Vaihtoehtohoidot ja uushenkisyys

[Vieras]

Lehdissä on ollut paljon juttua siitä, miten uushenkisyyden suosio kasvaa. Monet harjoittavat joogaa, meditaatiota, mindfullnessia ja käyvät vyöhyketerapiassa tai energiahoidoissa. Onko sinulla kokemuksia? Mihin haluat niistä apua? Oletko saanut apua vai onko niistä aiheutunut haittaa? Minkä ajattelet niissä olevan se "juju" tai taustalla oleva juttu?

[Mella M]

Jooga taitaa suurimmalle osalle olla ihan vain liikuntaa, miten se liittyy uushenkisyyteen? Itsekin olen joogannut ja joogaan ihan vain treenaamisen takia.

[Kaktus]

Joogassa olen minäkin käynyt ihan liikunnan takia ilman mitään sen syvällisempää. Mutta kyllä sieltä on saanut eväitä myös rauhoittumiseen/keskittymiseen esimerkiksi kesken kiireisen työpäivän tai illalla nukkumaan mennessä. Mindfullnessiakin olen kokeillut kerran jonkun kuntoremonttipaketin yhteydessä. Sitä en oikein tajunnut.

Eräs ystäväni opiskeli aikoinaan reikihoitajaksi ja kävin hänen harjoitusasiakkaanaan. Olisi pitänyt tuntea jotain lämpöä ja 'energiavirtoja', mutta en tuntenut yhtään mitään. Olin lähinnä vaivaantunut koko hommasta

[Mea]

Minäkin harrastan joogaa. Ehkä jonkin verran tulee sen henkistäkin puolta mietittyä, mutta ei vakavammin. Sellaista hetkeen keskittymistä se lähinnä on. Teen myös joitain yogaian meditaatioita ihan vain koska niistä tulee hyvä olo, en edes tiedä miksi!

Mindfulness-harjoituksista sellaiset puolen tunnin "keskity nyt vasempaan nilkkaasi" aiheuttavat pään räjähtämisen. Mietin vain koko ajan että sano nyt jo se seuraava ruumiinosa, todella tylsää! Samoin joku tietoinen syöminen että tuijotetaan rusinaa ja sitten maistellaan sitä 15 minuuttia, ei riitä kärsivällisyys siihenkään. Plus minulla on todella hyvä kuulomuisti, eli jos kuulen jonkun harjoituksen kerran niin muistan sen seuraavalla kerralla, enkä jaksa kun siinäkin tulee tunne että niin niin, sano nyt jos se seuraava sana kun tiedän kuitenkin mikä se on.

[Vieras]

Serkkuni ei saanut työpaikkaa joogaharrastuksensa takia, että kyllä sinä joillekin on jotain henkistäkin.
Minulla kaikki "henkisyys" liittyy lähinnä elämän energiaan.
Suhtaudun vaihtoehtohoitoihin todella kriittisesti, silloinkin kun on haluna vain parantaa omaa sisäistä vointia.
Toisaalta pidän vaihtoehtohoitoina myös sitä kun lääkäri käski minun ulkoilla, syödä kasvispainotteisesti ja ottaa b-vitamiinia purkista kun raahauduin hänen vastaanotolleen hikoillessani öittäin kahdet lakanat pyykkiin. Että kyllä se hormonitoiminta siitä asettuu. Menin sitten toiselle lekurille ja sain sieltä ihan hormonilaastarin ja hikoilu loppui siihen.

[Mella M]

Jooga on hyvä harrastus, mutta ei sitä pidä tehdä kesken työhaastattelun, ainakaan etukäteen sopimatta, siinä voi tosiaan tulla olo vähän oudosta tyypistä ja jää työpaikka saamatta.

[Vieras]

Hehheh, olipas kerrassaan vitsikästä.

[Mea]

No ei heti tullut mieleen että se että harrastaa jotain niin tarkoittaa että tekee sitä aina ja joka paikassa.

[Kissimyyr6]

Jooga on liikuntaa (ellei kuulu lahkoon, ja niitä työpaikkoja kannattaa muutenkin karttaa ellei ole samassa lahkossa itsekin) mutta vaihtoehtohoidot on aika hörhöilyä. Anoppi on ihan hurahtanut, uskoo kaikkeen mahdolliseen mitä Pietarin trollitehdas keksii.

