Koirahyökkäykset

[Sopuli]

Turvallisessa yhteiskunnassa ei koeta ehkä muidenkaan kuin rikollisten toimesta tarvetta hankkia koiria, jotka puolustavat henkeen ja vereen. Tai tappelevat ilman että luovuttavat ennen kuin joku hapettaa.

Kyllä minäkin väittäisin, että nk. voimarodun valintaan useimmiten liittyy jonkinlainen, ehkä tiedostamatonkin, perusturvattomuuden tunne. Riippumatta siitä, onko elämässä mitään konkreettisia uhkia, kuten joillakin nistiporukoilla. Ei sellaisen koiran ottava halua huoletonta seurakoiraa, joka on kaikkien ihmisten ja eläinten kaveri, tilanteesta ja omistajansa mielipiteistä riippumatta. Potentiaali se on mikä viehättää. Eikä siinä sinänsä ole mitään vikaa, kunhan tiedostaa ja hyväksyy, ettei voi pitää koiraansa ihan samoin kuin huolettoman seurakoiran valinnut. Se on valitettavasti osoittautunut omistajille hankalaksi.

Omista tuttavista voimakkaista koirista pitävät valitsevat kumppaninsakin samoin kriteerein. Ulospäin mielellään hurja ja retee, mutta itselle maailman kiltein ja lutuisin. Valitettavasti nämä tulevat samassa paketissa todennäköisemmin koiran kuin ihmisen muodossa.

[Dacrest]

^ ei nyt ihan noinkaan... jotkut koirarodut on jalostettu tappelemiseen, esim. bullterrierityyppiset, akitat, . Ja niiden elekieli, tyyli taistella jne on erilaista. Plus saavat todella pahaa jälkeä aikaan taistelutyylillään. Vertaa vaikka staffia ja noutajaa, itsellä siis ollut molempia rotuja, niiden tappelut ovat aivan eri planeetalta. Toki noutajakin pitää puolensa tarpeen vaatiessa mutta ei siitä taistelukoiraa saa tekemälläkään.

Myöskään saksanpaimenkoirasta ei saa kovin hyvää taistelukoiraa - vähättelemättä yhtään ison palveluskoiran mahdollisuutta saada rumaa jälkeä aikaiseksi.

Sakemannin ominaisuudet koiratappeluihin ovat huonot. Rodulla on korostetut uhittelueleet: herkästi korvat/karvat/häntä pystyssä ja hirveä rähinä. Näyttää ja kuulostaa pahalta, mutta varsin tehotonta jos pitäisi tosissaan vahingoittaa vastustajaa.

Sakemannin pureminen on enimmäkseen näykkimis-tyyppistä, yleensä kovempaan hampaiden käyttöön siirrytään vasta, jos tappelu eskaloituu.
Suojelussa se syvä, varma puruote on enemmän tai vähemmän koulutuksen tulosta, jota harjoitellaan leikin varjolla pennusta asti.

[JMTNT]

Täällä selvästi näkee, miten eri ajatusmaailma koiran omistajilla on ja sen ajatusmaailman mukaa valitsevat rodun. Mun ajatusmaailma on se, että koirasta voi kouluttamalla kasvaa se luotettava, jonka kanssa voi kulkea metsälenkillä, vartioi omakotitaloa ja mikä ihaninta töistä tullessa lähden rottweilerin kanssa lenkille ja menen niitylle makaamaan ja rentoutumaan tietäen, että mun rottweiler vapaana nauttii olostansa, mutta silti on tarkkana ja vahtii mua.

[Ninni]

