Eläinlääkärissä käydään-ketju

[Tiibetinhelmi]

Miltä Ukon silmä näyttää tänä aamuna?

[Umac]

No ihan samanlainen se on. Ottaa nöyrästi silmätipat ja mitään muuta ongelmaa koiralla ei silmänsä kanssa ole. Just odotan autossa, että palaavat lenkiltä. Kävin apteekissa ostamassa sille kertispakattuja silmätippoja, otin Bevitaa vaihteeksi.
Jos ma sama tilanne niin varaan sille silmälääkärin ensi viikon loppuun. Tippakuurin pituus 10 vrk. Tänään alkoi toinen täysi päivä x 6/päivässä, huomisesta ==> x 4/päivässä.

muoks sen verran, että rähmävuoto loppunut tai vähentynyt radikaalisti ainakin!

[Tiibetinhelmi]

^No tuo rähmimisen vähentyminen on ainakin tosi hyvä juttu!

[Umac]

Joo. Mietin myös ensi viikolla mitä lisäarvoa silmälääkäri tuo jos/kun punoitus häviää ja rähminen loppuu? Ei se läiskä Ukkoa tunnu vaivaavan. Mutta katsotaan nyt tämä viikko nyt ensin loppuun

Tämän päivän kuvat siten, että ylempi ilman salamaa, alempi salamalla

[Nappis]

Tsemppiä Ukolle ja muille vaivoja poteville, toivottavasti vaivat hoituvat!

Omalta osalta olen miettinyt, miten veisin tuota Evidensian asiaa eteenpäin, vielä en ole ehtinyt. Ainakin laitan sinne vielä sähköpostia ja joltain taholta kyselen homman eettisyydestä. Ei siitä välttämättä hyötyä ole, mutta onpa sitten jotain tehty. Evidensiahan on ennenkin toiminut lain harmaalla alueella esim. lääkemyynnissä, mistä oli taannoin juttua MOT-ohjelmassa.

Kun mietin sitä, että minulle soittaa joku täysi maallikko ja kyselee koiran oireista, niin se ei minusta ole missään tapauksessa ok. Nämä ulkopuoliset IT-henkilöt on siis nimetty eläinlääkärin avustajiksi, jotta voidaan mukamas laillisesti välittää heille potilastietoja, mutta kuitenkaan heillä ei ole lupaa antaa lääketieteellisiä neuvoja. Valtavan ristiriitaista, koska puhelujen tarkoitus kuitenkin Evidensian mukaan on mm. selvittää miten hoito on lähtenyt tepsimään. Se kyllä nähdäkseni on lääketieteen alueelle tunkeutumista ja vaatisi jotain osaamista. Itse en ainakaan halua keskustella näistä asioista kuin koiraa hoitavan eläinlääkärin tai ammattitaitoisen hoitajan kanssa. Toiminnan pitäisi myös olla täysin läpinäkyvää, kun nyt mistään ei voi ennalta päätellä, että tällaiselle ulkopuoliselle kolmannelle taholle annetaan pääsy potilastietojärjestelmään.

[Tiibetinhelmi]

^Mahtavan hienoa, Nappis, jos jaksat viedä asiaa eteenpäin. Et varmaan ole kuitenkaan ainoa lemmikinomistaja kelle ovat soittaneet. Muut eivät ehkä ymmärrä, ettei tuo nyt ole aivan OK.

Meeri- mummelilla meni tänään oikein hyvin eläinlääkärissä. Testattiin Schirmerin testillä (ne liuskat, mitkä työnnetään luomen ja silmän väliin) kyyneltuotantoa. Toisessa silmässä oli reilusti päälle normaalin (15) ja huonommassakin silmässä oli 13. Uusittiin resepti silmävoiteelle. Koko lysti 70 €. Meillä oli siis alkutilanne muutama vuosi sitten se, että molemmissa silmissä kyyneltuontanto oli pyöreä nolla. Ja tämä taas johtui pieleen menneistä kirsikkasilmän leikkauksista (spesialistilla!), molemmissa silmissä!