Toki osa näistä on ihan vaan rahan perässä, mutta mm rokotekriittisten ydin on Venäjältä tulevaa vaikuttamista, jota harva vielä tunnistaa.

[smörgen]

Jooga on mullekin vain jumppaa, eikä sen henkinen puoli kiinnosta yhtään. Joogahan on tosi yleinen harrastus ja varmasti aika harva näkee sen muuten kuin liikuntamuotona. Eiköhän työpaikka jäänyt jostain muusta kuin joogasta kiinni, ellei sitten hakija ollut juuri joku niistä harvoista tosijoogaajista.

Mindfulnessia olen kokeillut, mutta en innostunut. Mitkään vaihtoehtohoidot eivät kiinnosta tippaakaan - en ole kokeillut enkä aiokaan.

[Vieras]

Olen kokeillut ( koekaniinina) esim vyöhyketerapiaa ja akupunktiota. Ja olen aikalailla vankkumaton koululääketieteen kannattaja, mutta kumpikin edellämainituista tuntui mukavilta, ja akupunktio kyllä tehosi päänsärkyyn, akupunktiohoidon suoritti lääkäri. Olo oli ihanan kevyt ja rentoutunut sen jälkeen.
Vyöyketerapiasta en kyllä muista olleen mitään erityisiä vaikutuksia, muuta kuin että se tuntui kivalta, mutta niin olisi joku jalkahierontakin tuntunut.
Plasebovaikutushan noissa erilaisissa vaihtoehtohoidoissa se mekanismi on. Oli kyse vaikka ravinto"hoidoista".
Mindfullnessiakin olen kokeillut, mutta ei se kyllä mulla toimi. Täytyisi taas yrittää, jotta saisi alati päässä pyöriviä ajatuksia suljettua pois. Haittaavat erityisesti nukahtamista.
Hengitysharjoitteet sentään toimivat jotenkin.
Tuntuu aika uskomattomalta jos jonkun joogaharrastus on ollut este työpaikan saamiselle, jollei siihen liity jotain muuta, joko hakijan toiminnassa, tai voihan sekin olla mahdollista, että työnantajalla on ollut jotain syviä epäluuloja joogaa kohtaan.
Joogaharrastus on kuitenkin niin yleistä ja tavallista eikä siihen monellakaan liity mitään henkistä aspektia, se on vain yksi liikuntamuoto. Toki joogaa on eri lajeja. Onko ne lajeja vai mitä ne erityyppiset joogat ovat. Itse en siis ole koskaan jooganut, joten en ole perehtynyt sen eri versioihin. Kasvojoogaa nyt olen havainnut olevan tapetilla.
Vitamiinisuositukset kasvispainotteinen syöminen ja liikunta nyt eivät ihan välttämättä mitään vaihtoehtohoitoja kuitenkaan ole, tilanteesta riippuen. Niille kuitenkin löytyy ihan perusteita. Toki niitä voi myös suositella vaihtoehtoishoitona käytettyinä, missä perusteet ovat löyhät tai olemattomat.
Mutta esim D-vitamiinin tarve on suurella osaa todellinen, toki riippuvainen ravinnosta, tai imeytymisestä jne. Kuten muidenkin vitamiinien tai hiven/kivennäisaineiden kohdalla. Jos syö kovin yksipuolisesti tai jos on ravinnon imeytymiseen ongelmia. Mutta niitä pitoisuuksia pystyy onneksi mittaamaan.
Se taas jo menee vaihtoehtohoitojen puolelle kun "määrätään" ties mitä ja ties miten monia purnukoita ties mihinkä oireisiin.

