiin ja hajuerotteluun.

[aunet]

Tunnen paljon vintti-immeisiä joilla kissoja ja yhteiselo OMIEN perheenjäsenten kanssa SISÄTILOISSA onnistuu vallan mainiosti ihan vieressä nukkumiseen asti. Tarkoituksella kirjoitin avainsanat isolla. Itsellä oli myös kissa yli 20 vuotta ja sen kanssa rinnan kolme eri borzoita. Ulkona elimioitiin kaikki yhteisvapaus turvallisuussyistä ja vieraat kissat sai kyllä kyytiä, jos niitä näköpiiriin ilmaantui. Oma kissa sai kulkea esim. mökillä vapaana. Yksi bernikin siihen aikaan osui kissan kanssa, mutta sillä ei mitään mielenkiintoa jahdata ja kissa oli lenkeillä metsässä mukanamme. Oma perheenjäsen on aina oma ja sisätilat rajoittavat opetettuna ajokoiriakin jahtaamasta. Silti en jättäisi valvomatta samaan tilaan.

[Koiruuksia]

Mäkin tiedän paljon basenjeja joilla ei ole ikinä ollut samassa huushollissa asuvien kissojen kanssa ongelmia.
Lakulla oli. Siksi olenkin NIIN iloinen siitä että ei ole enää.

[Tiibetinhelmi]

Kipukoirasta oli radiossakin. Hieno juttu!

[*kiranas*]

mun edellinen koira oppi tunnistamaan kipukohtausta. mulla oli siihen aikaan kipuja 24/7, ja isot kivut iski päälle isoina kohtauksina. jossain vaiheessa huomasin, että koira hakeutui lähelle ja siitä meni muutama minuutti kun sitten iso kipukohtaus iski. se oli ihan itseoppinut tuohon, koska mä olin kivuissani noin 6 kk. puolestaan migreenikipuun koira ei lainkaan reagoinut. ja toisaalta tuosta isosta kipukohtauksen tunnistamisesta oli se hyöty, että sitten pystyi vaikka vaan siirtymään sänkyyn ja otti lääkket vielä ennen sitä. varmasti kipukoirista on suuri apu ihmisille, joka kamppailee kipujen kanssa!

[JMTNT]

Avasin tämän PALVELUSKOIRAT keskustelun mielekkääksi tavavaksi kertoa muille samaa harrastavien menestyksestä. Tänne on kuitenkin sekoittunut eri rotujen (ajokoira, seurakoira, vinttikoira ym.) rotuominaisuuksin omaavia koiran omistajan näkemyksiä rakkaista koiristaan. Ja ymmärrettävää on heidän näkökantansa.

Minut on täällä leimattu lähes koiran pahoinpitelijäksi, kun en hyväksy namittamista koulutus käytäntönä. Ja miksi en hyväksy on se, että namittaminen on mulle viimeinen oljenkorsi opettaa ongelmakoiran esim. eroahdistuksen, kodin tuhoamisen ym pois. Meillä ei ole koskaan sellaista ilmennyt vaikka olen kasvattanut omaa rottweilerkantaani 9 sukupolvea. Ja jo pennun ollessa 3kk vetänyt HK makkaralla hajujälkeä olohuoneen lattialla, käskyllä "etsi nami". Siitä alkoi jälkiharrastus. Ja tottelevaisuus osion käsky "hyppy" koiranpentu oppi, kun yhdessä hypättiin ojan yli,

[Mella M]

Minut on täällä leimattu lähes koiran pahoinpitelijäksi, kun en hyväksy namittamista koulutus käytäntönä.

Ei ketään sen takia leimata pahoinpitelijäksi, että ei hyväksy namittajia vaan siksi, että ne kertoo tällaisia juttuja aivan rinta rottingilla

Se oli sellainen, että kun koiran kanssa kaaduin lyhtytolppaan ja siksi koira ei päässyt jäniksen perään kun talutin esti, joka jäi tolpan toiselle puolelle. Ja kun nousin ylös niin koira sai talutushihnasta useita lyöntejä ja käskyjä samaan aikaan. Eli koira tiesi, että ei sovi ja minä tiesin, että silti olemme yhtä, eikä koskaan vierastanut minua.