[Tiibetinhelmi]

Sen verran lisään, että Meeri painoi eilen eläinlääkärissä punnitessa vain 4,7 kiloa, ja oli vielä takki ja valjaat päällä. Vuosi sitten oli tasan 5kg. Ell neuvoi hankkimaan pentunappulaa, ja kävin tänään sitten hakemassa. Toivottavasti maistuu. Kyllä tuo syö ruokaa, muttei mitenkään määräänsä enempää. Meeri on 15- vuotias.

[aunet]

Penturuoka on hyvä tuossa tilanteessa, toki lihakset surkastuu väistämättä iän karttuessa.

[Tiibetinhelmi]

Kyllä surkastuvat ja koira "kuivuu kasaan". Laiha tuo on ikänsä ollut. Ostin Dagsmarkin Vimpeliä, aika suuri nappulakoko on tuossa. Illalla nähdään, onko maistuvaa.

[Koiruuksia]

Syökä Meeri lihaa? Jos, niin osta sille vaikka possunkylkeä. Siinä on paljon rasvaa. Raakaa kananmuna on myö energiapommi, anna niitä jos vaan syö.

[aunet]

Joo kananmuna on hyvä, toi ekstrarasva voi äkkiseltään vetää mahan löysäksi eli ojasta allikkoon.

[Tiibetinhelmi]

Meeri syö lihaa joka päivä. Kennelrehusta saisi mm. kananrasvaa, mutta pelkään just että se vetää mahan sekaisin. Ei ole tarkoitus lihottaa, mutta yritetään pitää nuo muutamat kilot mitkä hällä on! Ikänsä on ollut tuollainen oravainen, vaikka on sterkattukin.

[Koiruuksia]

Jos on herkkavatsainen niin voi kyllä mennä maha löysälle. En ajatellut kun nämä omat syövät ihan mitä vaan ja voi vaihtaa lennosta ja mene pakki sekaisin.
Tuota possunkylkeä siivuina paistelen itsellenikin, siinä ei ny NIIN kamalasti ole rasvaa. Tai tietenkin makukysymys.

[Umac]

Minä jo kirjoitinkin tuonne koirien ruokaketjuun Ukon ylipainosta mutta tulkoot siis tännekin mainittua, että näin nää seniorit eroaa toisistaan! On toki rotukohtaisiakin eroja mutta toki 15v mummukkaa koskee jo sarkopenia eli lihasten menetys jonkin verran. Sitten on tämä toinen reuna joka söisi aina ja kaiken jne.

Olen jopa miettinyt tämän kurssin ostoa: https://sanna-immonen.mykajabi.com/ikaa ... -tukeminen

[Tiibetinhelmi]

^Meeri voisi ottaa Ukolta ne parit ylimääräiset painokilot! Ei mene tasan, ei.

Taidan napata mukaan tuota kananrasvaa ensi kerralla kun käydään Kennelrehussa.

[Umac]

Ukon vas silmä oireilee nyt rähmimällä
Näin ollen tipat menee nyt mol silmiin tämän viikon. Edelleen millään tavoin se ei niitä hankaa mutta aamulla kyllä siristi hiukan vas eli ns. "tervettä" silmää.
Minulla on aukko sivistyksessä ja en tunne koiran anatomiaa siten, että tietäisin silmien, kyynelkanavien jne keskinäisen yhteyden. Pitää tutkia internetistä.

[Tiibetinhelmi]

^No voi rähmä! Toivottavasti selviää ja paranee pian.

Tuosta herkkämahaisuudesta koirilla: olen huomannut, että kun koira on oikeasti vanha, pitää vähän miettiä että mitä sille syöttää. Esim. Rani- mastiffi on ikänsä ollut hyvävatsainen, mutta nyt olen jättänyt tietyt purutikut pois kokonaan koska meni niistä ripulille. Täyttää talvella 12v.