[Vieras]

Sikäli kuin olen ymmärtänyt, joogaa ei voi irrottaa hindulaisuudesta, vaikka niin haluaisi. Niin ainakin hindut väittävät. Kaikki liikkeet, hengitysharjoitukset ja mielen tyhjentäminen tähtäävät kundaliinienergian nousuun alaselästä pitkin selkäpiin chakroja. Siis pohjimmiltaan se on aina henkistä harjoitusta. Sen kuvan joogaryhmien mainontakin yleensä antaa: tule stressaantunut ihminen saamaan kunnon lisäksi mielenrauhaa ja henkistä tasapainoa. Muissa liikuntalajeissa ei tuota mielen puolta mainita tai mainosteta, vaikka monikin liikunta voi kai luonnostaan lisätä endorfiinien tuotantoa.

Minua pienikin mahdollisuus jostakin kundaliinista kiusaa ajatuksena niin, etten pystyisi joogaa harrastamaan.

[Mella M]

^ Aika höpöä. On varmaan tosiaan ihmisiä, joiden mielestä jooga ei ole oikeaa joogaa, jos siihen ei liity jotain henkistä, mutta joogaa voi liikkkeinä ja harjoitteena suorittaa vallan hyvin ilman sitä henkisyyttäkin. Useilla joogatunneilla ei edes lueta esim. mantroja, mitkä joihinkin joogalajeihin kuuluisi. Itse olen käynyt astangajoogakoulun astangajoogassa ja siellä luettiin mantrat, mutta ei se minulle tehnyt harjoituksesta yhtään sen enempää henkistä. Joogaa voi harjoittaa myös kotona ihan sillä tavalla kuin itsestä tuntuu eikä siihen silloin tarvitse sekoittaa mitään sellaisia elementtejä, joista ei itse pidä.

Ja siis kyllä aivan tosi monia liikuntalajeja, yleensä ihan vaan liikuntaa, mainostetaan asiana, joka auttaa rentoutumaan jne. Ja se nyt on ihmisen aivan perustarve eikä millään tavalla liity mihinkään kovinkaan syvällisiin henkisiin juttuihin saati uskontoihin. En myöskän ymmärrä mitä kamalaa olisi henkisen tasapainon saavuttamisessa liikunnan avulla. Erikoinen mielikuva joogasta. Nimenomaan mielikuva, koska sen joogan kanssa, jota hyvin yleisesti harrastetaan tuolla ei ole tekemistä.

[Vieras]

No eikö tuollaiset mantrat ole ihan höpöä, jos niillä ei tarkoiteta mitään? Miksi niitä toistetaan?

[Vieras]

Mulla on yksi ystävä jolle henkisyys on todella tärkeätä, hän on mm oleskellut pidempiä aikoja Intiassa perehtyen joogaan, mutta hän ainakin ymmärtää sen ettei jooga kaikille ole hengellistä, vaan se on osalle vain hyvää liikuntaa.
Hän on lisäksi myös perehtynyt jonkin verran mm taijiin/ qigongiin, ja suositteli niitä mulle, ihan liikunnaksi, vaikka toki niihinkin liittyy oma filosofiansa. Tjsp.
Häntä siis kiinnostaa ylipäätään itämaiset filosofiat, eikä ole rajoittunut vain johonkin tiettyyn, kuten joogaan.
Hän siis käyttää joogatessaan mantroja, ja hänelle ne ovat merkitykselisiä.

[Umac]

Muistelisin, että joku lapsista sai vyöhyketerapiaa vauvana...tosi hatarat mielikuvat, en muista enää miksi. Kellään lapsista ei ollut mitään koliikkijuttua tms.
Koirista yksi kävi kiropraktikolla ja tämä nykyinen on käynyt akupunktiossa. Kiropraktikko auttoi ja koiran liike muuttui, akupunktiosta en huomannut eroa.
Jos nuo nyt lasketaan tähän ketjuun kuuluvaksi.
Ai niin, kävin myös vyöhyketerapiassa yliaikaisen raskauden aikaan. Se ei auttanut siinä kohti.

Yksi oma kertakokemus on omt-fyssarista jolloin vuoden vaivannut plantaarifaskiitti jäi kipuineen ns. pöydälle, kertakäsittelyn jälkeen. Omt ei ole mitään huuhaata mutta se oli kokemuksena varsin silmiä avaavaa. Ja täysin selkeästi ns. oikeaan paikkaan eli lantion alueen käsittelyyn kohdistettua.

