Sinkkua ei jätetä ukkomiehen seuraan

[Single]

Nyt on ihmeteltävä tällaista asiaa, ikisinkkuna saman kokeneena jo monesti.
Kun tarvin apua auton kanssa ja soitan naimisissa olevalle naisystävälleni että voisiko sen mies käydä auttamassa (yleensä omat voimat ei riitä jonkin mutterin avaamisessa tms) niin mies tulee apuun ja aina on myös vaimo mukana ja siltikin vaikka hänellä jäi nyt jokin asia kesken.. mutta mukaan tuli. Koen sen jotenkin vahtimisena.
Ja toinen naimisissa oleva naisystäväni toimii samoin. Esim. olin lähdössä heiltä asemalle ja oli puhetta että viekö hänen miehensä vai veljensä, mies lähti viemään ja vaikka vaimolla oli tekemisiä kesken hän hyppäsi myös kyytiin! Joskus yllätyn että yhäkö tätä, ikääkin jo on ja en ole mikään vamppi

Eli onko tällainen käytös hyvinkin tavallista vai muuten vaan epävarmojen vaimojen käytöstä?
Enkä käyttäydy heidän miehiään kohtaan mitenkään epäsopivasti.

[aunet]

Epävarmoja vaimoja, tai hunsvotteja miehiä tai molemmat! Samaan olen törmännyt itsekin vieläkin, vaikka olen iältäni lähempänä sataa kuin nollaa. Ota kohteliaisuutena itseäsi kohtaan!

[Mella M]

Ei ole tuollaisesta kyllä kokemusta. Olen useinkin hoitanut asian jonkun kaverin/ystävän/työkaverin tms miehen kanssa eikä ole koskaan naiset tulleet mukaan tai että mulle olisi tullut sellainen olo, että ollaan varmistamassa jotain. Jospa ne sinun ystävien naiset ovat mukana vain siksi, että hekin ovat halunneet tavata sinut? Minusta on vähän hassua, että asia edes häiritsee sinua jos se on kuitenkin yleensä niin päin, että ensisijaisesti ne naiset ovat sinun ystäviäsi. Olen mäkin kokenut sen, että kaverin miehen piti lähteä viemään mua asemalla, mutta sitten mun kaverikin tuli mukaan ja itse ainakin koin, että hän tuli ihan siksi, että saadaan vielä hetki jutella. Nykyään kun yhteydenpito on niin helppoa muutenkin kuin vain näkemällä, niin en oikein edes ymmärrä mikä pointti kytätä vieressä toisen tekemisiä, kun kaikenlaisen seläntakana touhoominen kyllä onnistuu helposti jos haluaa.

Mä itse olen sentään joskus ollut, ehkä vieläkin joskus aika viriili, tosin kavereiden miehiä en ole koskaan vampannut. Siitä toki on kokemusta, että kaverin miehet ovat joskus kuvitelleet, että musta riittäis heillekin. Mä kyllä otan enemmänkin kohteliaisuutena ja viisautena sen, että muhun luotetaan ja mun kaverit luottaa niiden kumppaneihin.

[Tosiaanko]

Het-ki-nen...siis ne naiset on sun kavereita, pyydät heidän kauttaan heidän miehiään apuun ja sitten ihmettelet miksi naiset tulee mukaan, siis ne sun kaverit? Kun siis vastaavissa tilanteissa olen aina lähtenyt mukaan, tottakai, jos ja kun kaveri on tarvinnut mun miehen apua. Mulle itsestäänselvyys, koska mielellänihän minäkin kaveria tapaan eikä mies välttämättä ole edes tiennyt minne mennä, minä taas tiedän. Aina on kuulumiset vaihdettu ja kahvit juotu.
Ja sama juttu, on kyseessä sinkkukaveri tai varattu, eihän se siitä kiinni ole. On hekin mukaan tulleet jos miehensä ovat mulle tuoneet vaikka jonkun kuljetuksen.
Ei ole koskaan käynyt mielessäkään että kukaan tuollaisesta vetäisi herneet nenäänsä. Näköjään sekin mahdollista, mutta ehken ystäväksi nimittäisi enää.

[Kissimyyr6-66]

Outoa. Siis tuo ajatus, että naiset olisi nimenomaan vahtimassa, ettet vamppaa. Onkohan tämä ajatus mitenkään rinnasteinen sille, että ihminen joka itse pettää aina tilaisuuden tullen arvelee muiden toimivan samoin.

