Kirjoittaja msk » 22.10.2022 05:05
Nyt oli tulos tullut sähköpostiin.
TESTI PVM: 8.10.2022 PAIKKA: Kangasala
KOIRA: Sapeliuksen Donni Jytynpoika, Reino
ROTU: rottweiler
TESTAAJA: Heli Väätäjä, Pro Hau
KOKONAISARVIO TESTIN PERUSTEELLA
Reino oli ystävällinen ja avoin vierasta testaajaa kohtaan testin alussa ja se tutustui
testitilaan rauhallisesti.
Kasvattaja oli aivan selvä ykkönen kiinnostavuudessaan testin
alussa.
Reino oli motivoitunut ruoasta ja tehtävistä – keskittyminen hieman vaihteli testin
aikana. Sylinteritestissä Reinolla oli hyvä itsehillintä. Reino ymmärsi erittäin hyvin kädellä
osoitetut eleet, mutta katse-ele oli sille haastava. Tilaan liittyvä ongelmanratkaisutehtävä
(v-aita) oli Reinolle superhelppo. Mahdottomassa tehtävässä (suljettu laatikko) Reino
käytti molempia ongelmanratkaisutapoja – itsenäistä ja ihmiseen tukeutuvaa – melko
tasaisesti. Reino ei oppinut testaajan näyttämästä mallista namikoneen toimintaa nappia
painamalla sosiaalisen oppimisen tehtävässä.
Leikkiä kannattaa edelleen vahvistaa
Reinolla yhtenä palkkiokeinona makupalojen ohella.
Reinon vahvuudet testissä olivat sosiaalisuus, itsehillintä, käsieleiden lukukyky, tilaan liittyvän ongelmanratkaisun nopeus,
molempien ongelmanratkaisutapojen käyttö, sekä leikkisyys.
YKSITTÄISET OSA-ALUEET
SUHTAUTUMINEN VIERAASEEN IHMISEEN – ARKUUS-ROHKEUS
Suhtautuminen vieraaseen ihmiseen, eli sosiaalisuus/ystävällisyys-persoonallisuuspiirre,
vaihtelee paljon koirien välillä. Sosiaalisuuteen vaikuttaa sekä geenit eli perimä, että
koiran kokemukset koko elinajan aikana. Erityisen suuri painoarvo on koiran pentuajan
kokemuksilla, niin positiivisilla kuin negatiivisilla. Pentuaikana koiran on hyvä tutustuttaa
eri ikäisiin ja näköisiin ihmisiin, mutta pelkäävää koiraa ei kuitenkaan koskaan pidä
pakottaa tutustumaan. Rodut vaihtelevat paljon sosiaalisuudessaan, ja olemme
jalostaneet rotuja, joista joissakin pääosin yksilöt suhtautuvat vieraisiin ihmisiin avoimen
ystävällisesti, kun taas toisissa roduissa suhtautuminen on pääosin varauksellista, jopa
pelokasta. Testissä katsottiin pennun suhtautumista sille vieraaseen testaajaan
seitsemänportaisella asteikolla.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Reino oli ystävällinen ja avoin vierasta testaajaa kohtaan testin alussa.
Reinon arvio oli 6 asteikolla jossa 1 = pelkää, torjuu kontaktin ja 7= Erittäin ystävällinen ja riehakas
AKTIIVISUUS, TILAAN TUTUSTUMINEN
Aktiivisuus on ominaisuus, johon perimällä on suuri vaikutus, olemme mm. jalostaneet
rotuja, jotka eroavat aktiivisuudeltaan. Aktiivinen koira tarvitsee paljon liikuntaa ja
tekemistä. Testissä tulee esille paitsi koiran aktiivisuus, myös koiran uteliaisuus sekä
rohkeus uuteen tilaan tutustuttaessa. Mikäli koiraa tilanne pelottaa, se saattaa pysytellä
mielellään lähellä omistajaa ja on passiivinen. Tällöin koiran luonnollinen aktiivisuus ei
tule näkyviin testissä, ja käytös kertoo, että koiraa jännittää uusi tilanne. Aktiivisuus
mitattiin kahdella tapaa testissä: 5-portaisella asteikolla testin aluksi tilaan
tutustumisessa testaajan arvioimana, sekä FitBark aktiivisuusmittarilla, joka antaa
minuuttikohtaisen aktiivisuuden keskiarvon. Voit verrata pentusi FitBark -mittarilla
mitattua aktiivisuutta rodun ja kaikkien testattujen pentujen keskimääräiseen
aktiivisuuteen tietokannassa.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Reino oli aktiivinen testin alussa, ja se tutustui irti päästyään aktiivisesti testitilaan,
pääasiassa kävellen, vaikkakin kasvattaja olikin selvästi Reinolle selvästi tärkein
kiinnostuksen kohde testin alussa. Reinon FitBark -mittarilla mitattu keskimääräinen
aktiivisuus testissä oli 43.