[msk]

Koiria on käynyt akupunktiossa ja kiropraktikolla. Akupunktiosta on ollut jokaiselle aivan konkrettisesti huomattavaa apua, kiropraktikosta ei mitään.
Titenkin varmaan riippuu myös siitä minkälaista vaivaa yritetään hoitaa. Koira joka ei saanut apua kiropraktikolta (nyt aloin miettimään että olisihan se edes kiropraktikko vai joku muu), sai avun akupunktiosta.

Olen itse käynyt kalevalaisella jäsenkorjaajalla ja saanut aina heti tunnistettavan avun.
Homeopatiaa käytettiin 90-luvulla kyynäristää leikatun koiran tukihoitona, en osaa sanoa auttoiko vai ei kun siinä oli myös fysioterapiaa ja muuta tukihoitoa. Koira kuitenkin toipui ihan ennalleen eivätkä kyynärät vaivanneet sitä enää ikinä 10 vuotisen elämänsä aikana. Samalla koiralla oli spondyloosi ja se halvaantui takapäästään selän röntgenkuvauksen jälkeen. Jo ensimmäisen akupunktiohoitokerran jälkeen se käveli itse ja meni nostamaan jalkaa.

Noista henkisistä asioista en osaa sanoa. Olen lukenut paljon, mm. Tollet sun muut ja kyllä omaan elämään on tullut sen jälkeen jonkinlainen "rauha" ja osaan olla paremmin hetkessä. Meditoiminen tekee aina hyvää, samoin jooga. Maija Gracen tunnejooga on mulle sopivaa.

[msk]

Koiria on käynyt akupunktiossa ja kiropraktikolla. Akupunktiosta on ollut jokaiselle aivan konkrettisesti huomattavaa apua, kiropraktikosta ei mitään.
Titenkin varmaan riippuu myös siitä minkälaista vaivaa yritetään hoitaa. Koira joka ei saanut apua kiropraktikolta (nyt aloin miettimään että olisihan se edes kiropraktikko vai joku muu), sai avun akupunktiosta.

Olen itse käynyt kalevalaisella jäsenkorjaajalla ja saanut aina heti tunnistettavan avun.
Homeopatiaa käytettiin 90-luvulla kyynäristää leikatun koiran tukihoitona, en osaa sanoa auttoiko vai ei kun siinä oli myös fysioterapiaa ja muuta tukihoitoa. Koira kuitenkin toipui ihan ennalleen eivätkä kyynärät vaivanneet sitä enää ikinä 10 vuotisen elämänsä aikana. Samalla koiralla oli spondyloosi ja se halvaantui takapäästään selän röntgenkuvauksen jälkeen. Jo ensimmäisen akupunktiohoitokerran jälkeen se käveli itse ja meni nostamaan jalkaa.

Noista henkisistä asioista en osaa sanoa. Olen lukenut paljon, mm. Tollet sun muut ja kyllä omaan elämään on tullut sen jälkeen jonkinlainen "rauha" ja osaan olla paremmin hetkessä. Meditoiminen tekee aina hyvää, samoin jooga. Maija Gracen tunnejooga on mulle sopivaa.
https://www.tunnejooga.fi/

[Dacrest]

Mitä uushenkisyydellä tarkoitetaan?
Nää on IMO aina jotenkin keinotekoisia määritelmiä ja vastakkainasetteluita esim koululääketiede vs kaikki muu.

Kaikenlaisia parannusmenetelmiä, poppamiehiä ja käärmesalvoja on ollut aina. Ja erilaisia liikuntamuotoja. On edelleenkin.
Osa rohdoista tai menetelmistä on tutkittu ainakin jossain määrin toimiviksi joillain yksilöillä. Ja on paljon sellaista mikä ei kaikilla toimi, tai ei ainakaan toivotulla tavalla. Myös koululääketieteen puolella, mm masennuslääkkeet.

Placebo on tutkitusti aika tehokasta ja osa rohdoista tai hoidoista todennäköisesti perustuu siihen.
Jollei kyse ole mistään vaarallisesta tai henkeä uhkaavasta, jos sen positiivisen placebovaikutuksen saa jostain, hyvä niin.
Koululääketiede keskittyy vahvasti sairauksien hoitoon ja oireiden lievittämiseen (ja on siinä paikallaan), oman kokemuksen mukaan terveyden hoitoa ja hyvinvointia joutuu hakemaan muualta. Tarjontaa sillä saralla riittää.