Voin myös kertoa, että aika paljon juttuja tehdään ns. pariskuntina vailla mitään takaa-ajatusta, kun on jo oltu yhdessä pidempään (oletus tässä iässä) kavereista aika usein tulee enemmän yhteisiä kuin vain toisen. On luontevaa siis että jos aikaa on, molemmat tulevat. Siksikin, että matkalla ehtii olla sen puolisonsa kanssa, ehkä käydä kaupassa jne. Tämä sanottua, ainakin meillä on molemmilla kavereita sukupuolista riippumatta joita voi myös tavata yksin, mutta yhtä hyvin yhdessä.

Ja sitten noi sukupuolittuneet jutut....ei hyvä. Työkalut on sitä varten että raakaa voimaa ei tarvita. Fiksu nainen selviää "miesten töistä" itsekin, ihan kuten fiksu mies osaa pestä vaatteensa ja siivota kotinsa. Toki on ok pyytää kaverilta apua ellei itse osaa, mutta mihin hommaan pitää nimenomaan olla ne miehiset genitaalit?

[Fran]

Mun täytyi pistää välit poikki erittäin hyvän ystävän kanssa, kun tajusin sen pitävän mua uhkana parisuhteelleen. Ensinnäkin, musta se oli ihan hemmetin loukkaavaa, ja toisekseen en halunnut aiheuttaa parisuhdekriisiä johon ei ollut mitään syytä, sillä mulla ja sen miehellä ei ollut mitään intressejä toistemme suhteen.

Jotkut vaan on niin epävarmoja...

[Umac]

Oih voi, minä olen myös saanut apua yh-vuosina ja senkin jälkeen monilta miehiltä. Ei ongelmia, en tunnista ongelmaa. Ei ole naiset olleet mukana, ei ne omat ystävätkään eli naiset.

[smörgen]

Kyllä mä ole usein lähtenyt mukaan, kun joku sinkkukaveri on tarvinnut mun miestä jeesaamaan. En toki vahtimaan, vaan tapaamaan samalla itsekin sitä kaveria. En voi uskoa, että kaveri olisi ajatellut mun olevan mukana mustasukkaisuudesta, mutta ilmeisesti sekin on mahdollista. Eri asia olisi, jos kaveri sopisi vaikka suoraan miehen kanssa avusta, mutta kun heillä ei ole toistensa yhteystietoja ja asiat sovitaan mun kautta, en ole osannut edes ajatella, etteikö olisi ok mun olla mukana. Kaikkea sitä oppii, kun vanhaksi elää, sanotaan.

[Valkosipulisilakka]

Itse olen sinkku. En ole koskaan tarvinnut tyttökavereiden miesten apua, mutta jos sitä pyytäisin ja tarvitsisin, minusta olisi kiva, että tämä tyttökaveri tulisi mukaan. En tunne kavereideni miehiä kovin hyvin, ja jos joku heistä tulisi avuksi, niin tilanne voisi olla jotenkin jäykkä ja nolo. Mitä minä keksisin jutella niiden kanssa, kun en edes tunne? Eli minusta olisi hyvä, jos se tyttökaveri tulisi mukaan: mies saisi tehdä työt ja me likat vaan juteltaisiin siinä keskenämme

[*kiranas*]

Nyt on ihmeteltävä tällaista asiaa, ikisinkkuna saman kokeneena jo monesti.
Kun tarvin apua auton kanssa ja soitan naimisissa olevalle naisystävälleni että voisiko sen mies käydä auttamassa..

no jos mä soittaisin likkakaverille, niin olettaisin, että daamikin tulee, kun apua pyydetään.
jos soittaisin vaan miehelle, niin voisin olettaa vain miehen tulevan jeesimään.

miksi sä edes sille naiselle soitat, eihän se välttämättä tiedä miehensä aikatauluja, eikä se voi toisen puolesta kuitenkaan luvata yhtään mitään.
en mä ainakaan halua, että jos mun apua tarvitaan niin soitetaankin toiselle. soittais suoraan mulle, minähän ne omat asiani tiedän kuitenkin.

[Kissimyyr6-66]

Eikö ne kuitenkin puhu keskenään, aika sama kummalle soittaa, eikä välttämättä edes ole miehen nroa.

