Tuosta töissä lämpimän veden alla käsien pesusta tuli mieleen, että minä välillä vieläkin huomaan peseväni perunoita tosi kylmällä vedellä näpit jäässä, kun lapsuudessa ei tullut lämmin vesi sisälle. Aina menee hetki siis kärvistellessä, kunnes muistaa että niinjoo, onhan meillä se lämminkin vesi, vaikka kaikessa muussa sitä ei tarvitse edes miettiä. Pääosin kyllä ostan pestyjä perunoita muutoinkin, toki silti nekin huuhtasen.
Ei kyllä ole ikävä niitä välillä jääkylmällä vedellä hiuksien lavuaarissa pesua vessassa, (joskus kun syystä tai toisesta ei vettä tullut lämmitettyä), tai miten alapesut oli aina oma hommansa teininä etenkin, ilman bideesuihkua ja kylmällä/huoneenlämpöisellä vedellä.
Ja se kylmä ulkosaunan pesuhuoneen betonilattia totta tosiaan! Ensin talvella odottaa, että lattiakaivo sulaa auki, että pääsee pesulle jos joku lämmitti muuripadalla vettä ja saunan. Ei paljoa ritilämatto jeesannut siinä lattialla, kuitenkin hohkasi senverta paljon kylmyys. Ihana kylläkin saunassa lämmitettyyn pyyhkeeseen oli senjälkeen kääriytyä ja lämmitellä!
Siihen kauhan ja ämpärin/pesuvadin kanssa peseytymiseen en oikeen ikinä kunnolla tottunut, vaikka sitä useamman vuoden harrastikin. Onneksi välillä pääsi tutuille ihan suihkuunkin.
Mutta eihän nuo asiat tosiaan monelle ole ongelma, ja on ihan normiarkea. Ehkä olen vaan niin mukavuudenhaluinen, että vuosien turhan viileässä kämpässä asumisen jälkeen en tahdo enää palella kotona jos ei ole pakko, ja on ihana kun sen eteen ei tarvitse nähdä vaivaa! Äitini taas on niin tottunut siihen viileyteen/kylmyyteen, että meidän normilämpö tuntuu siitä kesähelteeltä, eikä voi ymmärtää miten tykätään asua niin kuumassa (n. +24c meillä pääosin, kun viileämmäksi ei huonelämpöä saa)

.