Ajattelen ajatusta eteenpäin, miten raukkamainen ihminen on eläinlajina.
Ihmisellä on ajattelukyky ja moraali, ja silti ei ole miehisyyden tai ihmisyyden mitta se, että ei anna ajattelultaan alemman ressukan tapella tappelut meidän puolesta. Eläimet tekee meidän sodissa töitä ja hevoset kärrää jotain urpoja jotka pokkuroi jossain sotisovissa. Niitä piestään ja kuohitaan kunnes lakkaa silmät muljahtelemasta vinoon.
Minä naisena olen yhtä raukka. Jos ajattelee, että otan vaikka seefferin. Ja mietin että kuinka sen koulutan ja on niin mahtavaa, ja joku hörhö lenkillä vaihtaa kadun puolta mielluummin, kuin alkaa kohdallani sekoilla.
No joo, tähän tarkoitukseen ottaisin ison koiran ja olen ottamassakin. En puolustamaan, vaan yleensä tähän asti olen itse puolustanut koiraa eikä toisinpäin.
Mutta sekin koira on laitettu mulle valmiiksi paketiksi. Ei se ole syntynyt maailmaan raakileena jonka minä muokkaan mieleiseksi, se on jalostettu käteen sopivaksi niin että voin sitten muka luulla kouluttavani sen.
Arvostan toki taítojani, on ne paremmat kuin kenellä tahansa tässä kerrostalossa jos ottaa random otannan miten koirat käyttäytyy, ja mukaan vielä ihmiset joilla ei ole koiraa ollutkaan.
Mutta siis raukkamaisia ollaan lajina. Kaikki vehkeet on kaupasta ostettavana, sitten vielä laitetaan elukat muka töihin. Että nekin "ansaitsee ruokansa" tai muuta. Ihminen on ainut laji joka joutuu vastikkeellisesti ansaitsemaan olemassa olonsa, se ei koske muita lajeja. Meidän pitäisi pyytää eläimiltä anteeksi.

[Umac]

Turvallisessa yhteiskunnassa ei koeta ehkä muidenkaan kuin rikollisten toimesta tarvetta hankkia koiria, jotka puolustavat henkeen ja vereen. Tai tappelevat ilman että luovuttavat ennen kuin joku hapettaa.

Kyllä minäkin väittäisin, että nk. voimarodun valintaan useimmiten liittyy jonkinlainen, ehkä tiedostamatonkin, perusturvattomuuden tunne. Riippumatta siitä, onko elämässä mitään konkreettisia uhkia, kuten joillakin nistiporukoilla. Ei sellaisen koiran ottava halua huoletonta seurakoiraa, joka on kaikkien ihmisten ja eläinten kaveri, tilanteesta ja omistajansa mielipiteistä riippumatta. Potentiaali se on mikä viehättää. Eikä siinä sinänsä ole mitään vikaa, kunhan tiedostaa ja hyväksyy, ettei voi pitää koiraansa ihan samoin kuin huolettoman seurakoiran valinnut. Se on valitettavasti osoittautunut omistajille hankalaksi.

Omista tuttavista voimakkaista koirista pitävät valitsevat kumppaninsakin samoin kriteerein. Ulospäin mielellään hurja ja retee, mutta itselle maailman kiltein ja lutuisin. Valitettavasti nämä tulevat samassa paketissa todennäköisemmin koiran kuin ihmisen muodossa.

Kurkkasin tuota Hankikoira.fi rotutestiä ja tein sen taas: https://www.hankikoira.fi/rotutesti
Missään kysymyksessä ei ollut suoraa viittausta siihen, että on turvaton olo, edes tiedostamattakaan. Ehkä se on ajatuksena ihan ok mutta eikö koira tulisi valita käytön ja tarpeen mukaan? Mahdollisimman lähelle omia ja mieluisia asioita, myös oma panos huomioiden? Jostain joutuu tinkimään, kyllä. Esim. toisten ihmisten mielipiteistä.
Siellä on kohta vartiontivietti, lause Emme juuri ole tekemisissä vieraiden koirien kanssa, joten koiran ei tarvitse tulla toimeen muiden koirien kanssa, kysymyksiä on 15.
Tehkää ihmeessä, ihan hauska katsoa mitä tulee!

Itselleni, jo toistuvasti siis, tulee ekaksi oma rotu, sitten whippet, pinseri, faaraokoira, beuceron, kääpiöpinseri, entlebuch, appenzelli, australiankarjakoira ja bullmastiffi.
Noista voisin heti tiputtaa lähes kaikki, beuceronia mietin joskus mutta nykyisellään kooltaan aivan liian iso, rotuna siis.

Kysymyksissä ei huomioida esim. sairauksia, sekarotuisia tai värejä. Minusta hyvin kansankielinen, kuten kuuluukin.

Omat rotuvalinnat ennen internetin ihmeellistä maailmaan meni puhtaasti harrastuskiinnostuksen mukaan. Eli lapsesta asti mukana ollut palveluskoiraharrastus rajaa tiettyihin rotuihin, sama raja edelleenkin olemassaan. Eli pelkästään se voi vaikuttaa ja vaikuttaakin esim. aktiivisilla harrastajilla.

