Koulutussuunnitelma (koira)

[Kissimyyr yhä vaan]

Millaisia teillä on? Nyt kun meillä on kaksi pentua joilla se pentuajan koulutus on kokolailla laiminlyöty huomaan, että kun aikaa on nirkoisesti, pitänee laatia ihan järjestelmällinen suunnitelma.

Koirat osaavat nyt vain istua, tulla luokse, kävellä hihnassa nätisti ja ohittaa muut koirat rauhallisesti (ellei mennä ihan iholle). Osataan myös käskyt kissa ja rauha, noihin on panostettu, samoin onnistuu ihmisjoukot ja Suomenlinnan lautta, hissit ja liukkaat alustat.

Puuttuu ainakin seuraaminen, käskystä paikalle jäänti ja vaikka mitä muuta, toiselta myös heitetyn esineen nouto vedestä. Onko olemassa mitään valmista pohjaa tms, kun tavoite ei ole kisaliikkeet vaan hyvä hallinta arjessa? Ei huvittaisi keksiä pyörää alusta, aika ei riitä (koirat 6 ja 10 kk jo).

P.S jos joku on opettanut oman perheen eläimen etsimisen, vinkkejä otetaan kiitollisena vastaan.

[Tiibetinhelmi]

Täytyypä kyllä tunnustaa, ettei mulla ole koskaan ollut minkäänlaisia koulutussuunnitelmia koirilleni. Mutta varmasti palstalta löytyy ihmisiä keillä on. Mielenkiinnolla luen niistä.

[*kiranas*]

mua on ohjannut eteenpäin ne lajit jota harrastan tai asiat joita haluan koirani osaavan.
kun olin aktiivinen treenaaja, mulla oli liikennevalosysteemi excelissä, siellä oli treenattava asia esim. "istu" "seuraa" "ilmaisu" ja suoritusten väri. onnistunut oli vihreä, keltainen puutteellinen ja punainen päin honkia. näin sieltä nopeasti näki mikä onnistui ja mikä ei ja mikä vaati palaamista taaksepäin. maastotreenit puolestaan oli vihkoon suunniteltu etukäteen ja siinä onnistumiset oli hymiöllä varustettu, ihan vaan tai ja sitten siinä asia joka onnistui/meni puihin. tää kuulostaa mustavalkoiselta, vaikka näinhän se ei todellisuudessa ole. liikennevalosysteemistä vaan helposti näki mikä on mennyt eteenpäin, jos vaikkapa seuraaminen paloi vihreänä, niin siinä pidettiin pitempää taukoa. eikä jäädä hinkkailemaan asioita (ei onnistumisia eikä epäonnistumisia vaan sitten vaihdettiin asiaa) tai sitten panostettiin keltaisiin. punasia ei muistaakseni paljoa edes ollut - tyyliin koira on ollut sekaisin nartun juoksusta, jolloin lähinnä koko treeni muuttui tai epäonnistui, tai koira alkoi ontumaan maastossa, eli lähinnä asiat joihin ei itse olisi voinut vaikuttaa, mutta tilanne jossa koira oli ja treenit oli odotettavissa. joskus treenisuunnitelma on vaihtunut ihan lennosta jos koiran vire on ollutkin vääränlainen, eli aina joku plan b oli myös hihassa valmiina. ja aina kisaliikkeiden lisäksi mukana oli höntsäilytemppuja, eli kriteerivapaata tekemistä, joissa ei väliä onnistuuko, sen on vaan tarkoitus rikkoa kaavamaista tekemistä.

ja tosiaan kaikkea ohjasi eteenpäin laji ja kriteerin nosto osaamisen mukaan.

nyt tälleen kotikoiran kanssa puuhastellessa, mulla on tavallinen treenikalenteri, johon kirjoitan mitä aion tehdä ja hymynaamat kuvastamaan onnistumista. ja tarvittaessa kirjoitan toki siihen lisäkommentteja.
kyselit valmista pohjaa, eipä taida olla, koska markkinoilla olevat treenikalenteritkin on vaan kalenteripohjia, mutta nopeinta varmasti olisi excelöidä haluamansa asiat ja jakaa ne välilehdille tai vaan järkevästi sarakkeisiin/riveihin.
omia kalentereja voi ainakin jossain määrin tehdä verkossa, mutta en osaa sanoa millaisiksi nuo taipuu.

toisen koiran etsimisen tekisin esineilmaisun tapaan, eli ensin esineellä homma kuntoon ja sitten nosetyyppisesti vahvistaa toiminnon koskemaan perheen eläintä. huom huom! en ole tällaista tehnyt, mutta omaan korvaan lähtisin näin teenpäin. tulkaa toki viisaammat kertomaan jos on parempi tapa.

[Koiruuksia]

Mä teen aina niin, että otan asian jonka haluan opettaa. Sitten puran sen osiin ja alan hommiin. Noutamisen aloitan kapulan pitoharjoituksilla, seuramisen opettelu alkaa perusasennossa istumisella ja katsekontaktin pitämisellä. Kun se onnistuu, nimeän sen katsekontaksin sanalla "seuraa."
Suosittelisin menemään jonnekin koulutuskentälle. On helpompaa kun joku toinen katsoo, yksin on vaikeampi huomata jos tekee jotain hölmösti. Toki perusjutut treenataan kotona.