[aunet]

Tiibetinhelmi on oikeassa. Ei koiran sisuskalutkaan kestä ikuisesti, ne vanhenevat ja rappeutuvat siinä missä muukin elimistö eikä suolisto jaksa tehdä samaa työtä kuin nuorempana. Just purujuttujen kohdalla usein tarvii muutosta ihan jo suussakin tapahtuvien muutosten vuoksi. Vaikeasti ja hitaasti sulavat ruuat kannattaa vaihtaa toisiin.

[Umac]

Luin vähän lisää noista silmätulehduksista koirilla ja toden totta, loogisesti, myös koirilla on kanavat per silmä ja kirsu ja siten taudin leviäminen toiseen silmään ei mikään kummajainen. Ja toisissa lähteissä myös mainintana, että samoja pöpöjä kuin kennelyskässä joten sekin voi olla yksi selitys. Mitään yskää meillä ei ole ja koirakin on rokotettu 8/2025 joten se vuotuinen nelosrokotteen osa on vielä voimissaan.

Tuossa aika hyviä kuvia koiran silmästä ja anatomiasta: https://uk.pinterest.com/pin/7318418141536320/

[Tiibetinhelmi]

^Sä olet kohta jo täysinoppinut eläinlääkäri!

[Umac]

En suinkaan mutta tykkään kyllä etsiä tietoa ja sillä tavalla olla kartalla asioista
Just tiputin päivän toiset tipat, kohta ulkoilemaan.

[Koiruuksia]

Paranemisia Ukolle ja kaikille muillekin joilla on vaivoja

Katsoin äsken koiriemme eläinlääkärikäyntejä ja sairastamisia.

Milli 7v ei ole ikinä käynyt eläinlääkärissä muuta kuin rokotuksilla ja steriloinnissa.
Millillä on ollut 2019 kesäkuussa jonkinlainen oksennustauti. Meni kotihoidolla ohi.

Peppi 7v on käynyt eläinlääkärissä kerran kun sen luusto kuvattiin ja polvet tutkittiin ja steriloinnissa. Rokotukset tietenkin.

Aino 6v on käynyt eläinlääkärissä 5 kertaa.(Korvatulehdus 7kk iässä 2019, paha vatsatauti 9kk iässä 2019, 2020 nestettä kohdussa, kystia ja endometrioosi -> kohdunpoisto, 2024 ontuminen, syytä ei löytynyt, 2025 ontuminen, todettiin toisessa etujalassa lievät nivelrikkomuutokset olka- ja kyynärnivelessä, 2025 hammaskivenpoisto) Rokotukset myös tietenkin.
Ainolla on kerran ollut vesihäntä vuonna 2012.

Reino kohta 4v on käynyt eläinlääkärissä 4 (korvatulehdus 6kk iässä 2022, silmätulehdus 2023 maaliskuu ja korvatulehdus 2023 maaliskuu, Tassuhaavakin tuli maaliskuussa 2023) kertaa joista yksi on tapaturmainen tassuhaava.
Noiden lisäksi Reinolla on ollut vesihäntä yhden kerran 2025. Reinollakin tietenkin rokotukset ja terveystarkit joita en laske varsinaisiksi eläinlääkärikäynneiksi koska ne ovet koiran terveydentilasta riippumattomia käyntejä.

Laku kohta 2v on käynyt vain rokotuksissa ja terveystarkeissa.

Pitää koputtaa puuta. Mielestäni olemme selvinneet aika vähällä. Koirilla ei ole ripuleita eikä oksenteluja. Syövät "mitä tahansa" ja toisesta päästä tulee oikeassa muodossa olevaa tavaraa ulos.

On ollut onni saada aikalailla terveitä koiria. Tai siltä minusta tuntuu, joku toinen voi olla eri mieltä. Toivottavasti suuntaus jatkuu.

[Tiibetinhelmi]

Koputan puuta minäkin. Aika vähällä ollaan selvitty, vaikka porukkaa meillä on. Toivottavasti näin jatkuukin.