Puoliso on aktiivinen koiran omistaja, ei ole ikinä harrastanut mitään ja hänelle taas staffi tuli rotuna siinä kohti kun etsi pienempää koiraa, edellinen oli bokseri. Nyt jo kolmas tätä rotua ja hänestä muita rotuja ja vaihtoehtoja ei ole olemassaakaan omaksi koiraksi asti vaikka koirista pitääkin. Puoliso mainittava siksi, että minä en ole itse nykyistä rotua valinnut.

[Ninni]

Missään kysymyksessä ei ollut suoraa viittausta siihen, että on turvaton olo, edes tiedostamattakaan. Ehkä se on ajatuksena ihan ok mutta eikö koira tulisi valita käytön ja tarpeen mukaan? Mahdollisimman lähelle omia ja mieluisia asioita, myös oma panos huomioiden? Jostain joutuu tinkimään, kyllä. Esim. toisten ihmisten mielipiteistä.

Pitääpä katsoa noita rotutestejä, tähän asti mitä olen niitä vilkuillut niin hullu niitä noudattaa.
Kyllä ihmisillä on se oma mieltymys kuitenkin, joka ohjaa. Uskon myös mitä se koirakuiskeli sanoi joskus telkkarissa, että et ota koiraa jonka haluat, vaan jonka tarvitset. Joskus niinkin, ja ihminen hakee sen hyväksynnän koiratesteistä valitsemalla niin monta kertaa, että mieleinen rotu tulee ruutuun.
No siitä voisi jutella lisää,
mutta ehkä tuo turvattomuusjuttu koskee sitä osaa koiranottajia, jotka ei alun perin kuulu siihen ryhmään.
Iän kaiken on ollut rotikkaihmisiä, sakemanni-ihmisiä, ja niitä jotka viehättyy leveäpäisistä staffeista ja vaikka buldogeista.
Mutta se että koirien suosio kasvaa ja laajenee sen porukan ulkopuolellekin, että yhtäkkiä alkaisi yleistymään, voisi olla sitä turvattomuutta.
Se ryhmä joka on aina ottanut rotikoita, ja tulee aina ottamaan rotikoita, on ihan vakiolaatunsa joka tuskin muuttuu turvan tai turvattomuuden seurauksena.
Mä ehkä tarkoitin sitä, mitä jenkeissäkin on nyt kun katsoo luotettavaa tietolähdettä eli youtubea, siellä koulutetaan valmiiksi koiria ja myydään koteihin vartiokoiriksi, siksi että ihmiset pelkää mitä jos heille murtaudutaan. Joku cane corsokin on sitten pop yhtäkkiä .Ja se pelko lienee joskus myös aiheellinen, turvattoman yhteiskunnan takia.

[Koiruuksia]

Kun 29 vuotta sitten hankin ensimmäisen rottweilerini HAKUun harrastuskoiraksi, ei mulla ollut aavistustakaan että miten turvallinen koira olisi samalla.
En ollut ennen tajunnut (vaikka koiria oli ollut sitä ennen 17 vuotta) että koira voi oikeasti olla turvaksi kun ei ollut sellaisia koiria kohdalle sattunut.

En siis ole ottanut rottweileria siksi että olin ajatelut sen puolustavan minua. Ihan muut, harrastuskoiran ominaisuudet olivat päällimmäisenä rotua valitessa.
Tokihan tiesin että rottweilerin sanottiin puolustavan omistaansa tarvittaessa mutta en silloin tajunnut mitä se oikeasti tarkoitti. Vasta sitten aloin tajuamaan kun elin rottweilerin kanssa.
Niin avoin ja ystävällinen, ei mitään ongelmia esim. jossain väkijoukossa missä juoksentelee lapsiakin mukana.
Mutta sitten jos tarve tulee niin löytyy halua ja myös kykyä puolustaa.

[Umac]

Hankikoira.fi, rotujen sivustot ja mm. rotumääritelmä luonteen osalta avattu toki ihan siksikin, että ihmiset ohjautuisivat hommaamaan itselleen sopivan koiran.
Ja toden totta, aivan liian monta koiraa on tyystin vääristä syistä otettuna, vääränlaisissa kodeissa ja väärillä ajatuksilla liikkeelle lähdetty, ostohousut jalassa. Miksatut läskipäät viehättävät jotain tiettyä ryhmää ihmisiä ja motiivit eivät lähde koirasta vaan muusta toiminnasta.

