Kirjoittaja Belgiter » 18.02.2026 00:00
Työmarkkinatuki (tais olla ennen veroja) oli joku alle 600 €. Sain asumistukea reilu 300 €. Elän pihisti muutenkin eli en käy elokuvissa, teatterissa, ravintoloissa, en juo, en polta, en meikkaa, en osta palveluita kuten siivousta, en käy kampaajalla kuin tasaamassa harsut kerran vuodessa, en omista autoa, en tilaa mitään palveluita tai lehtiä enkä harrasta muuta kallista kuin koiranpitoa. Minulla ei myöskään ole lääkityksiä tms. terveydenhoidollisia tarpeita eikä lapsia. Asun halvasti vuokralla (400 € plus vesi + sähkö + puhelin/netti). Minä pärjäsin. Mutta tosiaan kaikki oli jotenkin jäissä, ikään kuin elämä olisi laitettu hyllylle odottamaan. Ei asunnon sisustusta. Ei villejä kampauksia. Vaatteet on marketin pieruverkkareita. Ei parisuhdetta eikä lapsia, koska kuka tämmöisen pahapäisen luuserin huolisi, ainakaan semmoinen, jota viittii ittekin kattella. Elämä on tympeää, koska mitään ei raatsi, koska pitää pitää puskuria. Isot hankinnat odottaa työn saamista, jollei ole ihan pakko eli joku hajoaa. Haaveilu on ilmaista.
Eikä kerry myöskään valtiolle verotuloja kaikkien noiden asioiden alveista eikä palkkoja kaikkien tavaroiden ja palveluiden tuottajille.
Sitten hallitus teki tupla- ellei triplalaskun asumistuelle. Eli jos se ennen laskettiin max 80 % vuokrasta mutta kuitenkin max X euroa (ja suurin osa saanee tämän rajan mukaan, jos ei asu tosi edullisesti, esim. opiskelijasolussa), niin nyt se on max 70 %. Numerot voi olla väärin. Lisäksi asuinkuntani laskettiin hintaluokka kakkosesta kolmoseen eli se "kuitenkin enintään X euroa" laski. En tiedä, tuliko vielä muuta laskua. Nyt saan asumistukea alle 300, ehkä 270 €?, en käynyt lukemassa sitä viestiä Kelan sivuilla. Tähän saisi tienata 400 €, ennen kuin tuki pitää tarkistaa. Muuta tukea en saa, koska olen Kelan silmissä päätoiminen opiskelija, mutta tukikuukaudet on kaikki käytetty. Elän viime- ja toissakesän työpätkien säästöillä (kun menot on mitoitettu työmarkkina-asumistuelle, niin kahden tonnin palkasta jää säästöön melkein tonni). Eli siksi minulla on aika hätä saada (ensi kesäksi tai muuten) töitä ja harjoitteluksi kelpaa ennemmin palkalliset. En tiedä, voinko saada toimeentulotukea, jos säästöt loppuu ja töitä ei löydykään vai pakottaako Kela sitten irtisanomaan koulun ja hakeutumaan työttömyysturvalle. Mietityttää, kuinka paljon autottomuus ja asuinpaikka vaikeuttaa työllistymistä. Lyhyen pätkän takia ei kannata muuttaa tai hankkia autoa. Pitkässä pitäisi ensin selvitä koeajasta jotenkin, sitten voi tehdä isompia muutoksia. Olen jo kerran polttanut näppini.
Ja asumistukea saa vain vuokra-asunnosta eli käytännössä tuella rahoitetaan epäsuorasti yksityisiä sijoittajia.
Ei sillä, että työllistymiseni olisi autosta kiinni. Kyllä se kaatuu jo kurjiin hakemuksiini. Kysytään ominaisuuksia, joita minulla ei ole tai kysytään, mitä minulla olisi tarjota. Ei mitään, mitä jollain toisella ei olisi moninkertaisesti. En osaa mainita hyveitä, joista ei erikseen kysytä jokaista erikseen, onko vai eikö. Lisäksi sabotöin itse itseäni kaikin muin tavoin hyvin tehokkaasti, vaikka en haluaisi.