[Vieras]

En näe mitään syytä soitella kavereideni miehille mistään muusta syystä kuin siitä että olen järjestämässä kaverilleni yllätysjuhlia. Varmaan somessa lähestyisin koska en tiedä heidän numeroitaan. Jos kävisi sellainen juttu että tarvitsisin juuri miehen (?!) apua eikä kukaan miespuolisista kavereistani voisi auttaa niin kai se olisi pakko pihalla yhyttää joku naapurin ukoista apuun.
Jos joku yksinäinen nainen alkaisi soittelemaan miehelleni jostain muttereiden availusta niin ei kyllä mieheni lähtisi niitä availemaan vaan sanoisi että mitä jos pyytäisi jotain naapuria tms apuun. Jos olisi "pakko" lähteä jonkun ystäväni luo niin tottakai menisin mukaan, minullehan se ystävä soittaisi ja kysyisi että osaanko minä auttaa, ja jos en minä niin osaisiko mieheni. Ihmettelisin avunpyytäjäkaverini tarkoitusperiä jos häntä harmittaisi että mieheni lisäksi paikalle tulisin myös minä hänen ystävänsä.
Ketään emme silti jätä pulaan, avunpyytäjän kanssa vain emme välttämättä ole samaa mieltä siitä miten/kenen apu tulisi hoitaa.
Esim. alkoholistikaverin voimme viedä selviämisasemalle jos hän pyytää apua, mutta emme ota häntä kotiimme.

[Shepherd]

Nyt on kyllä käännettävä ajatus näin päin, että mikä tarve on saada olla kaksin sen ystävän puolison kanssa?
Tai siis en ainakaan taannoin ymmärtänyt rikkoneeni ystävääni kohtaan ollessani mukana asentamassa uusia kodinkoneita.
Kun tuntuisi sekin hullulta käskyttää puolisoa tekemään toiselle remonttia tai asennuksia.

[TlGER]

Itse olen sinkku. En ole koskaan tarvinnut tyttökavereiden miesten apua, mutta jos sitä pyytäisin ja tarvitsisin, minusta olisi kiva, että tämä tyttökaveri tulisi mukaan. En tunne kavereideni miehiä kovin hyvin, ja jos joku heistä tulisi avuksi, niin tilanne voisi olla jotenkin jäykkä ja nolo. Mitä minä keksisin jutella niiden kanssa, kun en edes tunne? Eli minusta olisi hyvä, jos se tyttökaveri tulisi mukaan: mies saisi tehdä työt ja me likat vaan juteltaisiin siinä keskenämme

Jep. Ja vaikka se mieskin olisi jo pidemmältä ajalta tuttu, niin olisi se silti mun mielestä luontevinta, että myös se tyttökaveri tulisi mukaan, kun siinä nyt kerran olisi samalla tilaisuus tavata. Ja jos ajattelen, että itse olisin se, jonka miestä joku kaveri tarvitsisi, niin kokisin olevani vähän töykeä, jos vain lähettäisin miehen hommiin menemättä itse samalla tapaamaan kaveriani. Ellei nyt olisi joku oikeasti tärkeä meno just silloin.

[JMTNT]

Yhden ainoan kerran olen tarvinnut naapurin apua. Eli oltiin vain naapureita, mutta ei ystäviä. Silloin mun koiran synnytys ei onnistunut ja piti lähteä sektioon eläinlääkäriin. Minä autoton soitin naapurin miehelle, että voiko hän tulla kyyditsemään. Hän tuli ja ihmettelin, kun siellä eläinlääkärissä mies soittaa vaimolleen. Myöhemmin huomasin, kun kutsuin vaimon meille kylään pentuja katsomaan ja sanoin, "ilman sun mieshesi apua näitä ei olisi". Vaimolla siis epäluulo ja siksi mies soitti hänelle eläinlääkäristä. Joten tuo on sairaus ja todella taakka kumppanille.