Kiinalainen lääketiede (sisältää mm akupunktion) on mulle ollut monissa asioissa toimivaa. Toimivuus on tieteellisesti todistettu ja se kuuluu kela-korvattavien piiriin kun hoitajana terveydenhuollon ammattilainen.
Kaikki ei tietenkään toimi kaikkeen/kaikille, mutta mun mielestä on outoja logiikkaa leimata esim kiinalainen lääketiede huuhaaksi kahden käyntikerran jälkeen. Kun se ei heti toiminut.
Sama ihminen saattaa käydä lääkärillä lukuisia kertoja, jopa vuosia saamatta vaivoihinsa apua.
Aika harva pitkään jatkunut vaiva paranee tuosta vaan hetkessä. Sama kuin kuvittelisi että p*ska fyysisen kunto paranee kahdella salikäynnillä.
Ongelmana on, että huuhaa-hoitoja ja ihmepillereitä on markkinoilla joka lähtöön ja jokaisella on kannattajansa.

Kehon ja mielen hallinnan yhdistäviä liikuntamuotoja on joogan lisäksi mm itämaiset kamppailulajit. Jonkunlaista mielen hallintaa tarvitaan muissakin urheilumuodoissa. Joku saa hyvän fyysisen ja henkisen olon joogasta, joku hiihtämisestä.

Meditaation/mindfulnessin vaikutuksia on tutkittu paljon ja todettu sen vaikuttavan positiivisesti:

"Tietoinen läsnäolo, mindfulness (meditaatio), on keskittymistä, havainnoimista ja läsnäoloa nykyhetkessä, tuomitsematta. Sen avulla tapahtuvasta aikuisten kroonisen kivun, ahdistus- ja masennusoireiden sekä toistuvan masennuksen lievittymisestä ja immuniteetin kohentumisesta on vankkaa näyttöä. Mindfulnessin harjoittamisen määrän ja stressi- sekä mielialaoireiden lievittymisen välillä on havaittu annos-vastesuhde, ja harjoittamisen myötä tapahtuu aivojen rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia."
https://www.duodecimlehti.fi/duo13356

Ihmiset harjoittavat jonkunlaista mindfulnessia eri tavoin. Mun näkökulmasta mm kalastus tai sukan kudonta saattaa mennä tähän kastiin.
Se, että joku istuu monta tuntia onkivapa kädessä laiturilla, hiljaa kohoa tuijottaen, on mindfulnessia parhaimmillaan. Se on läsnäoloa hetkessä, rauhoittumista ja rentoutumista.

[Umac]

Selvennän sen verran, että itse en pidä akupunktiota huuhaana. Sitä tukee mm. juurikin se koululääketieteen suopeus siihen ja vaikka se Kela-korvaus.

Istun juuri Tens-piuhat kiinni mahassani ja niin on tämäkin aikoinaan kiistelty laite mm. nykyään mukana vaikka synnytyskivun helpotuksessa tai kipupolien listoilla yhtenä lääkkeettömänä kivunhoitona. Myös minä saan siitä avun.

Kivusta oli erinomainen juttu uudessa Kirkko ja Kaupunki-lehdessä. Siinä koirakoilu Heiluvan hännän päähenkilö kertoi omia keinojaan koviin kipuihin, lääkkeiden lisäksi.
https://www.kirkkojakaupunki.fi/nakoislehdet

[Nelth]

En voi sanoa olevani näistä kovin hyvin perillä, mutta hengitysharjoituksista on ollut jossain määrin apua jännittämiseen - pitäis vain muistaa tehdä niitä säännöllisemmin. Mindfulness-harjoitukset laajemminkin saattaisi kiinnostaa. Parin sitä pidempään harjoittaneen tutun kanssa on tullut juteltua ja molemmat on sanoneet, että alku oli takkuinen.