Olin vilpittömän iloinen tutustuessani oman rotuni uusittuihin sivuihin. Teksti alkaa heti: Staffin suosio on jatkuvassa nousussa. Staffin pentuja rekisteröitiin Suomessa vuonna 2023 ennätysmäärä, ja myös rodun kasvattajia on enemmän kuin koskaan aiemmin. Silti staffi ei ole ihan kenelle tahansa sopiva rotu. Jne.

Omasta puolestani kerron avoimesti niistä ongelmista mitä eteen voi tulla. Yksilötasolla kun samaan rotuun mahtuu monia tarinoita. Rodun suosio tullee koiran ihmisystävällisyydestä, koosta, turkista ja harrastusmahdollisuuksista. Meistä lähes kaikki ymmärtävät ja tietävät, että rotu ei ole koirapuistokoira, sen ulkomuoto pelottaa osaa ihmisistä ja toisista koiristakin sekä mikä kapasiteetti siinä on voiman ja puruvoiman suhteen.
Kun ei seuraa jengejä, kuulu itse jengiin tai harrasta rikollista toimintaa niin se oma kupla koostuu keski-ikäisistä miehistä ja naisista staffeineen sekä nuorista pareista jotka ovat eläväisiä ja liikkuvaisia. Ihmiset ova mitä vain akateemisesta koulutuksesta alimpiin kouluasteisiin, suurin osa työelämässä. On nimittäin sen verran lompakon päälle käyvää hommaa mm. juosta eläinlääkäreissä esim. iho- ja allergiaongelmien takia. Niillä kellä niitä on, monilla on
Ja osa kasvattajista ovat vain määrän lisääjiä. Ilman kiinnostusta minne koirat menevät, mitä niille kuuluu ja ovatko ostajat missä aikeissa.

[riice]

Olen aina ihmetellyt Kennelliiton rotutestiä. Minusta sen antamat vastauset ovat ihan käsittämättömiä ja suorastaan vastuuttomia sattumanvaraisuudessan. Kuten Umacin esimerkissäkin näkyy, jo kaksi ensisijaisesti suositeltua rotua ovat keskenään täysin eri tyyppisiä

Ihan saman tiedon saa kun kirjoittaa rotujen nimet paparilapuille ja nostaa kahvikupista.

[Umac]

Se onkin vain karkeasti karsiva, esim. ihmiselle jotka ihan alussa koiranhankkimispohdinnoissaan.
Koiran hankintaa harkitessasi, ota tarkoin selvää etenkin harkitsemasi rodun terveystilanteesta ja rodun alkuperäisestä käyttötarkoituksesta sekä sen vaikutuksesta koiran käyttäytymiseen.

[Ninni]

Ihan saman tiedon saa kun kirjoittaa rotujen nimet paparilapuille ja nostaa kahvikupista.
riice

Hyvin sanottu.

[Umac]

Koiraharrastuksista ja koekäyntien määristä on juttua uusimmassa Koiramme-lehdessä. Jos ajattelee sen harrastamisen kautta, koulutustasoja ja aktiviteettitilastoja roturyhmittäin.

[Umac]

Nostan taas podcastin: https://hyvaa-elamaa-koiran-kanssa-4f01 ... ra-hyokkaa
Miksi koira hyökkää?
Koirahyökkäykset päätyvät säännöllisesti uutisiin ja herättävät laajasti pelkoa. Mistä nämä tilanteet johtuvat, kuinka niitä voi välttää ja miten hyökkäystilanteessa tulisi toimia? Asiantuntijavieraana koiravalmentaja Tommy Wirén.

Ja en muista, että SEY:n ohjeet olisi ollut täällä aiemmin? (PDF)

https://sey.fi/wp-content/uploads/2023/ ... yokkaa.pdf

[apollo]

Taas. Pieni villakoira ollut aidatulla omalla pihallaan, sinne hyökännyt kaksi malamuutti/akita-tyyppistä koiraa. Villakoira raadeltu niin pahasti ettei sitä oltu pystytty pelastaa eläinlääkärissä. Nämä samat koirat ovat kylväneet asuinalueella kauhua jo pitkään, toivottavasti nyt tulisi asiaan muutos.

Näitä on nykyään aivan liikaa, jatkuvasti.