Oman perheen eläimen etsimistä en ole varsinaisesti opettanut, mutta kun nuo ovat oppineet toistensa nimet niin voi vaan kysyä esimerkiksi että "Missä Aino?" Niin muut sitten kyllä kertovat katseellaan ja eleillään missä se Aino on.
Esimerkiksi tänään koirametsässä kun kaikki muut olivat siinä lähellä mutta Ainoa ei näkynyt missään niin kysyin että "Missä Aino?" Kaikki katsoivat tiettyyn suuntaan mutta Laku sitten lähti ihan liikkeelle ja meni yhteen kohtaan korkeaa heinikkoa. Ja tuli sitten pois. Ja toisti sen vielä uudelleen kun kysyttiin että missä Aino on?. Mies kun meni katsomaan niin siellähän se Aino oli tonkimassa jotain koloa.

[Kissimyyr yhä vaan]

Kiitos todella hyvistä kommenteista, pitää kai aloittaa listaamalla mitä kaikkea haluaa, ja miten. Hankalaa sikäli että esim. seuraamiseen ei meillä tarvita tiukkaa katsekontaktia, mutta kyllä se, että seuraaminen jatkuu vaikka tulisi vastaan karhu tai ufo. Vastaantulevat koirat on jo ok luoksetulon kannalta, vähänkö olin ylpeä kun yhdessä on oltu vasta kk.

Kentistä en oikein tiedä missä niitä edes olisi, alaosastoon ei mahduttu ja kun en kokeisiin ole menossa, kelvataanko me edes mihinkään

Toi kissojen etsiminen on tärkeä juttu meillä, ajattelin leikata karvatukot pieneen vähäilmaiseen pussiin, ja että opiskeltaisiin etsijäkoiraksi ihan kunnolla. Kun kävi jo niin että portti oli poissa paikoiltaan öljyn tullessa ja kuuro kissi onnistui karkaamaan, eli olisi jo tarvittu etsijäkoiraa. Mutta yritän ottaa selvää mistä siihen saisi oppia, voitaisiin me etsiä muitakin kadonneita eläimiä kun omia, eletäänhän aika rescue-eläinten ehdoin muutenkin. Katti onneksi patsasteli ihan omin tassuin takaisin seuraava yönä, ihmetellen kovasti miksi ihmiset on ihan suunniltaan ja istuu kadulla talon edessä keskellä yötä

Kiitos kaikille ja jos tulee lisää mieleen, otetaan mielellään vastaan lisääkin.

[Iidis79]

Millaisia teillä on? Nyt kun meillä on kaksi pentua joilla se pentuajan koulutus on kokolailla laiminlyöty huomaan, että kun aikaa on nirkoisesti, pitänee laatia ihan järjestelmällinen suunnitelma.

Koirat osaavat nyt vain istua, tulla luokse, kävellä hihnassa nätisti ja ohittaa muut koirat rauhallisesti (ellei mennä ihan iholle). Osataan myös käskyt kissa ja rauha, noihin on panostettu, samoin onnistuu ihmisjoukot ja Suomenlinnan lautta, hissit ja liukkaat alustat.

Puuttuu ainakin seuraaminen, käskystä paikalle jäänti ja vaikka mitä muuta, toiselta myös heitetyn esineen nouto vedestä. Onko olemassa mitään valmista pohjaa tms, kun tavoite ei ole kisaliikkeet vaan hyvä hallinta arjessa? Ei huvittaisi keksiä pyörää alusta, aika ei riitä (koirat 6 ja 10 kk jo).

P.S jos joku on opettanut oman perheen eläimen etsimisen, vinkkejä otetaan kiitollisena vastaan.

Tuossahan on jo tosi hyvin. Sanoisin että jos luoksetulo toimii niin se on ehkä isoin ja tärkein asia opettaa koiralle. Ei mulla ole ollut mitään suunnitelmallista koulutussuunnitelmaa. Arjessa menty miten nyt vaan.

Tollaset käskystä paikalle jäänti voi olla hyödyllinen, mutta en muista että yksikään mun koira olis sen 100% toteuttanut. Myös heitetyn esineen nouto on ihan hifistelyä ja mielestäni tähtää juurikin tokoon tms.

Yks kätevä on sana "kierrä" jos koira on hihnassa ja menee esim jonkun valotolpan väärältä puolelta niin se pitäis silloin saada kiertämään se tolppa.

Ps eikö tämän pitäisi olla tuolla "lemmikit" keskustelun puolella.

[Kissimyyr yhä vaan]

Voi olla väärä palsta, saa siirtää

Kierrä on opeteltu kun opeteltiin hihnassa kävely, alkuun mentiin väärältä puolelta koko ajan, se on ihan hyödyllinen kyllä

Onko koirakirjaa suositella tästä koulutuksen näkökulmasta, koirasienestyksestä löytyy selvät oppitunnit ja ohjelma, olisipa mukava kun vaikka seuraamisesta olisi samanlainen. Joku reipas palstalainen kirjoittamaan ja julkaisemaan

[Dacrest]

Jälkikoulutetulle koiralle olen opettanut oman perheen koiran jäljestämisen ihan vaan laittamalla sille jälkivaljaat päälle, viemällä paikkaan josta tiesin karkurin kulkeneen ja "Missä X(karkurin nimi)". Ja sitten kehumalla kun koira, ensin epävarmasti, alkoi jäljestämään.
Oppi kerrasta, ja oli hyvä backup, kun puolikuuro pappakoira alkoi tilaisuuden tullen häipymään tontilta. Ikinälkäinen pappakoira löytyi aina naapurin pihalta ruokaa etsimästä, mutta jos se olisi joskus eksynyt kauemmas...