Vaihtoehtohoidoista en viitsi edes aloittaa... Suhtaudun erittäin kriittisesti varsinkin, jos niillä hoidetaan eläimiä tai lapsia ja korvataan tutkimusnäyttöä omaava hoito uskomushoidoilla. Ei siinä mitään, jos joku haluaa käyttää tukena tieteellisesti perustellumman hoidon rinnalla, mutta silloinkin olis syytä huomata ja muistaa esimerkiksi, että luontaistuotteilla, ravintolisillä yms. voi olla yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa eli olis ehkä syytä keskustella lääkärin kanssa ensin.

[Vieras]

Jooga on mullekin vain jumppaa, eikä sen henkinen puoli kiinnosta yhtään. Joogahan on tosi yleinen harrastus ja varmasti aika harva näkee sen muuten kuin liikuntamuotona. Eiköhän työpaikka jäänyt jostain muusta kuin joogasta kiinni, ellei sitten hakija ollut juuri joku niistä harvoista tosijoogaajista.

Mindfulnessia olen kokeillut, mutta en innostunut. Mitkään vaihtoehtohoidot eivät kiinnosta tippaakaan - en ole kokeillut enkä aiokaan.

Ei jäänyt muusta kiinni, vaan juuri siitä joogaamisesta, koska työnantajan mielestä se on pirun kutsumista jne.
Muutenkin kirjoitin että kyllä sinä joillekin on jotain henkistäkin. Serkulleni se taas oli pelkkää jumppaa.

[Dacrest]

Tuokin on vähän hankala asetelma: tutkimisnäyttöä omaava hoito vs uskomushoito.
Kun esim akupunktio ja meditaatio ovat Suomessa olleet huuhaata, kunnes niiden vaikutuksia on riittävästi tutkittu. Ja saatu näyttöjä.
Kuitenkin kumpikin on ~ pari tuhatta vuotta vanha menetelmä.

Kyse on siitä, kenellä on resursseja tai intressejä tutkia mitäkin ja onko tiede/ihmisen ymmärrys tarpeeksi kehittynyt, että edes voidaan tutkia asioita joita ei ymmärretä.
Joskus maapallokin oli litteä, koska eihän ihminen olisi muuten pysynyt sen (ala)pinnalla.

Koiria olen käyttänyt kraniosakraalihoidossa, hyvin tuloksin. Tuo hoito on erittäin tehokasta mm erilaisiin jumeihin, vaikka veikkaan ettei siitä ole tieteellistä näyttöä.

Menen näissä jutuissa aika avoimella asenteella. Jos joku hoito vaikuttaa kokeilemisen arvoiselta, mikä ettei. Jos se toimii, käytän jatkossakin.
Joistain hoidosta voi hakea vain hyvää oloa; jo pelkästä toisen ihmisen kanssa vuorovaikutuksesta tulee hyvä fiilis.

Tietysti täytyy olla kyky erottaa lääkärinhoitoa vaativat vaivat. Sen ulkopuolella jokainen käyttäköön olonsa parantamiseen mitä hoitoa haluaa.

[smörgen]

Jooga on mullekin vain jumppaa, eikä sen henkinen puoli kiinnosta yhtään. Joogahan on tosi yleinen harrastus ja varmasti aika harva näkee sen muuten kuin liikuntamuotona. Eiköhän työpaikka jäänyt jostain muusta kuin joogasta kiinni, ellei sitten hakija ollut juuri joku niistä harvoista tosijoogaajista.

Mindfulnessia olen kokeillut, mutta en innostunut. Mitkään vaihtoehtohoidot eivät kiinnosta tippaakaan - en ole kokeillut enkä aiokaan.

Ei jäänyt muusta kiinni, vaan juuri siitä joogaamisesta, koska työnantajan mielestä se on pirun kutsumista jne.
Muutenkin kirjoitin että kyllä sinä joillekin on jotain henkistäkin. Serkulleni se taas oli pelkkää jumppaa.

Kuulostaa sellaiselta työnantajalta, että onneksi ei saanut ko. työpaikkaa.

Minäkään en pidä esim. akupunktiota minään huuhaa- tai vaihtoehtohoitona edes. Vaikka se ei olekaan länsimaisen lääketieteen tuotos, on tieteellisesti todistettu siitä olevan apua.
Jokainen käyttäköön mitä hoitoja parhaaksi näkee. Voihan jostain enkelihoidosta joku saada hyvän mielen, vaikka itse en sellaiseen missään tapauksessa rahojani tuhlaisi.