[Koiruuksia]

Toivotaan niin

[Nappis]

Koiruuksia, olen kyllä kade sulle ja muille joilla on terveet tai suhteellisen terveet koirat! Mulla ei koskaan ole ollut koiraa, joka olisi käynyt eläinlääkärissä vain rokotuksilla. Sellaisia kissoja on kyllä ollut. Milli ja Peppi voisivat muuttaa meille Tai jos jostain löytäisi tuollaisen terveenä pysyneen aikuisen koiran, vaikka eihän siinä ole takeita, että tilanne sellaisena pysyy aina. Ja kun ei välttämättä ole kuin edellisen omistajan tai haltijan sana siitä, että koira on terve

On mullakin ollut melko terveitä koiria, mutta viimeisten kolmen kanssa erityisesti on ollut huono tuuri ja paljon lääkärikäyntejä. Muuten mulla olisi tälläkin hetkellä useampi kuin yksi koira enkä suunnittelisi, että nykyinen jää viimeiseksi. Koirien sairastelut ja niiden aiheuttamat kulut siis muuttivat elämää radikaalisti.

Tämä nykyinen vanhus ei kaiken aikaa ole lääkärissä ravannut, mutta välillä kuitenkin, ja nyt vanhana vaivoja onkin jo useampi. Alle vuoden iässä se jo aloitti osteopaatilla ja kraniohoitajalla ramppaamisen jumien takia, ja myöhemmin jumien syyksi paljastui selkävika. Ell-käyntejä myös oli nuorena muutama eri syistä, keski-ikäisenä vain harvoin, ja nyt vuoden sisään useita.

Viime keväänä edesmenneellä koiralla myös alkoivat selkäongelmat jo pentuna ja se ravasi huollossa ja eläinlääkärissä. Pärjäsi kyllä hyvin. Vanhemmiten olikin sitten mm. lipoomaa, hammasongelmaa, munuaisarvot huononivat. Kolme vuotta sitten edesmennyt koira oli pahin murheenkryyni, aikuisena tullut kodinvaihtaja jonka piti olla terve. Sillä ilmeni selkävika aika pian mulle tulon jälkeen ja sen jälkeen suolistosairaus. Suolistosairauden kanssa oli raskasta ja arvaamatonta elää, ja se myös aiheutti vuosittain tuhansien eurojen kulut. Tuollainen krooninen sairaus, joka aiheuttaa jatkuvat ell-käynnit, jatkuvan kalliin lääkityksen ja kalliit ruokintakulut, on kyllä ihan painajainen.

[Koiruuksia]

Huoli koirasta kun se sairastaa, on aivan valtava. Ja siihen päälle taloudelliset asiat.
Milli ja Peppi ovat valmiita muuttamaan jos vaan sopiva koti löytyy
Tosin ovat jo 7 vuotiaita joten ei niitä kukaan enää halua. Enkä tiedä raaskisinko kuitenkaan. Tuskin en.
Ne olisivat kyllä ihan parhaimmillaan kahdestaan josain hyvässä paikassa. Mutta menevät täälläkin.

Mä olen tällainen Hanhiemo ja vien koiran hyvin herkästi eläinlääkäriin jos tuntuu siltä että kaikki ei ole hyvin.
Siellä tiedetäänkin jo, että kun varaan ajan sanoilla: "Koira on jotenkin omituinen." Vaikka ei mitään selkeää oiretta edes olisi niin silloin siellä on joku syy.
Ja tietävät myös sen, että jos sanon vaikka että "koira ontuu, luulen että sillä on niska kipeä" niin hyvin todennäköisesti sillä on niska kipeä.

Kerran varasin edesmenneelle Ilolle eläinlääkärin ja syy oli "Se istuu puun edessä." Se oli tuolle koiralle hyvin epätyypillistä käytöstä. Yleensä se viipotti pitkin pihaa. Koira söi hyvin eikä vaikuttanut mitenkään sairaalta. Mutta pihalla se istui puun alla.
Pyysin ottamaan koirasta kaikki mahdolliset verikokeet borrelioosista lähtien ja myös haima-arvot. Mielestäni koiran limakalvot olivat vähän vaaleat.
Ja niinhän se oli että Ilolla oli haimatulehdus. Löytyi onneksi niin hyvissä ajoin että saatiin hoidettua.
Yksi rottweilerini jouduttiin lopettamaan 8-vuotiaana haimatulehduksen vuoksi. Sekin oli mielestäni omituinen. Vaisu. Mutta siltä oli joku aika aikaisemmin leikattu polven ristisiteet ja ajattelin, että ehkä sillä on vaan kipuja. Lopulta sitten vein sen eläinlääkäriin. Ikävä kyllä hoidosta huolimatta koira ei selvinnyt.