[apollo]

Amerikanakitat olleet kyseessä, kertoo raadellun koiran omistaja sivullaan.

Olen niin pahoillani, oman kodini pitäisi olla jokaiselle turvallinen paikka. Surettaa ja suutuutta villakoiran puolesta minkälaisen lopun joutui kohtaamaan.

[Tiibetinhelmi]

^Voi hyvä luoja taas! Järkyttävää, ettei edes omassa pihassaan saa olla rauhassa!

[Umac]

Toivottavasti kaikki keinot jo käytössä eli ilmoitukset poliisille ja liekö elsun tarve, jos häirintä toistuvaa?

[näitä riitää]

Ja taas. Vantaalla staffi tai staffisekoitus kävi mäyräkoiran kimppuun ja tappoi sen.

[Koiruuksia]

Vasta vuoden ikäinen koira
Eikö näille saada loppua.

[näitä riittää]

Omistaja siis kertoi itse tästä koiraryhmässä.

Ja todellakin vain pieni osa tulee someen asti. Monet eivät halua tehdä järkyttävästä asiasta julkista päivitystä eivätkä kaikki ole somessa vaikka niistä jotka siellä ovat voi tuntuakin että "kaikki ovat siellä".

Minä en julkaise missään edes koirien luonnollisia ikääntymisestä johtuneita kuolemia, koen surun niin henkilökohtaisena etten pysty jakaa sitä missään netissä.

Mutta on hyvä että edes jotkut pystyvät näistä kertoa ja lisätä tietoisuutta millaista koiranpitokulttuuri on Suomessa tätä nykyä ja mitkä rodut ja koiratyypit ovat niitä jotka hyökkivät pikkukoirien kimppuun tappomielellä.

[näitä riittää]

Koiruuksia, ei näille saada loppua kun ei ole päättäjillä minkäänlaista halua puuttua asiaan. Pitää varmaan tapahtua useampia ihmisiin kohdistuneita vakavia hyökkäyksiä ennenkö paine nousee tarpeeksi isoksi.

[Dacrest]

^tuo toissapäivänä tapahtunut juttu on levinnyt somessa laajalle. Mäyräkoiriaan puolustaneesta pariskunnasta molemmat saivat puremahaavoja. Ovat käyneet lääkärissä ja tehneet rikosilmoituksen.

[kualcc]

Tuosta mäyräkoiratapauksesta joku tiesi facebookissa kertoa, että hyökännyt koira oli heti ilmestynyt toriin myyntiin etsimään uutta kotia. En tiedä sitten, oliko kyseessä juuri se sama koira, mutta ilmoituksen tekstissä oli mainintaa, että koiralla on hermorakenteen ongelmia ja se tarvitsisi kodin maaseudun rauhasta, koska on pelkoaggressiivinen ja kaupungin hälinä ja ärsykkeet eivät sovi sille, ja että koira on vieraille ihmisille on hankala kun "ei anna niiden liikkua kotona". Mitenhän sellainenkin koira sopeutuisi sitten uuteen kotiin vieraiden ihmisten keskelle... Ei hyvä, jos nyt kyseessä edes oli sama koira.

[harvoinko]

http://yle.fi/a/74-20091216

Mäyräkoiran kuolemaan johtaneesta hyökkäyksestä. Ihmettelen suuresti poliisin lausuntoa jonka mukaan toisen koiran kuolemaan johtavia koirahyökkäyksiä tapahtuu erittäin harvoin. Lähde ? ?

Harrastan pientä seurakoirarotua ja tunnen ja tiedän pelkästään omasta rodustani useita koirahyökkäyksissä kuolleita koiria. Olen lisäksi jäsenenä parissa netin koiraroturyhmässä ja niissä näkyy tasaisen säännöllisen väliajoin kuvia pahoista puremajäljistä ja osanottoketjuja hyökkäyksessä menehtyneistä koirista. Kommenteissa monet kertovat kokeneensa joskus saman. Tiedän myös live-elämästä omalta asuinpaikkakunnaltani koirahyökkäyksissä kuolleita koiria, viimeisin tältä keväältä. Erään työkaverini (toiselta paikkakunnalta) pikkukoira tapettiin todella traumaattisella tavalla. Työkaverini talutti koiraa kadulla kun viereisen talon pihalta syöksyi kuin tyhjästä pensasaidan läpi koira joka puri työkaverini pikkukoiralta yhdellä puraisulla pään irti.

