Koiruuksia kirjoitti:Ja sitten ihmsillä on monesti vielä se, että tykkäävät koirista jotka tykkäävät heistä. Laku ei välitä vieraista joten se ei ole kovin suosittu täällä meillä kävijöiden keskuudessaEi se välitä tutuistakaan jotka käyvät silloin tällöin kuten meidän molempien lapset ja heidän perheensä
![]()
Kaikki muut koiramme menevät aivan sekosin onnesta kun poikani tulee meille. Ne sekoavat. Laku on paikallaan ja katselee ilmeellä: "Mitä sä tänne tulit?
Laku ei ole tippakaan arka. Sitä ei vaan kiinnosta.
Mun ihmisvihaajan mielestä mitä kauempana ihminen pysyy, sitä kivempi se on.
Ja siis mulle itsenäinen / välinpitämätön koira on ihan fine, kunhan nyt ei ihan ääripäästä ole. Haluan kuitenkin puuhastella edes jotain koiran kanssa, joten sen pitäisi jollain asteella olla motivoitavissa tekemään juttuja mun kanssa. Ei tarvi vieraiden kimpussa kyhnätä. Kunhan sen voisi rauhallisin mielin kulkea yleisillä paikoilla & antaa olla vieraiden kanssa samassa tilassa (omassa kotona tai kylässä) ilman pelkoa, että joku saa hammasta. Itse asiassa mun irski oli aika täydellinen tässä suhteessa. Sen sai vieraskin vääntää vaikka solmuun (ehkä siksi, että ei koskaan kokenut ihmisiä uhkana riippumatta miten ne käyttäytyi), mutta ei se niistä ollut mitenkään ylenpalttisen kiinnostunut. Kävi ratsaamassa taskut ja laukut, jos olisi herkkuja ja jos ei ollut, niin häipyi sitten omiin hommiinsa. Ei jäänyt rapsutuksia kerjäämään. Mutta sit se ei sietänyt vieraita uroksia ja oli omassakin laumassa vähän haastava. Ja olihan sillä riistaviettiä myös, mutta ei ihan ylenpalttisesti.
Basenjien kautta jotenkin harhauduin myös etnankoiriin, koska ne on tosi kauniita.

Jos päätän jaksaa alkaa taas Harrastaa, niin voin hyvinkin pysyä tässä rodussa. Vähän helpompi elämä vaan houkuttelisi etenkin näin pimeään ja kylmään vuodenaikaan...