[Vieras]

^ Nyt taas pakko ihmetellä. Siis mitä huomasit, kun naapurin vaimo tuli teille? Minusta on ihan normaalia soittaa puolisolleen, etenkin jos on vauhdilla kotoa lähtenyt tai niin, ettei puoliso ole ollut kotona. Jopa puolison ihmettely asiassa olisi täysin ok ja normaalia, jos kerran ei olla kavereita keskenään ja yhtäkkiä toinen lähtee kiireellä naapurin emännän tai isännän kanssa jonnekin Huolissaankin saa olla, sekin on normaalia ja ehkä jopa toivottavaa.
Että tuossa kertomassasi en nähnyt kyllä mitään "sairautta ja todellista taakkaa kumppanille", vaan mielestäni täysin normaalin parisuhteen ja naapurisuhteen.
P.S. naapurin naisellako ei ole ajokorttia?

[Umac]

Tämän täytyy olla jokin "juttu" jota en ymmärrä.
Suurimmalla osalla ei ilm.ole edes miespuolisia ystäviä? Ei puheluita tai viestejä tai tapaamisia kavereiden kanssa? Eli jostain yksittäisestä käynnistä tulee elämää suurempi juttu?

[piku]

Minulla on miehiä kavereina, osa ei saisi tavata minua kahdestaan. Olen vanha, lihava ja ollut saman miehen kanssa 23 vuotta, en tiedä mikä minussa on niin uhkaavaa.

Mutta, jos joku kaverini soittaisi että voisko mun mies tehdä asian x, luultavasti menisin mukaan. En usko hetkeäkään että siellä olisi jotain meneillään, haluaisin vaan nähdä kaverini. Ihan sama olisiko sinkku, naimisissa, eronnut, hetero tai jokin muu.

[Kissimyyr6-66]

Taksitkin kulkee, mä en tajua näitä jotka ei hanki korttia ja sitten hyödyntää jotakin puolituttuja ilmaisina takseina. Ja että vain mieskuski kelpaa, eikö ole kortillisia naispuolisia kavereita, niin ei tarvitsisi kehitellä vamppiteorioita.

Eli jos nainen ei jaksa lokkeja, kyse ei tarvitse olla mustasukkaisuudesta. Ja kyllä mäkin soittaisin kotiin kun tilanne rauhoittuu jos kyyditsisin jotakin hätätapausta elliin. Kyllähän tuo kiinnostaa eläinihmistä että miten kävi, ehdittiinkö ajoissa.

[Mella M]

Aloitukseen enää sen kummemmin kantaa ottamatta (vaikuttaa jonkun Jarmo 58 v. päiväunelta) kyllä pakko ihmetellä, että mitä ihmeen pahaa on avun pyytämisessä tai siinä, että kysyy kyytiä joltain muulta kuin taksilta. Se, että pyytää kyytiä vaikka naapurilta tai kaverilta, ei välttämättä todellakaan tarkoita, että olettaisi, että apua saisi ilmaiseksi. Mä asun paikassa missä aika moni asia on kaukana ja oma auto on välttämätön. Kun vein autoni talvella huoltoon, niin naapuri (ja apua, toisen naisen mies) lähti omalla autolla sinne mun kanssa yhtä matkaa, jätin autoni sinne ja naapurin kyydillä sitten takaisin kotiin ja kun auto oli iltapäivällä valmis, niin naapuri lähti viemään mua hakemaan mun auton pois. Naapurille tuli tästä ajoa yhteensä 140 km. Naapuri ei huolinut rahaa, kun heillä taas oli pian tarvetta koiranlenkittäjälle. Meillä on täällä kylällä aivan mahtavia ihmisiä ja apua todellakin saa, voi ja pitää pyytää ja aina sitä myös saa. Musta on jotenkin ikävä kulttuuri sellainen, että kaikki pitäisi itse osata ja avun pyytäminen ei ole vaihtoehto tai että siinä olisi jotakin väärää. Mäkin osaan todella monia asioita mutta en todellakaan kaikkea ja joskus voi pyytää myös apua silloin kun tietää, että joku osaa paremmin.