Reinon keskimääräinen aktiivisuus testissä vastaa pennun
keskimääräistä aktiivisuutta testitilanteessa.
Reinon arvio oli 4 asteikolla jossa 1= Koira omistajan vieressä ja 5= Erittäin
aktiivinen,tutustuu juosten
ITSEHILLINTÄ
Itsehillintä on ominaisuus, joka on arkipäivässä hyödyllinen monella tavalla. Optimaalinen
suoritus ongelmanratkaisussa tehdään usein kohtuullisen matalassa vireessä, kun taas liian
kiihtynyt, tai passiivinen mielentila heikentää suoritusta. Itsehillintä on tärkeä ominaisuus
luonnossa elävälle eläimelle ja se on myös osittain periytyvä ominaisuus. Hyvä itsehillintä
on tärkeä myös koiran arkipäivässä sekä koulutuksessa. Koiran kyky hillitä ensimmäinen
tunnereaktio helpottaa koiran hallintaa arkipäivän tilanteissa. Koira, joka kykenee
kontrolloimaan omia impulssejaan, kykenee todennäköisesti paremmin esim.
pitkäjänteiseen yhteistyöhön, kuin koira, jonka on vaikea kontrolloida omia mielihalujaan.
Esimerkiksi laumassa metsästäminen vaatii susilta tarkkaa koordinoitua yhteistyötä, jossa
yksilön on pidäteltävä suurtakin halua rynnätä liikkeelle, jotta metsästys onnistuisi.
Toisaalta olemme tarkoituksella jalostaneet rotuja, joissa haluamme koiran reagoivan
nopeasti esim. saaliseläimen liikkeeseen tai uhkaan. Tällaisia ovat monet metsästyskoirat
ja työkoirarodut, ja usein koira, jolla on jonkin verran impulsiivisuutta saattaa olla hyväkin
harrastuskoira – toisaalta arki koiran kanssa saattaa olla haastavaa. Hyvin impulsiivinen
koira saattaa olla hyvä harrastus ja kilpakoira lyhyehköihin suorituksiin, mutta pitkissä
työtehtävissä, jotka vaativat keskittymistä ja rauhoittumista, impulsiivisuus saattaa tuoda
haasteita.
Impulsiivisuutta mitattiin testissä sylinteritestillä ja toisinaan impulsiivisuus ilmenee myös
V-aita testissä. Sylinteritestissä koira opetettiin ensin syömään makupala päistä, ja sen
jälkeen tilanne muuttui siten, että koira saikin nähdä palkkion. Hyvän itsehillinnän
omaava koira pysyttelee pääasiassa juuri oppimassaan tavassa saada palkkio, kun taas
koira, jonka on vaikea vastustaa impulsseja, innostuu helposti nähdessään palkkion ja
pyrkii siihen käsiksi suorinta tietä lasin läpi.
Tällä hetkellä ei ole olemassa yhtä testiä, joka luotettavasti toisi monitahoisen
impulsiivisuuden kaikki puolet esille. smartDOG testissä käytetään sylinteritestiä, jonka
etuina on lyhyt kesto ja soveltuvuus kaikille roduille. Sitä on käytetty tutkimuksissa useille
eläinlajeille, koira mukaan luettuna, mutta sen soveltuvuudesta keskustellaan edelleen.
Sylinteritesti ei aina kerro koko kuvaa koiran impulsiivisuudesta ja testissä tulee
helpoimmin esiin voimakas, yhden tyyppinen impulsiivisuus, joka on usein yhteydessä
koiran kiihtymykseen, aktiivisuuteen sekä myös rohkeuteen. Impulsiivisuus on
monitahoinen ominaisuus, niin ihmisellä kuin koirallakin.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Reinolla oli hyvä itsehillintä ja impulssikontrolli sylinteritestissä. Sylinteritestissä koira
toimi suurelta osin siten, kuin se juuri oppi edellisessä osiossa, (nami otetaan avoimesta
päästä) eikä palkkio näköärsykkeenä häirinnyt koiraa ensimmäisten yrityksien jälkeen.
Aikaisemmissa tutkimuksissa koirilla sylinteritestin onnistumisprosentti on ollut
keskimäärin 79% ja susilla 77% - Reinolla tämä oli 80%.
ELEET
Eleiden lukukyky – osiossa testattiin miten hyvin koira löytää palkkion ihmisen eleiden
vihjeen avulla. Koirien on yleisesti havaittu olemaan erinomaisia ihmisen eleiden lukijoita,
jopa parempia kuin simpanssi, mutta tämä ominaisuus vaihtelee paljon koirien välillä.