Sama jälkikoira oppi id-jäljen, kun kaverin vanha koira (puolisokea ja puolikuuro) katosi mökin pihalta. ID-jälkeä sille ei oltu opetettu, mutta antamalla haistaa kadonneen koiran karvoja täynnä ollutta karstaa, älysi heti mitä sen haluttiin etsivän.
Jos haluaa ID-jälkeä opettaa, opettaisin ensin perinteisen pk-jäljen pohjalle. Siinä pystyy itse määrittelemään harjoituksen vaikeustason.

Moni mun koira on itsekseen oppinut näyttämään, mihin laumatoveri katosi. Vaikka pihalla, jos kysyn "Missä X", toinen koira kääntyy tuijottamaan suuntaan missä kaveri on.

Jos pitäisi oman lauman kissaa opettaa etsimään, aloittaisin kotona sanomalla "Missä X" ja palkkaamalla kun koira osoittaa kyseistä kissaa. Vähitellen lisää välimatkaa, vaikka niin että kissa on toisessa huoneessa.

[Kissimyyr yhä vaan]

Ai tämä löytyykin täältä

Onko kukaan etsijäkoirissa? Ajateltiin hakea mukaan, katsotaan päästäänkö. Hukka ainakin olisi tosi hyvä, ei ole kiinnostunut muista eläimistä eli jäljittää rauhallisesti ja varmasti ainakin omat ihmiset, ei tunnu kaipaavan edes namipalkkaa. Nämä paimenet on pölvästejä, ne pääsee tottelemaan

[Umac]

Jos tässä tarkoitetaan Etsijäkoiria niin niiden tehtävä on jäljittää kadonneita eläimiä:
https://www.etsijakoiraliitto.fi/

Jos tarkoitetaan vapepan hommia, se todella sitovaa ja vaativaa:
https://vapepa.fi/mukaan-toimintaan/
kohta pelastuskoiran ohjaaja

https://vapepa.fi/koulutus/

Virta-koirakon polku:
https://pelastuskoiraliitto.fi/koulutuspolku/

[Thirteen_2]

Ja sama myös Palveluskoiraliiton puolella:
https://www.palveluskoiraliitto.fi/pela ... lkaen.html

[Kissimyyr yhä vaan]

Etsijäkoiria tarkoitan, mun vapaaehtoistyö suuntautuu eläimiin. Kellään kokemusta?

[Koiruuksia]

Kannattaa varmaan kysyä etsijäkoiraliitosta että miten päåäsee mukaan toimintaan.

Ikävä kyllä ei ole mitään omakohtaista kokemusta etsijäkoiran kouluttamisesta.
Siellä sanotaan: HUOM. Kaavio ei kopioitunut.

Etsijäkoirakon koulutus

Koiran koulutus etsintävalmiiksi kestää reilut kolme vuotta. Koulutus tapahtuu pääpiirteissään alla olevan kaavion mukaisesti. Koulutus sisältää tutustumisluennon, alkeiskurssin, jatkokurssin sekä etsintöihin valmistavan kurssin. Kurssin suorittamiseksi koirakon on läpäistävä kurssin loppukoe, jolla testataan kurssilla opetettujen asioiden osaamista. Kurssien välillä harjoitellaan treeniringissä. Ennen valmistumista koirakolle pidetään vielä tasotesti, joka tulee läpäistä ennen kuin koirakko nimetään liiton viralliseksi etsijäkoirakoksi. Koko koulutuksen ajan voidaan harjoitella myös etsintätyöhön liittyvää perustottelevaisuutta..

Liiton kursseista kaikki muut ovat avoimia kaikille, mutta etsinnöille valmistavalle kurssille tulee hakea vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemukset tulee toimittaa etsintä- ja koulutustyöryhmälle käsiteltäväksi, jonka hyväksynnällä voidaan koirakon koulutus aloittaa.

Kuinka etsijäkoiraksi?

Etsijäkoiraliiton toimintaan pääsee mukaan osallistumalla ensin Tutustuminen Etsijäkoiraliiton toimintaan infoluentoon, jossa kerromme hajuntunnistuksesta, etsijäkoiraliiton toiminnasta ja etsijäkoirien työstä. Infoluentoja pidetään pääsääntöisesti keväisin ja syksyisin, joihin myös alkeiskurssit ja puhelinneuvontakurssit ajoittuvat. Luennon käytyään, voi hakea Etsijäkoiraliiton alkeiskurssille ja/tai puhelinneuvontakurssille. Tiedoitamme luennoista aina sivuillamme sekä Etsijäkoiraliiton some-kanavilla.

Etsijäkoiraliitossa voi harrastaa oman koiran kanssa, mutta myös ilman koiraa. Toiminnassamme on mukana etsijäkoordidaattoreita, jotka vastaavat neuvontanumerossamme ja auttavat karkureiden omistajia ilman koiraa..

