Kyllä. Ja sitten kun on nauranut niin paljon että poskiin ja vatsaan sattuu eikä pysty silti lopettamaan.
Ja sitten juuri nuo joskus vakavissa tilanteissa tulevat mielleyhtymät kun tietää että NYT ei todellakaan ole soveliasta purskahtaa nauruun.
Eikä se tilanne siis naurata, usein ei todellakaan,on olemassa paljon asioita joissa ei ole mitään hauskaa, mutta tulee vaan joku ihan hullu mielleyhtymä jostain ja sitten on naurussa pitelemistä. Luulen että tämä liittyy jotenkin ainakin omalla kohdallani noissa tilanteissa jännittämiseenkin.
Mea: Omat lapset ovat jo isoja, luulen että he ovat lapsuudessaan/nuoruudessaan enemmänkin olleet noloja meidän puolestamme
Me olemme juuri tällainen "bonus"- ja uusioperhe. Molemmilla omat lapset, ei yhteisiä. Kummankin lapset olivat aika pieniä kun aloimme olemaan yhdessä.
Lapsenlapsien kanssa me vasta naurammekin, se on aivan hervotonta välillä, kaikki meinaavat pissiä housuunsa
Tänä aamuna ei olle vielä naurettu mitenkään ihan kamalasti. Eilen autossa matkalla eläinlääkäriin (moottoritiellä) nauroimme niin hirveästi ja hytkyimme samaan tahtiin etuistuimilla (en kerro mistä johtui koska ei se enää jälkeenpäin selostettuna kuulostaisi yhtään hauskalta) että jos sen joku näki, niin piti taatusti meitä aivan hulluina.
Nyt tajuan että huumori on meillä jatkuvasti hyvin pinnalla ja roihahtaa helposti ihan milloin vaan. Taitaa olla kummallekin meille elämänasenne ja tapa olla ja elää.
You don´t have a soul.
You are a Soul,
you have a body.
C.S Lewis