[Titaanijäärä]

Mjoo, saahan sitä homeopatiaan ja yksisarvishoitoihin rahansa hassata jos niistä kokee jotain kautta apua saavansa, vaikka todennäköisesti se vaikutus onkin plaseboa tai sivuvaikutus siitä että hoidossa rentoutuu tai tuntee että joku oikeasti kuuntelee. Tai tukihoitona virallisemman hoidon ohessa jotain jäsenkorjausta tai akupunktiota joilla nyt oikeastikin ainakin teoriassa vaikutustakin voi olla.
MUTTA sitten jos menee överiksi niin että noihin pahimpiin huuhaahoitoihin oikeasti ja sokeasti uskoo ja niihin kaiken omaisuutensa upottaa ja aletaan vakavampia vaivoja "hoitaa" pelkästään niiden avulla, puhumattakaan jos siihen vedetään mukaan lapset niin sitten aletaan olla todella vaarallisilla vesillä...

Itse joskus ostin lidukasta jonkun tenslaitteen ihan kokeilumielessä vaikka aika skeptinen olin, hieman yllätyin että se jopa auttaa kolotuksiin, vaikkakin hyvin lyhyen aikaa...

[Dacrest]

^olen niin naiivi että kuvittelen ihmisten ymmärtävän, mikä vaiva vaatii lääkärin hoitoa ja toisaalta mihin voi vapaasti kokeilla mitä haluaa. Tietysti asia ei kaikkien kohdalla ole niin ja siksi puoskarilakia suunniteltiin.

Suomessa ei ilmeisesti pahempia ylilyöntejä ole ollut, Kuhne-kylpy kuolemaa lukuunottamatta:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008138602.html
Tuokin oli täysin käsittämätön tapaus, vanhemmat lopettivat insuliinin antamisen diabeetikko-lapselle. Pojan mentyä huonoon kuntoon olivat menossa lääkäriin, mutta peruivat sen kuhne-hoitajan kehoituksesta. Kyllä vesi hoitaa.
Nuo vanhemmat eivät voi käydä ihan täysillä valoilla ja "hoitajalla" on ollut heihin vahva ote. Tulee lahkojutut mieleen.

Suomessa on yliopistotasolla tehty mm tutkimusta kiinalaisen lääketieteen vaikutuksesta syöpähoitoja saaviin ihmisiin. Lähtökohta oli että länsimainen lääketiede hoitaa syöpää ja kiinalaisella lääketieteellä pyritään lievittämään niistä hoidoista tulevia haittavaikutuksia.

Kiinassa tämä on ihan normaalia: käytetään kahta systeemiä rinnakkain ja vaivoja pyritään hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti mutta potilaalle vähiten haittaa tuottavin menetelmin. Jos mahdollista, ensin kokeillaan esim akupunktiota ja jollei se tehoa, otetaan kovemmat länsimaiset menetelmät käyttöön. Tai käytetään toista tukihoitona.

[Titaanijäärä]

Noh, itse tiedän yhden ihmisen joka oli kovin vakuuttunut että koululääketiede on suunnilleen s**tanasta seuraava ja kaikki lääkkeet on oikeasti vaan huumeita joilla saa potilaan hiljaiseksi ja koukuttumaan ja homeopatia (siis ne sokeripillerit ja "muistivedet") on se ainoa oikea hoito. Ja kaikki sairaudet on tavalla tai toisella itseaiheutettuja. Että siltä pohjalta on vähän karvat pystyssä näiden vaihtoehtohoitojen osalta kun meitä oikeasti on joka junaan...

[Kissimyyr6]

Kiinalaisessa lääketieteessä minua haittaa ne raaka-aineet, sukupuutosta kärsiviä eläimiä käytetään raaka-aineina jne.

Akupunktiota kokeilin kerran, sain niskan vielä paljon pahempaan jumiin. Mitään reikihoitoja tms ihan humpuukia en ole kokeillutkaan. Plasebovaikutuksen saamiseksi siihen hoitoon pitäisi uskoa, ehkä siinä vika.