Liiton kursseista kaikki muut ovat avoimia kaikille, mutta etsinnöille valmistavalle kurssille tulee hakea vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemukset tulee toimittaa etsintä- ja koulutustyöryhmälle käsiteltäväksi, jonka hyväksynnällä voidaan koirakon koulutus aloittaa.

koulutuspolku6

Koiran kanssa harjoittelun lisäksi ohjaaja opiskelee erilaisia etsinnöissä tarvittavia taitoja. Maasto ja sääolosuhteet vaikuttavat huomattavasti etsintöihin, joten ohjaajan on perehdyttävä niihin liittyviin erityispiirteisiin. Ohjaajan tulee oppia, miten tuulet, ilmavirrat ja maanpinnalla tapahtuvat olosuhteiden muutokset vaikuttavat hajujen liikkumiseen. Samoin hajujen käyttäytyminen erilaisissa maastoissa on oleellista. Suunnistuksesta on hyvä osata ainakin alkeet, sillä harjoituksissa ja tosietsinnöissä joutuu jatkuvasti lukemaan karttaa. Lisäksi koiran ohjaajan on syytä osata koiran, kissan ja ihmisen ensiapua.
Hajutunnistus on kaiken perusta

Etsijäkoiran koulutuksen perustana on hajutunnistus. Hajutunnistus tarkoittaa sitä, että koira osaa tunnistaa hajun, jonka ohjaaja pyytää etsimään. Esim. koira etsii sen hajuisen koiran, minkä kaulapannan ohjaaja antaa haisteltavaksi ja pyytää etsimään. Hajutunnistus aloitetaan heti ensimmäisistä harjoituksista alkaen.

Hajutunnistuksen oppimisen kannalta on tärkeää, että koira malttaa rauhoittua jäljelle lähdettäessä ja haistelee kunnolla maalikoirasta annettavan hajun eli alkuhajun. Maalikoirasta annettavassa hajussa on aina myös maalikoiran ohjaajan hajua. Jäljen alkuun tehdään alue, jossa on pelkkää koiran hajua, jotta voidaan varmistaa, että etsijäkoira etsii maalikoiraa eikä maalikoiran seurana olevaa ihmistä.
Koiran ohjaajan koulutus

Etsijäkoiratoiminnan vaikeus on koirien lukemisessa. Jokainen koira saa käyttää etsiessään sille luontaisia eleitä ja ohjaajan on opeteltava tulkitsemaan omaa koiraansa. Maalikoiran ilmaisemisen lisäksi koirat kertovat erilaisia asioita etsinnän aikana. Koira voi esim. pyytää saada haistaa alkuhajua uusiksi, kertoa käyvänsä välillä katsomassa jotain muuta mielenkiintoista tai kertoa tietävänsä mitä tekee. Koiran ohjaaja ei millään voi aluksi osata tulkita kaikkia koiran eleitä, mutta niitä oppii tunnistamaan koiran työskentelystä kokemuksen karttuessa ja kokeneempien harrastajien opastuksella.

Koiran kanssa harjoittelun lisäksi ohjaaja opiskelee erilaisia muita etsinnöissä tarvittavia taitoja. Maasto ja sääolosuhteet vaikuttavat huomattavasti etsintöihin, joten ohjaajan on perehdyttävä niihin liittyviin erityispiirteisiin. Ohjaajan tulee oppia, miten tuulet, ilmavirrat ja maanpinnalla tapahtuvat olosuhteiden muutokset vaikuttavat hajujen liikkumiseen. Samoin hajujen käyttäytyminen erilaisissa maastoissa on oleellista. Suunnistuksesta on hyvä osata ainakin alkeet, sillä harjoituksissa ja tosietsinnöissä joutuu jatkuvasti lukemaan karttaa. Lisäksi koiran ohjaajan on syytä osata koiran, kissan ja ihmisen ensiapua.
Koirakon tie alkeiskurssilta etsintävalmiiksi

Tutustuminen hajuntunnistukseen ja Etsijäkoirien toimintaan-luento: Luento on kattava tietopaketti kaikille eläinten omistajille. Luennolla käydään läpi tyypillisimmät karkaamistilanteet, karkaamisten ennaltaehkäisy sekä miten toimia jos oma eläin pääsee karkuteille. Luennolla kerrotaan myös Etsijäkoirien koulutuksesta. Luennolle osallistuneet voivat hakea alkeiskurssille.

Alkeiskurssi: Koirakon koulutus alkaa alkeiskurssilla. Alkeiskurssin päätarkoituksena on tutustuttaa koirakko lajiin ja antaa ohjaajalle työkaluja koiransa kouluttamiseen. Kurssiin kuuluu seitsämän harjoituskertaa ja loppukoe. Alkeiskurssin jälkeen koirakko siirtyy harjoittelemaan treenirinkiin.

Jatkokurssi: Jatkokurssilaiset suorittavat kurssin kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa tehdään neljä jälkeä. Niiden suorituksien jälkeen tulee kurssiin vähintään kuukauden mittainen tauko, jonka aikana kurssilainen harjoittelee treenien suunnittelua ja pitämistä. Vähintään ensimmäiset treenit tulee vetää oman kouluttajansa kanssa yhdessä. Tauolta tulon jälkeen alkaa kurssin toinen osa, jolloin koirakko suorittaa neljä jälkeä ja kurssin loppukokeen. Loppukokeen läpäisyn jälkeen koirakon harrastus jatkuu taas treeniringissä ja kokemuksen karttuessa koirakko voi halutessaan hakea etsintöihin valmistaville kursseille.