[Vieras]

Apua voi pyytää ja vastavuoroisesti sitä kannattaa antaa itsekin. Mutta jos saa apua, mutta se on väärin tapahtunut (väärin autettu) ja tämä autettu henkilö sitten nillittää ja valittaa yhdestä jos toisestakin asiasta (siitä että tulee oma kaveri mukana tai sitä että kuski soittaa kotiinsa eläinlääkäriltä), niin se ei ole normaalia. Silloin tosiaan kannattaa hoitaa asiat itse tai vaikka ostaa palvelu

[Fran]

Munkin mainitsema tapaus liittyi mm. kyytiin. Mun kaveri teki reissuhommia, joten hän ei päässyt mua kuskaamaan kotiin kun vein herrasteauton toiselle kaverille korjattavaksi. Kysyin kyytiä hänen mieheltään. Mentiin kaverille, jauhettiin pskaa autoista ja sitten hänen miehensä heitti mut kotiin. Sitten kuulinkin kaverilta hänen itkeneen koko illan. Toinen samanlainen episodi tapahtui, kun tuli hänen miehensä kanssa puhetta että voisin lähteä hänelle kuskiksi erääseen tapahtumaan, koska mun auto ei ollut liikenteessä ja ajattelin myös mennä samaan tapahtumaan. Kaveri oli silloinkin töissä. Tämä ei edes toteutunut, mutta pelkästä ajatuksesta seurasi koko illan itku. Ja mitään syytä ei ollut epäillä miestään tai mua mistään

[martesmartes]

Minulla on ystävinä sekä miehiä että naisia ja se sukupuoli ratkaisee tosi harvan asian. Mutta kyllä se jotenkin omituiselta ja jollain tavalla hyötytavoittelulta tuntuisi jos en saisi mennä ukon mukaan minun kaveria kuskaamaan tai auttamaan. Vaikka ei olis vampin vamppia tai epäilystä olemassa


En osaa sano miten tällaiseen itse suhtautuisin kun ei ole kokemusta. Mutta te joilla on ihan kaveruus mennyt katkolle niin miten olette asiaa selvittäneet? Siis ajattelin että onko ne puolisot sanoneet mitä?

[martesmartes]

Huspois tupla

[Fran]

Mutta te joilla on ihan kaveruus mennyt katkolle niin miten olette asiaa selvittäneet? Siis ajattelin että onko ne puolisot sanoneet mitä?

Meillä tilanne eskaloitui siihen, kun mulla meni tapailusuhde poikki joulun jälkeen ja tää kaveri tiesi että vietän uudenvuoden yksin. Heille oli tulossa uutta vuotta viettämään ihmisiä, jotka mäkin tunsin. Hän keksi että siellä on vain porukkaa tietystä yhteydestä eikä siksi kutsu mua. Tiesin sen valheeksi, koska siellä oli ainakin yksi, joka ei liittynyt mainittuun asiaan. Silloin laskin 1+1 ja tajusin että se luulee mun vamppaavan sen ukon jos kutsuu mut. Koska en saanut häntä uskomaan ettei ole pelkoa siitä että veisin häneltä miehen, ei mulla ollut muuta vaihtoehtoa kuin sanoa että meidän ystävyys oli tässä. Luulen, että sen mies ei edes tiedä miksi ystävyys päättyi. Mä en ole heistä kummankaan kanssa vaihtanut sen jälkeen sanaakaan, enkä usko että kaverikaan on miehelleen totuutta kertonut...

[Outi.I]

Voi hyvä sylvi. Minua on käynyt auttmassa kaverin mies joka kyllä on myös minun kaverini eikä naipuoleinen osa parista taatusti ole miettinyt mitään.
Näille epävarmoille naisille voisi siteerata äitiäni noin 70 vuoden takaa. Isä oli puutrhurina paikassa jossa kävi paljon naisia ostoksilla ja eräs naapurin rouva oli äidille sanonut että on sinulla kova vahtiminen tuossa Reinossa kun noita naisia juoksee solkenaan. Äiti vastasi, että jos ei vahtimatta pysy niin menköön. Meidän perheessämme oli siihen aikaan 4 lasta tehtynä, viides tulossa ja minä suunniteuosiossa.

[Umac]

Joo, tämän täytyy olla jokin erilainen ajattelutapa, selkeästi. Ehkä pitkät parisuhteet, vuosikymmenten tunteminen ja jopa keski-iän ylitys auttajalla tuonut sitten varmuutta sillä mitään draamaa ei oikein siitä saa, niistä kerroista. On ollut autonkorjausta, kyytiä, muuttoa ja viestejä, tapaamisia ja puheluita. En tietenkään tiedä jokaista yksityiskohtaa mitä ihmiset kotonaan puhuvat mutta noin yleisellä tasolla asiat menneet mutkattomasti.