Näen vastikkeellisessa turvassa tosiaan useita ongelmia:
- jos tukea ei nosteta roimasti, se voi ajaa ihmiset entistä pahempaan köyhyysloukkuun, koska heiltä menee enemmän rahaa kulkemiseen, syömiseen, vaatteisiin yms.
- se lisää kuluja, koska jonkun pitää valvoa töitä ja perheellisten lapsille järjestää hoitopaikat ja jotain vakuutuksia ja suojavarusteitakin pitää maksaa, ehkä myös bussilipputukea/kuljetus.
- työt ja niiden tekijät jakautuvat roskahommiin ja "oikeisiin" töihin. Kuntien voi olla halvempaa keksiä porsaanreikiä laittaa työttömät tekemään töitä "ilmaiseksi" kuin palkata "oikeita" työntekijöitä. Esim. mun viime kesien työt on olleet semmoisia, joita moni on ehdottanut tällaisiksi vastiketöiksi. Anteeksi nyt vaan, mutta minä ottaisin ne kyllä ihan palkallisina ja eläkettä kerryttävinä.
- millainen vaikutus on eri kuntien tilanteella ja sillä, millaisissa paikoissa ja tilanteissa ihmiset asuvat: työtön suurkaupungissa, keskikokoisessa kaupungissa, pikkukunnassa, työtön keskustassa, lähiössä joukkoliikenteen äärellä, syrjässä haja-asutusalueella. "Työ" asutuskeskuksessa, laitakaupungilla/kaupungin vastakkaisella reunalla kuin mitä itse asuu, metsässä 30 km lähimmästä bussilinjasta ja sekin on 2 krt päivässä kulkeva pikavuoro.
- työttömillä ei välttämättä riitä voimavaroja pyörittää työnhakurumbaa vastiketyön ohessa.
- mikä byrokratiamylly siitä tulee, jos jonkun tarvii käydä "työpäivän" aikana haastattelussa ns. oikeisiin töihin tai saa palkallisen osapäiväpaikan. Vaikka se olisi ok eli pätevä syy ilmoittautua poissaolevaksi, niin median perusteella näyttäisi aina löytyvän joku byrokraatti, joka löytää jonkun kohdan aiheuttaa työttömälle hankaluuksia.
Ideoita...
- voisi mahdollistaa vapaaehtoisen yhteishyödyllisen ja erityistä koulutusta vaatimattoman työn tekemisen tukiin vaikuttamatonta korvausta vastaan. Esimerkiksi roskien keräämistä tien varsilta tai vanhusten ulkoiluttamista.
- palauttaa se suojaosa, jos osatyökykyiset hankkii kykyjensä mukaan lisätuloa tai työtön yrittää saada jalkaa oven väliin.
- palauttaa työkokeilu korotettuine tukineen
- mahdollistaa rajoittamaton opiskelu työttömyystuella. Tai pyyhkikää opintotuki kokonaan pois, kaikki perustuelle/työmarkkinatuelle. Ensimmäisen tutkinnon opiskelijat voidaan vapauttaa työnhakuvelvoitteesta tai rajoittaa se harjoittelupaikkoihin. Tai no, mitä pakotetta nyt ylipäänsä edes tarvitsisi, koska pakkotyönhaku ajoi vain ne vähätkin työpaikat piiloon. On nuo tuet monen kohdalla sen verran pieniä, että ei ihmiset sen takia jätä työtä hakematta. Ehkä kaikkein surkeimmin palkatut kyllä, kun rahaa ei tule niin paljon, että se näkyisi, mutta voimat menevät työmatkoihin ja puurtamiseen.
Perustulosta kun ollut puhe, niin onko se vielä se joskus mainittu 500, ei asumistukea. Notta mitenkähän sekin toimisi, koska ei sillä maksa kuin hätinä vuokran, veden, sähkön ja netin (joka on tarpeellinen asioiden hoitamiseen) ja senkin halvassa kunnassa. Vai löytyisikö sitten kaikille koiranhoitokeikkaa yms. ruokarahojen tienaamiseen.