Etsintöihin valmistavat kurssit: Kurssille valitaan ainoastaan koirakoita, jotka haluavat toimia liiton virallisina etsijäkoirakkoina. Kurssille halutessaan koiran ohjaajan tulee laittaa vapaamuotoinen hakemus etsintä- ja koulutustyöryhmälle. Etsintöihin valmistavilla kursseilla keskitytään tietynlaisiin vaikeisiin jälkiin. Osioiden teemat ovat vanhat jäljet, pitkät jäljet ja kaupunkijäljet sekä sekalaiset jäljet. Kussakin osiossa on 3-5 harjoitusta ja loppukoe. Kaikkien vaadittavien suorituksien jälkeen koirakolle tehdään tasotesti. Tasotestin läpäistyään koirakosta tulee liiton virallinen etsijäkoira.

Ohjaajan kurssit: Etsintöihin valmistavien kurssien välissä on ohjaajalle tarjolla koulutusta; suunnistus, koiran, kissan ja ihmisen ensiapu sekä maaston, tuulen ja lämpötilan vaikutus hajun käyttäytymiseen.

Treenirinki: Treeniringin treenit ovat erittäin tärkeitä koirakon kehittymisen kannalta. Kursseilla opitaan tiettyjä uusia asioita ja vaikeutetaan aikaisemmin tehtyjä harjoituksia. Treeniringin tehtävänä on luoda koirakoille rutiinia ja vahvistaa kursseilla opittuja asioita. Seuraavan kurssin treenit ovat aina edellistä kurssia huomattavasti haastavampia, joten harjoittelu treeniringissä kurssien välillä on välttämätöntä. Kurssien välissä on myös hyvä hyödyntää treeniringin treenit palauttavien harjoituksien tekemisessä.

Etsintätottelevaisuus: Treeniringin lisäksi koirakoiden jatkuvaan koulutukseen voi halutessaan liittää etsintöihin liittyvän tottelevaisuuden kouluttamista. Näissä treeneissä harjoitellaan arkitottelevaisuutta erityisesti eläinetsintää silmällä pitäen. Avainasemassa ovat ihmisten ja koirien sujuva kohtaaminen sekä käskystä paikalla pysyminen.

[Kissimyyr yhä vaan]

Kiitos Koiruuksia, ja jos jollakulla on kokemusta, vinkkejä vastaanotetaan. Tällä hetkellä on harjoiteltu perheenjäsenen löytämistä jäljellä, ja se sujuu oikein hyvin. Mietin pitäisikö aloittaa jo omien kissojen kanssa, vaiko odottaa syksyä ja virallista ohjeistusta.

[Kissimyyr yhä vaan]

3kk päivitys, hanskassa on:

- varma luoksetulo
- ohitukset
- kissa-käsky, sillä jätetään rauhaan paitsi kissat, myös siilit ja sammakot
-istuminen
-pusutus

Osin hanskassa :
-oman ihmisen jäljitys metsästä, aina ei hiffata että joo, nyt todella pitäisi aloittaa
- vetämisen on Susi lopettanut, Hukka vielä välillä sortuu

Ihan kujalla:
-maahanmenoa ei ole edes aloitettu
-seuraaminen sama juttu, ei ole ehditty edes aloittaa
-sienestys on siirretty myöhemmälle, kanttarellit kyllä löydetään, mutta myös syödään tai tallotaan
Miten muilla?

[Umac]

Olisi mukava tietää miten koira "oppii kerralla oikein"?

ja

Tyhmä kysyy, tarvitseeko koiran oppia kerralla oikein? Eihän me ihmisetkään opita. Toistoja, toistoja. Väkivallalla ei ainakaan opi, ei koira eikä ihminen. Kokemuksen ja erehdyksen kautta.

Nappasin nämä tälle puolelle, pois tuolta kuvaketjusta.

Koiran oikea oppiminen on yhdistelmä oikeaa aikaa, koiran tunnetilaa, omistajan tavotteita ja mitä oppimisella haetaan.
Netti on täynnä hyviä linkkivinkkejä, otan tähän nyt vain päällimmäiset:

SKL / https://www.hankikoira.fi/koiratietoa/koiran-koulutus ja monet alaotsikot siitä

sekä

https://kuono.fi/koiran-koulutusmenetelmat/
Koiran koulutusmenetelmät tehokkaan oppimisen perustana
kohta Maahanmenon opettaminen esimerkkinä

Kerralla oikein ei siis viittaa toistojen määrään vaan virheiden minimointia! Siksi niitä liikkeitä pilkotaan, ketjutetaan ja haetaan vain onnistuneita suoritteita, siitä palkaa. Epäonnistuneet suoritukset jätetään vain huomioitta.

Tommy Wirén puhuu esim. istumisen opettamisesta. Se ehkä lähes jokaisen kotikoirankin osaamisalueella oleva asia. Mutta hänen kielessään istu tarkoittaa siis koiran istumista hamaan tappiin ja uuden asennon ottoa tai liikkeelle lähtöä vasta kun tuo "istu" kumotaan. Siinä ei vaadita mitään "paikka" -sanaa vaan istu tarkoittaa istumista siihen asti kun tulee jokin uusi käsky. Ihan sama sataako taivaalta puukkoja tai juokseeko ohi kymmenen peuraa ja kaksi kissaa.
Siinä ei hoeta käskyä per liike toistamiseen, koiran tunnetilan tulee olla tietenkin rauhallinen, se ei vingu, pompi, steppaa tms. Vaan se istuu. Piste.

