Nappis kirjoitti:Tää on asia, jota olen aina ihmetellyt. Eräs eläinlääkäri jopa sanoi, että ottaisi mieluummin luustosairaan kuin allergisen koiran, koska ensinmainitun kanssa pääsee helpommalla. Tapauskohtaista kyllä sekin, luustosairaudetkin voivat olla hankalia ja lyhentää elinikää ja jokin allergiatapaus pysyä oireettomana helposti, mutta helposti allergiat ovat monimutkaisempia.
Kumpaakaan en tietysti haluaisi, mutta jos pitää valita, mieluummin riski luuston suhteen kuin allergiat - koska allergiat ovat immuunipuolen ongelmia, usein epämääräisiä ja vaikeita hoitaa. Tutkimusten mukaan immuuniongelmat/-sairaudet altistavat muille samankaltaisille.
Vatsa- ja iho-ongelmia, sekä allergioita tuntuu nykyisin olevan vähän joka rodulla. Kuinka suuri osa on ihan oikeita (perinnöllisiä) ongelmia, mikä osuus on ympäristöllä ja stressillä?
Oman kokemuksen mukaan sakemannit oireilevat stressiään kutisemalla, colliet vatsallaan. Toki noissa on perinnöllinen alttius, mutta se hihnan yläpää saattaa olla ongelman laukaisija.
Jos se sakemanni on liian vähällä aktiviteetilla, omistajan kanssa yhdessä tekeminen vähäistä ja säännöt hakusessa, herkästi voi alkaa kutiamaan. Vaikka sitä muuten pidettäisiin "ihan hyvin", rotu vain vaatii enemmän.
Noita alttiuksia tuskin pystytään roduista poistamaan, toisaalta eihän ihmisilläkään stressipäänsärky tai stressistä johtuva vatsan sekaisin meneminen ole mikään sairaus. Ja matala stressikynnys on ehkä enemmänkin (hermorakenteen) ongelma, ei se, miten mikäkin yksilö stressiin reagoi.
Koirien lääkintä on kasvanut hurjasti mun koiraurani aikana, tottakai pitää lääkitä jos tarvetta on, mutta tänä päivänä kemiallinen kuorma kaikkine punkkilitkuineen voi kasvaa aika suureksi. Ihan varmasti vaikuttaa kokonaisuuteen.
Ruokinnasta on parin vuoden takaa Suomessa tehty tutkimus: edes vähän raakaruokaa saavilla koirilla on vähemmän allergioita tms kuin pelkällä nappularuokinnalla olevilla. Nappuloiden laatu lienee heikentynyt paljon, muistissa on Mustin ja Mirrin oma ruokamerkki, johon oli käytetty Belgiasta ostettua ranskanperunajätettä (joka on keräilty ties mistä), vaikka markkinoitiin kotimaisena perunana.
Ehkä yksi syy allergisten ja vatsaongelmaisten koirien määrän lisääntymiseen on koiramäärän kasvu: liikaa vääriä rotuja väärissä käsissä/paikoissa. Kun se kivan näköinen sesse valitaan nettikuvien perusteella, selvittämättä mitä rotu vaatii, ja viedään runsasärsykkeiseen kaupunkiympäristöön asumaan, on suuri mahdollisuus kaikenlaisille ongelmille.
Eri rotujen terveyden tutkiminen on salapoliisin työtä, eikä absoluuttista faktaa ole.
Kolme kovaa on: rodun JTO, jalostustietokanta ja Agrian vakuutushinnat rodulle (siellä on käytössä paljon dataa Ruotsista).
Jalostustietokannasta lähden haarukoimaan kuolinsyytilastoa. Esim bedlingtoninterrieri, 173 ilmoitettua koiraa, mikä on aika vähän. Mutta jotain osviittaa antaa koska rotu ei ole uusi, vain pienilukuinen.
Kuolleet koirat: 11v8kk (173kpl). Hyvä keski-ikä.
Vanhuuteen kuolleet: 14v3kk (55kpl). Eli vanhaksi elävät.
Vanhuuteen kuolleita 31,8% (55/173), joka on tosi iso osuus.
Joku viisas on joskus sanonut, että jos haluat mahdollisimman terveen koiran, ota pitkäikäisestä suvusta.