Kirjoittaja Valkosipulisilakka » 15.04.2026 14:23
Mitäs sitten, kun ei enää aio käydä eläinlääkärissä? Minulla on 16-vuotias kissa, jonka kanssa alan kallistua siihen, että en aio hirveän paljoa sitä enää hoitaa. Kissa on koko ikänsä ollut vähän murheenkryyni. Sen silmät ovat olleet ongelma pennusta saakka. Kenties jonkun viruksen takia sen silmät ovat aina olleet ärtyneet ja vaativat kostutustippoja, kun kyynelnesteen tuotantoa ei ole. Sen vatsa on aina ollut ongelma, se on toisaalta oksennellut tiuhaan eli vähintään kerran viikossa koko ikänsä ja toisaalta se myös ripuloi helposti. Sitä on vuosien kuluessa käytetty eläinlääkärissä useastikin, mutta mitään selkeää ei ole löytynyt ja eläinlääkärit ovat olleet vähän että katsellaan tilannetta. Sen hampaat ovat huonot ja suurin osa niistä on vuosien varrella poistettu, mutta nyt suu haisee taas. En kuitenkaan enää aio investoida tonnia kissan hammashoitoon. Kissalla on ollut aina hyvä ruokahalu, mutta nyt tuntuu kuin se olisi tullut entistäkin ahneemmaksi. Hotkiminen ja yleinen käytös on antanut aiheen miettiä, voisiko sillä olla kilpirauhasen liikatoiminta, jota iäkkäillä kissoilla välillä on. Olen kuitenkin päättänyt olla enää teettämättä isompia tutkimuksia vaan seuraava siirto on sitten eutanasia, kun alkaa vaikuttaa siltä, ettei elämä enää ole elämisen arvoista.
Tunnen itseni aika kauheaksi ihmiseksi. 16 v ei ole kissalla paljon, mutta tämä kissa ei tunnu olevan sitä tyyppiä, joka kevyesti yltää 20 v ikään. Kissa alkaa jo näyttääkin koinsyömältä karvalakilta, sen karva on aika huono ja se on luiseva. Munuaisten vajaatoiminta on todettu jo pari vuotta sitten ja kissa on syönyt enimmäkseen ns. eläinlääkäriruokia. Tuntuu kurjalta harkita kissan lopettamista siksi, ettei enää halua panostaa rahaa siihen, mutta toisaalta, viimeisimmät eläinlääkärireissut kissan kanssa ovat kustantaneet 760 ja 1500 euron välillä. Ei tunnu järkevältä investoida enää niin paljoa, kun kissasta ei enää kuitenkaan saa nuorta ja vetreää. Aika monikin meidän kissoista on lopetettu 16-17 v iässä, mutta yleensä tilanne on silloin ollut selkeä: kissa on vaikka lakannut syömästä ja eutanasia on ollut ainoa vaihtoehto. Nyt kissassa vielä henki pihisee, joten päätöksen teko on vaikeaa. Mitä tehdä?