Naksutin ja namipalkka toki häivytetään jo osaavan kanssa ja yhtä lailla, meistä aika moni palkitsee esim. luoksetulosta ruualla, namilla, iäkkäitäkin koiria. Toki, se jättää aina koiralle sen option, että jotain kivaa seuraa kun saavun ohjaajan luo. Toki osalle se voi olla leikkiä tai muuta iloista, vaikka leikkiä toisen koiran kanssa. Ihan sama, kukin tyylillään. Mutta sieltä on saavuttu käskyn kuultuaan ja kerralla, ei huutamisen, raivoamisen tai perässä juoksun kautta.

Ja kuten mainittu monen toimesta, ihmisillä on erilaisia käsityksiä siitä mitä koiran koulutus on ja mitä omalta vaadittu käytös on. Se on ikuisuusaihe siis. Toiselle koulutettu koira voi olla kymmenen hokeman jälkeen sinne päin istuva ja piippaava otus ja toiselle on yhdellä käskyllä rauhassa istuva josta näkee, että sen päässä ei muuta vaihtoehtoa. Koska se ei ole koskaan edes oppinut, että istu-sanaan kuuluisi muuta kuin istua. Se on juurrutettu sille niin syvälle, että sen tunnetila ohjautuu heti rauhalliseen, vaan ei toki nukkuvaan, istumiseen ja siinä ollaan kunnes toisin määrätään.
Sitten on erikseen vielä rotukohtaiset ja yksilölliset erot. Tietenkin. Meissä ihmisissä myös. Ei joku jaksa edes ajatella koiran rauhallista istumista kun on itse persoonaltaan siksakkia tvistaava sähikäinen ja näin siitä koirastakaan ei voi tulla kovin rauhallinen ellei se ole sattunut syntymään jotenkin poikkeuksellisen flegmaattiseksi.

Tämä on hirmu mielenkiintoinen aihe! Mutta niin iso kokonaisuus, että nyt on tehtävä muutakin eli arjen asioita

Sopiihan kaikille, että jatketaan tässä ketjussa kun otsikkokin on erinomainen tähän?

[Koiruuksia]

Umac vastasikin perusteellisemmin samaan asiaan johon itse vastasin Tiibetihelmelle tuolla toisessa ketjussa.

On monia mielipiteitä koiran koulutuksesta. On kuitenkin olemassa myös faktoja siitä miten koira oppii. Ja siihen asiaan ei kenenkään mielipide vaikuta.

Koiraa voi kouluttaa monella eri tavalla ja omistajaa tyydyttävä lopputulos voi olla monenlainen. Toiselle riittää vähempi kuin toiselle ja se on ihan ok.
Silti, varsinkin jos ajatuksissa on osallistua koiran kanssa johonkin viralliseen kokeeseen tai ihan vaan suorittaa BH-koe niin siellä vaaditaan hyväksyttyyn lopputulokseen jotain ihan muuta kuin sinnepäin tehtyjä suorituksia ja monia käskyjä.
Esimerkiksi käskyä -paikka- ei enää käytetä ollenkaan. Jos niin sanoo (sen koiralle ennetun asentokäskyn lisäksi) se on kaksoiskäsky.
Puhumattakaan siitä että käskyä hoetaan koko ajan.

Mulla on sellainen tyyli että kun sanon koiralle vaikka -istu- niin se on voimassa niin kauan kunnes tulee toinen käsky, kutsu tai vapauttava sana.
Senkään opettamisessa ei tarvita väkivaltaa eikä mitään muutakaan säätöä. Jos koira yrittää nousta (mielellään en edes päästä tilannetta niin pitkälle) niin sanon uudelleen -istu- ja palkkaan koiran namilla niin että koira jatkaa istumista ja sai siitä myös palkan. Tällä päästään siihen että yksi käsky riittää ja se on voimassa tosiaan kunnes toisin sanotaan,

Pysyn koiran edessä harjoitteluvaiheessa tarpeeksi kauan niin että sille ei tule mieleenkään nousta. Tässä vaiheessa kyllä toistan käskyä (en hokemisen ilosta vaan siten että se vahvistaa koiran halua noudattaa sitä käskyä) ja samalla aina annan makupalan. Koira yhdistää käskyn makupalaan ja istuminen on sen mielestä mukavaa. Se haluaa istua. Vähitellen sitten nostan kriteerejä niin että voin lopulta lähteä kauemmas ja koira vaan istuu aivan rauhallisena. Se tietää mistä on kyse. Se tietää että sen kannattaa istua siinä paikoillaan, ei ole mitään hätää ja että se saa tehdä jotain muuta vasta kun tulee uusi käsky, luoksetulopyyntö tai vapautus.
Ihan sama kaikissa n.s jäävissä liikkeissä kuten paikallaolo maaten tai seisominen.

Mielestäni ei ole mitään mieltä odottaa niin kauan että koira nousee ja sitten käskeä sitä uudelleen istumaan. (tai maahan)
Ja jos koira sattuisikin nousemaan niin sille sanotaan vain rauhallisesti se käskysana uudelleen ja annetaan palkka kun koira on halutussa asennossa.
Ei sanota vaikkapa "EI! helevetti, käskin sun istua/maata, mitä oikein puuhaat?!"