[aunet]

Mullakin ilo ollut omistaa terveitä koiria, yksi harvinaisen pitkäikäinen berni ja pitkä liuta niin ikään iäkkäitä borzoita. Murheenkryyninä on sattuneet tapaturmat kaikesta varovaisuudesta huolimatta, ja niiden hoito on lähtökohtaisesti kallista ja hidasta ja vaivalloista. En tarkoita että niitä alvariinsa sattuu, päinvastoin, mutta kun mun ja koirieni aikajana on todella pitkä, niin siihen mahtuu kaikenlaista. Ja niinhän sitä sanotaan, ei matka tapa vaan vauhti. Valitettavasti tiedän myös toisenlaisia tapauksia rotuni suhteen.

[Nappis]

Kyllähän omasta koirasta huomaa kun kaikki ei ole kunnossa. Vaikka ihan kaikki eivät kyllä huomaa tai välitä, mutta on hienoa miten nopeasti esim. Koiruuksia on reagoinut asioihin.

Mulla on kokemusta myös siitä, kun koiralla ei todellakaan ole kaikki ok, mutta eläinlääkärit eivät kuuntele ja näe vaivaa asian selvittämiseksi Yhden koiran kanssa kävin useammalla lääkärillä selittämässä sen oireita, mutta asiaan ei suhtauduttu vakavasti eikä kukaan halunnut kunnolla selvittää mikä koiralla oli, vaikka oireet olivat kammottavat. Yksi ell kyllä teki diagnoosin, jota itsekin hetken luulin oikeaksi, mutta jota aloin pian epäillä. Eläinlääkäri piti jääräpäisesti kiinni alkuperäisestä diagnoosista ja otti nokkiinsa kun ehdotin muita tutkimuksia. Eikä välittänyt vaikka koiran oireet vain pahenivat ja olivat päällä 24/7. Oli lopulta pakko vaihtaa lääkäriä, mutta ei siitäkään apua ollut. Oikea diagnoosi selvisi vasta paljon myöhemmin kun akuutti vaihe oli historiaa.

Näitä tarinoita kuulee harmillisen usein, miten omistajaa ei kuunnella eikä asioita tutkita kunnolla Ja on mulla itselläkin myös muita kokemuksia aiheesta, mutta tuo yksi oli räikein. Olen tykännyt nykyisestä eläinlääkäristämme siksikin, että hän kuuntelee omistajaa ja katsoo asioita kokonaisvaltaisesti.

[aunet]

Omistajan havainnot koiran käytöksen tms. muutoksessa on kyllä ensiarvoisen tärkeitä. Kaikki ei osaa havainnoida koiraansa vaikka olisi kuinka monta koiraa omistanut. Minä seuraan ehkä liiankin tarkasti. Pahin tilanne on tietysti niillä, jotka ei asu ihmisten kanssa koko aikaa sisätiloissa, vaan jossain enemmän tai vähemmän omissa poteroissaan.

[Umac]

Mulla on kaikki omat ja mm.nuorena hoitokoirina olleet käyneet x määrän eläinlääkärin luona. Mikään itseisarvo se ei ole, käydä eläinlääkärissä, mutta eihän eläintä voi ottaa ja jättää hoitamatta sen selkeästi oireillessa.

Silti itsekin hoidan omilla päätöksilläni ja kotona mm. pieniä asioita ja sitten tarv ammattilaisen avut, lääkkeet ja toimenpiteet. Vuosikymmenten ajalta löytyy kaikkea helposta henkeä uhkaaviin ja sellaista se on.