[Vieras]

^ ja ^^ ihmettelettekö nyt siis aloittajan asennetta vai kenen?

[Kissimyyr6-66]

Minä en edelleenkään tajua, miksi hommaan kuin hommaan näemmä tarvitaan nimenomaan mies. Että miten ne genitaalit opettaa asentamaan kodinkoneita jne. Kun vakuutusyhtiö edellyttää että asennuksen tekee koulutettu putkimies, jolle minusta pitää maksaa, ei lokkeilla. Jos asentajaksi kelpaa kuka tahansa genitaalit omistava, homma on niin helppo että sen oppii itsekin, youtube neuvoo.

Itse olen aikani auttanut näitä "avunpyytäjiä" ja tiedän että 9/10 kyse ei ole vastavuoroisuudesta vaan silkasta yrityksestä säästää muiden kustannuksella, en auta enää muuta kuin eläimiä. Ne jotka tajuavat vastavuoroisuuden periaatteen tuntuvat selviävän ihan vakuutuksilla/oman perheen ja läheisten voimin. Ihan sama kun rahan lainaamisessa, tarvetta vippailla ei ole kellään joka hoitaa asiansa, he lainaavat pankista jos lainaa tarvitsevat. Kun pitää vippailla tutuilta, oletusarvo on että pystyyn se jää kuten on jäänyt kaikki muukin, minkä vuoksi pankki ei enää lainaa. Sama palveluksissa, siihen tapaa olla syy miksei kukaan oikeasti läheinen enää auta, miksi pitää pyytää apua joltakin puolitutulta mieheltä. Ja vielä vaimon jäädä ehdottomasti kotiin. Tuossa kyllä samaa mieltä jonkun muun kanssa, että ellei mies pysy vahtimatta, joutaa mennäkin.

Ja jos mukaan menee nainen, joka alun perinkin on se varsinainen ystävä eikä se mies, niin miten se automaattisesti olisi kyttäämistä tai vamppaamisen epäilyä. Tuntuu että ellei ole koskaan ollut oikeassa pitkässä suhteessa, tulkitsee asiat aika erikoisesti. Tai sitten vaan harmittaa, että tosiaan vaimo esti hyvän vamppausyrityksen läsnäolollaan

Tuttavapiirissä on kyllä pari mustasukkaista skitsoa, mutta heillä ongelmia on muitakin ja heihin pidetään välimatkaa, en menisi yrittämään mitään ystävyyttä miehen kanssa jonka vaimon tiedän olevan sairaan mustasukkainen, en halua olla osa noita draamoja ja paskajuttuja, joita noista aina tulee. Ja kun oikeasti ollaan ystäviä, niin ei ole mitään ongelmaa tuleeko ystävän puoliso mukaan vai ei. Ei tehdä eikä puhuta mitään mitä ei voitaisi puhua myös miehen vaimolle. Saati jos oikeasti ollaan asentamassa jotakin pesukonetta, mitä se puoliso siinä haittaa.

[martesmartes]

Tuo on kyllä totta että vastavuoroisuus on kovaa valuuttaa näillä markkinoilla.

Heitän nyt ilmoille sellaisenkin ajatuksen, että mitä jos nämä asiat ei olekaan sen mustasukkaisen vaimon mielessä vaan sen kenen asioilla ollaan. Että jos se ajatus siitä vamppaamisesta on jotenkin alitajuinen ajatus siitä että omalla viehätysvoimallaan saa pään kun pään ja sydämmen kun sydämmen kääntymään. Että jos se kotiin jäänyt tai mukaan ”änkenyt” vaimo ei osaisi mitään pahaa ajatella mutta jossain päässä ajatus kehittyy.

Kyllä on mun ukko kyytinyt ja muutenkin auttanut myös naispuolisia kavereitaan enkä ole asiaa sen enempää miettinyt. Mutta tosiaan tässä ketjussa nousee niin paljon esille se että sen kaverin miehen pitäisi olla kaverin kanssa kaksin ja mukaan lähtenyt alkuperäinen kaveri eli se nainen on mukaan tuppaaja. Sitä en tässä ketjussa käsitä. Eikö olisi kivempaa nähdä porukalla ja siinä kun ukko korjaa jotain konetta niin kaverin kanssa samalla vaihtaa kuulumisia. Vai olenkohan käsittänyt tästä nyt jotain tosi väärin.