Koiran kouluttaminen ei ole mitään rakettitiedettä. Se on loppujenlopuksi hyvin yksinkertaista ja hyviin lopputuloksiin päästään kun mietitään ensin että mitä koiralta halutaan? Miten lopputulokseen päästään? Suunnitellaan hieman ja sitten aloitetaan rauhallisesti ja päättäväisesti ja palkataan koira niin että se tietää tehneensä hyvin juuri sillä nimenomaisella sekunnilla kun palkka tulee. Pidetään harjoituksen lyhyinä ja lopetetaan juuri silloin kun menee ihan loistavasti.


Pidemmät suorituksen puretaan osiin ja sitten kun jokainen osio sujuu hyvin, ne yhdistetään ja siinä on valmis liike/kokonaisuus. Esimerkkinä vaikkapa nouto.
En aloita heittelemällä koiralle kapulaa ja sitten toivo että se toisi sen minulle. Opetan ensin kapulan pidon ja loppuasennon. käskyllä "tuo". Eli kun mulla on kapula kädessä, niin koira ottaa sen suuhunsa ja istuu edessäni. Paljon toistoja mutta yksi treeni on hyvin lyhyt. Muutama kerta riittää. Samana päivänä voidaan tehdä useita pieniä treenejä.
Kun tuo toiminto on varma, laitan kapulan maahan josta koira käskyn "tuo" kuultuaan nappaa kalulan ja tulee eteeni istumaan. Kapula on rauhallisesti suussa koska koira on opetettu pitämään sitä sillä lailla.
Kun tuo sujuu, laitan kapulan parin metrin päähän itsestäni ja taas käskyllä "tuo" koira hakee sen ja tulee eteeni istumaan.
Kapulan matkaa pidennetään koko ajan, mutta se viedään. Ja koira hakee sen tullen kapulan kanssa eteeni istumaan.
Lopulta sitten heitän kapulan ja koira istuu vieressäni rauhallisena ja käskyn kuultuaan hakee sen ja tulee eteeni istumaan.
Noutoliike on valmis.
Kapulan suuhun ottamistreenit alkavat siitä että koira katsoo kädessäni olevaa kapulaa. Siitä naksautan klikkeriä ja koira saa palkan.
Vähitellen koira tajuaa että kapula on se mistä palkka tulee ja alkaa ottaa sitä suuhunsa. Pienestä yrityksestäkin tulee naksaus ja palkka.
Siitä sitten edetään niin että lopulta koira ottaa kapulan suuhunsa. Sen jälkeen treenataan samalla systeemillä mutta kriteerinä on kapulan kauniisti pitäminen. Jne. Kun haluamani kriteeri täyttyy, naksautan klikkeria (sillä merkkan koiralle juuri sen nimenomaisen hetken mihin olen tyytyväinen) ja annan makupalan.

Nyt puhun siis ns. nykyaikaisesta koirankoulutuksesta. Olen itse aloittanut nämä touhut 70-luvulla, siloinhan toimittiin aivan toisella tavalla. IKävä kyllä.

[Valkosipulisilakka]

Puolittain ohi aiheen, mutta on tosiaan vähän mielipidekysymys, millaisen itse kukin näkee koulutettuna koirana. Tuttavalla on ollut monta palveluskoiraa, useat niistä käyttövalioita, joku jopa suomenmestari palveluskoirakokeissa. Koirat ovat siis olleet huippuhyvin koulutettuja. Tämä tuttava joskus naureskeli, kun heillä oli sukulaismies kyläillessään koittanut saada koiran antamaan tassua. Sitä koira ei osannut, koska sitä ei sille ollut opetettu. Sukulaismies oli kovasti paheksunut, että mikä tällainen koira on, kun ei edes tassua osaa antaa Naapurin sekarotuinen pystykorvakin osaa!

[Fran]

Jos mulla olisi koira, niin tassun antamista en todellakaan opettaisi. Mikään ei ole niin raivostuttavaa kuin koira, joka pyytää jotain huitomalla tassulla. Kynsistä tulee komeat mustelmaraidat, kun sopivasti osuu...

[Koiruuksia]

Meilläkään eivät koirat osaa antaa tassua

[Titaanijäärä]

Osin Ot, "high five" tempun opetus kissallekaan ei ole hyvä idea jos ei halua että käsivartta hakataan tassulla kun halutaan osinkoja leivänpäällisistä...

[Koiruuksia]

En ole Sylville (kissa) opettanut mitään mutta kun se haluaa tulla syliin pussailemaan ja saamaan hellyyttä niin se hivelee mua hellästi tassullaan käsivarresta Tai varovasti taputtelee

[Umac]

Ukko osaa tassun ja toisen tassun mutta _ikinä koskaan_ se ei pyydä sillä mitään. Se on siis vain temppu muiden temppujen muodossa. Se pyytää asiat haukkumalla, haukahduksella. Niissä on täysin eri sävyt onko kyse kutsusta, vaatimuksesta, ongelmasta tai ulosmenosta.

[Koiruuksia]

Lakulle ei ole koskaan opetettu mitään tassulla huitomisia mutta silti se tykkää huitoa niillä kun jotain haluaa.
Koirilla on näissäkin omia mieltymyksiään.

[Tiibetinhelmi]

Tipsutkin ovat kovia käpälöimään. Lieneekö siinä syy että niitä kutsutaan joskus kissamaisiksi koiriksi? Mitään "anna tassu" en ole koskaan opettanut kenellekään.

[JMTNT]

Koiruuksia. "Esimerkiksi käskyä -paikka- ei enää käytetä ollenkaan. Jos niin sanoo (sen koiralle ennetun asentokäskyn lisäksi) se on kaksoiskäsky.
Puhumattakaan siitä että käskyä hoetaan koko ajan."