[ei arvoa]

"Jos koira puree hihnassa se ei yleensä ole rikos" sanoo poliisi uutisessa. Olen järkyttynyt. Oma koirani lähes menehtyi ohikulkija-amstaffin hyökkäyksessä seitsemän vuotta sitten.

En ollut tiennytkään että koirat ovat noin lainsuojattomia kuin uutisessa kerrottiin. Edes järjestysrikoksen kriteerit eivät täyty usein....

Tämähän oli loistava uutinen munanjatkekoirien omistajille. Sama meno saa jatkua täysin vapaasti, mitään vastuuta ei tarvitse ottaa koska mitään seuraamuksiakaan ei tule.

[koppapakko]

Yle: "Nyt kuolen", ajatteli Laura Salmela, 33, kun naapurin koira raateli hänen kasvojaan - karut tilastot paljastavat ettei hän ole ainoa uhri


http://yle.fi/a/3-10350971

[samdal]

Aivan järkyttävä ^ Onneksi amstaffi ei sattunut ottaa naista kiinni silmistä tai kurkusta. Lähellä on ollut.

Minäkin ihmettelen tämänpäiväisen uutisjutun vähättelevää sävyä. Tässä Laura Salmelasta uutisoineessa jutussa, joka on julkaistu alunperin vuonna 2018, sanottiin näin :

" Poliisin tilastot: Koirahyökkäykset lisääntyneet jatkuvasti – viime vuonna jo lähes 800 "

Vaikkei kaikissa ole tietenkään tapahtunut pahimmalla mahdollisella tavalla, mahtuu tuohon joukkoon valtava määrä suhteellisen vakavia, ikäviä ja vaikeahoitoisia tapauksia, joko koiraan tai ihmiseen kohdistuneina.

Hyvin kummallinen sävy tässä tämänpäiväisessä jutussa, en voi kuin ihmetellä.

[Dacrest]

Mäyräkoirajutussa hyökkääjän arvellaan olevan amerikanbulldoggi. Jos on sama koira mitä epäillään, huhujen mukaan olisi tappanut jo aikaisemmin yhden koiran.
Jos nämä huhut pitävät paikkansa, ihmettelen miten tuollaista koiraa ulkoilutetaan vermeillä joista se pääsee irti.

Vahinkoja voi aina käydä, mutta osalla on vaan liian suuri ja vaativa koira, eikä riittävää varautumiskykyä (tai maalaisjärkeä) koiran ominaisuuksiin nähden.

Kuten tuossa Laura Salmelan jutussa: naapurissa asui koira-aggressiivinen amstaffi, ja Laura joutui aina laittamaan tekstiviestin (amstaffi sisälle) että voi lähteä koiriensa kanssa lenkille. Silti, kerran lenkiltä palatessa se oli pihalla ja pääsi aidan alta hyökkäämään.

Olen kerran asunut arvaamattoman (sanoisinko jopa luonnevikaisen) ihmis- ja koira-aggressiivisen koiran naapurissa, jonka omistaja ei ihan tajunnut mitä hänellä on hihnan päässä. Ainoa koira jota olen ikinä pelännyt, sekä itseni että omien koirieni puolesta.

Jokainen lenkille lähtö tai lenkiltä tulo vaati kyttäämistä onko se koira pihalla - 35-kiloinen uros onnettomissa markettivaljaissa, narulla palotikkaisiin kytkettynä. Tai aukeaako naapurin ovi ja koira hyökkää päälle.
Kerran oli riuhtaissut palotikkaat seinästä irti. Ja kerran oli hajonnut valjaat. Onneksi en ollut kummallakaan kerralla koirineni näköpiirissä.

Luojan kiitos se koira ei ehtinyt tappaa ketään. Mutta puri ihmistä yhden kerran liikaa ja saatiin poliisin avulla painostettua omistaja viemään se piikille.

[Umac]

Google löytää sen Asolan ambullin, viime vuosikymmen lopusta eli 2018. Tuskin sama, olisi melkoisen iäkäskin jo. Mutta en tosiaan tiedä.

[Dacrest]

^no, nää on vaan huhuja. Poliisilla on koira tiedossa.
Aika usein näissä vakavissa tapauksissa hyökännyt koira on jo entuudestaan "tunnettu" aggressiivisuudestaan ja/tai omistajan välinpitämättömyydestä.