Sitten eläinten hoito huuhaalla, niin toivottavasti vain perinteisen hoidon rinnalla. Ihminen kokeilkoon itseensä vaikka hopeavettä, mutta eläimiä ei saa altistaa tutkimattomalle/huuhaalle siten, että se tarpeellinen hoito sitten jää saamatta.

- nimimerkki anoppinsa kissat rokotuksille vievä -

[Vieras]

Lähisukulainen on innokas biohakkeri. Hänelle oma keho vaikuttaa olevan jonkin sortin hienomekaaninen koneisto, jota hän tarkkailee, hioo ja säätää tauotta. Onneksi hän on suht. varakas, joten kaikki kalliit härvelit, mittauslaitteet, sängyt, hoidot, retriitit, lisäravinteet ja super-pro-ruokavaliot ym. eivät vie häntä vararikkoon. Hän käy hoidattamassa itseään Virossa jossakin astronauteille suunnitellussa koneessa, joka skannaa kehoa paljastaen elimistöstä mustia ja punaisia kohtia, joissa ilmeisesti on jotakin tulehdusta tai muuta häiriötä (esim. haimatulehdusta). On suuri arvoitus minulle, miten ne siellä hoidetaan pois.

Jokseenkin mielenkiintoista kuunnella häntä, mutta olisi kamala joutua tuollaiseen oman elämän hallintatilaan. Vanhuus ja kuolema tulevat kuitenkin vääjämättä, jos ei ennemmin niin myöhemmin. Haluan käyttää vähät päiväni muuhun kuin jatkuvaan itsetarkkailuun. Tuo biohakkerointi kuulostaa jo uskonnolta, tai pikemminkin kultilta.

[Hurtta]

Vaihtoehtohoitojen sateenvarjon alla on kaikki, mikä ei ole länsimaista lääketiedettä.
Siellä on yhtä lailla ihan huuhaahuijari-juttuja, kuin ihan toimivaa ja apua antavaa hoitoa.

Esimerkkinä vaikkapa jäsenkorjaaja, olisi todellakin syytä saada Kela-korvauksen piiriin. Oma kokemus on toki vain muutamalta käynniltä, mutta niiden jälkeen soitin leikkausjonohoitajalle, että poistun jonosta ja hyvin pian pystyin lopettamaan kipulääkkeet.
Lääkäreiden ainoat avut oli kassillinen kipulääkkeitä ja leikkaus, josta itse sanoivat että kestää noin 5v ja leikattava uudestaan. Yleisin komplikaatio leikkauksessa pidätyskyvyn menetys.

Tästä on yli 6v aikaa ja edelleen on selkä kunnossa eikä tarvita kipulääkkeitä. Vaihtoehtoisesti jonottaisin nyt seuraavaa leikkausta vaipoissani.

Länsimaisen lääketieteen ongelma on oireen poisto, ei useinkaan pyritä löytämään syytä miksi kyseinen oire on.
Samoin se että jos jalka tuntuu hassulta, niin tuijotetaan sitä jalkaa, eikä katsota selkään, mistä se ongelma johtuu.
Joka asialle on oma erikoistumisala ja tapaat joka kerta eri lääkärin. Erikoistumisalat eivät myöskään kommunikoi keskenään ja sitten tulee turhia viivästyksiä. On aika biobsiaan vaikka maksakasvainepäilystä viikon päästä, mutta sitten tuleekin sappikohtaus. Avataan vatsa, leikataan sappi ja laitetaan kiinni. Nyt täytyykin sitten toipua 6vk ennen seuraavaa operaatiota, eli sitä biopsiaa. Sen olisi ihan yhtä hyvin voinut tehdä samalla kerralla, mutta ei, koska eri erikoistumisala.

Eläinten hoidossa ollaan menossa samaan, tuijotetaan vain sitä yhtä pistettä vaikka ympärillä on kokonaisuus.

Sen alkaa jo lääketiede hyväksyä että ravinto vaikuttaa hyvin moniin asioihin elimistön toiminnassa, ei ainoastaan siihen onko Lassi läski vai ei.