No tulipas tästä mun aloituksesta aikamoinen mielipiteiden (moittimisen) aihe. Kukaan ei huomioinut, että jo videon alussa sanoin Usvan olevan KOTIPIHALLAAN. Siinä omistaja virikkeellisti koiraa lelun avulla ja siksi pitkitti käskyjä ja käskyä toistamalla varmisti koiralle, ettei tee etukäteen, kuten pari kertaa meinasi. Tämä oli siis hauskaa koiralle ja omistajalle leikkiä lelun kanssa, eikä mitenkään ollut tarkoitus harjoitella tottista.

Käsky PAIKKA on tälle koiralle ehdoton tottelevaisuus käsky, eikä mitenkään yhdisty pk-kokeiden käskyjen ilmaisuun. Videolla koira kuulee erilaisia käskyjä, kuten Mikkihiiri ym. mutta ei mene ennen kuin kuulee yhden oikean käskyn HAE. Ja sen käskyn nimi voi olla vaikka kaurapuuro, jos koira on siihen käskyyn totutettu. Koiruuksia, jos olisit kisannut pk-kokeissa yhtä korkealle kuin minä, niin silloin sulla voisi olla jotain annettavaakin.

[Mella M]

Jos mulla olisi koira, niin tassun antamista en todellakaan opettaisi. Mikään ei ole niin raivostuttavaa kuin koira, joka pyytää jotain huitomalla tassulla. Kynsistä tulee komeat mustelmaraidat, kun sopivasti osuu...

Mä olen opettanut tassun antamisen kaikille koirilleni ja parille kissallekin, kukaan ei tassuilla pyydä tai ole pyytänyt mitään. Musta tuntuu, että ne tassulla läiskijät läiskis vaikka niiltä ei ole koskaan pyydetty sitä tassua. Tämä on siis oma käsitykseni asiasta. Toiset koirat läiskii ja kaivaa sillä tassulla ihan vaan rapsutuksiakin ja se on rasittavaa, mun vanhemmilla oli yksi tällainen perro.

[Dacrest]

Puolittain ohi aiheen, mutta on tosiaan vähän mielipidekysymys, millaisen itse kukin näkee koulutettuna koirana. Tuttavalla on ollut monta palveluskoiraa, useat niistä käyttövalioita, joku jopa suomenmestari palveluskoirakokeissa. Koirat ovat siis olleet huippuhyvin koulutettuja. Tämä tuttava joskus naureskeli, kun heillä oli sukulaismies kyläillessään koittanut saada koiran antamaan tassua. Sitä koira ei osannut, koska sitä ei sille ollut opetettu. Sukulaismies oli kovasti paheksunut, että mikä tällainen koira on, kun ei edes tassua osaa antaa Naapurin sekarotuinen pystykorvakin osaa!

Oon huomannut saman. Kun pitkälle koulutettu palveluskoira ei osaa antaa tassua, perus penan mielestä se on käytännössä kouluttamaton.
Ei, en opeta koirilleni tassun antamista, koska en tee sillä tempulla mitään.

[Thirteen_2]

Mä olen huono treenaamaan omaa koiraani mutta osaan kyllä neuvoa muita Eli tiedän miten teoriassa ja käytännössä pitäisi tehdä, itse vaan olen pahimman luokan säheltäjä kouluttamisessa. Nyt onneksi mulla on temperamentiltaan rauhallinen koira, sen kanssa onnistun paremmin kuin jos vastapuolena olisi yhtä sählä. Niitäkin siis on ollut vuosien varrella. En tykkää tottiksesta kovinkaan paljon mutta pakkohan sitä on treenata jos kilpailemaan aikoo. Toki treenaaminen kokeita varten ja ihan arkikäytöksen opetus eroaa toisistaan.
Mua kiinnostaa koirien ja ohjaajien tunnetila, ohjaajan sanaton, epälooginen viestintä jne.

JMTNT: mä arvostan esim. Koiruuksien taitoa siinä, miten Laku on oppinut olemaan kissojen kanssa. Se on vaatinut aikaa ja jämäkkyyttä sekä tilanteiden, koiran lukemista. Eri juttu kuin kokeeseen treenaaminen. Arvostan toki kokeissa pärjäämistäkin mutta pidän niitä tavallaan eri asioina. Se, että pärjäät kokeissa ei takaa sitä, että olet opettanut koiralle arkikäytöksen kunnolla ja sama päinvastoin.

[Umac]

Koiruuksia, jos olisit kisannut pk-kokeissa yhtä korkealle kuin minä, niin silloin sulla voisi olla jotain annettavaakin.

Valitan, minä luotan Koiruuksien tietotaitoon huomattavasti enemmän mitä nähtyyn videoon tai pk-kisoissa saavutettuihin, yhtään kellään, edes itseni mukaan lukien. Itselleni arki on tärkeintä eikä tittelit paina grammaakaan jos arki ei suju.

Miksi noin nyrjähtää arvosteluista videota kohtaan jos itse kuitenkin halusit videon esille ja mielipiteitä siitä, JMTNTN?? Emme me arvostele poikaasi tai pojan koiraa vaan koulutuksellisesta näkökulmasta niitä asioita joita videolla näkyy. Ja nimenomaan nykytiedon valossa, ei sen 60-70-luvun tiedon valossa.