Ihmisen kommunikaation ymmärtämiseen ei aikaisempien tutkimusten mukaan vaikuta
paljoakaan oppiminen tai intensiivinen koulutus, vaan se on kohtuullisen pysyvä ja
periytyvä ominaisuus, mutta tästä tarvitaan lisää tutkimuksia. Iälläkään ei ole havaittu
olevan suurta vaikutusta eleiden lukukykyyn, ja jo kuusi viikkoisten pentujen on havaittu
löytävän hyvin ruoan ihmisen vihjeen avulla. Eri rodut eroavat toisistaan siinä, miten hyviä
ne ovat lukemaan ihmisen eleitä, ja ihmisen kanssa tiiviiseen yhteistyöhön jalostettujen
rotujen on havaittu olevan keskimääräistä parempia lukemaan ihmisen eleitä. Tästä
tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta, koska rotujen välisiä eroja ei ole tutkittu
kunnolla. Ihmisen eleiden ymmärtäminen näyttää olevan myös voimakkaasti periytyvä
ominaisuus koiralla.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Reino ymmärsi ihmisen eleitä keskimäärin hyvin saaden 72% oikein. Reino ymmärsi erittäinhyvin kädellä osoitetut eleet (suoraan ja ristiin). Vaikein osio koiralle oli selkeästi katse-ele.
ONGELMANRATKAISU - V-AITA
V-aita tehtävässä koiran oli ratkaistava spatiaalinen eli tilaan liittyvä ongelma – koiran on
tajuttava, että menemällä poispäin palkkiosta, se on mahdollista saavuttaa se. Tehtävä
mittaa paitsi ongelmanratkaisun nopeutta, myös ongelmanratkaisutapaa ja itsehillintää.
Näkyvä ruoka lähellä on houkutteleva, ja vaatii itsehillintää edetä ruoasta poispäin. Testi
mittaa samalla myös ongelmanratkaisutapaa - koira voi myös tässä tehtävässä keskittyä
pyytämään apua ohjaajalta, sen sijaan että ratkaisisi sen itse. Aikaisempien tutkimusten
mukaan koirat ratkaisevat tehtävän keskimäärin n. 20—40 sekunnissa.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Reino ratkaisi tehtävän huippunopeassa ajassa 4 sekunnissa. Koiraa ei häirinnyt näkyvillä
oleva ruoka, vaan se ymmärsi nopeasti edetä poispäin palkkiosta ensin sen saadakseen.
Koira ratkaisi tehtävän itsenäisesti eikä pyytänyt apua ihmiseltä.
ONGELMANRATKAISU - MAHDOTON TEHTÄVÄ
Mahdottomassa tehtävässä testataan koiran ongelmanratkaisu strategiaa – itsenäinen
vaiko ohjaajalta apua pyytävä. Molemmat tavat ratkaista ongelma ovat hyviä, ja
riippuukin lähinnä koiran käyttötarkoituksesta, kumpi tapa on parempi. Itsenäiseen
työskentelyyn tulevan koiran olisi hyvä pyrkiä sinnikkäästi ongelman ratkaisuun. Apua
pyytävä strategia on erinomainen silloin kun koiralta vaaditaan suurta ohjattavuutta ja
sitä että se ongelmatilanteen kohdatessaan turvautuu ohjaajaan mieluummin kuin toimii
itsenäisesti. Testissä katsotaan myös koiran sinnikkyyttä työskennellä rasian kimpussa,
käyttäen jompaakumpaa strategiaa. Pennuilla on yleensä vähäisempi sinnikkyys
työskennellä rasian kimpussa, ja usein pennut lähtevät muualle ennen 2 min ajanjakson
päättymistä. Pennut ovat yleensä myös pääosin itsenäisiä työskentelijöitä ja ihmisen
kautta työskentely kehittyy iän myötä, mutta ei aina – toiset ovat itsenäisiä myös
aikuisena
.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Reinolla oli käytössä molemmat ongelmanratkaisustrategiat hyvin tasaisesti – se käytti 42%
ajasta avun pyytämiseen ja 48% ajasta itsenäiseen työskentelyyn (10% ajasta muuhun).
Molempien strategioiden käyttäminen kertoo myös käyttäytymisen joustavuudesta, ja siitä
että koira pystyy vaihtamaan ongelmanratkaisutapaa tarpeen tullen, eikä jumitu yhteen
tapaan.
SOSIAALINEN OPPIMINEN
Koirat pystyvät oppimaan toisiltaan ja myös ihmiseltä. Tällaista toisen käyttäytymisen
seuraamista ja sen matkimista kutsutaan nimellä sosiaalinen oppiminen, ja vaikka se on
eläimillä yleinen oppimistapa, käytetään sitä harvoin hyväksi esim. koiran koulutuksessa.
Esim. ”Do as I do” koulutustapa pohjautuu ihmisen käyttäytymisen matkimiseen. Tässä
testissä koiran spontaania mallista matkimista testattiin laitteella, jossa testaaja näytti
ensin viisi kertaa tavan, miten ruoka saadaan laitteesta ulos, ja sen jälkeen koira sai 3min aikaa puuhastella laitteen kanssa. Tutkimusten mukaan jo 8vk ikäiset pennut pystyvät
matkimaan ihmistä.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Reino manipuloi oikeaa nappia, mutta se osui nappiin vahingossa kokeiltuaan ensin paljon
muuta. Reino oli alussa kiinnostunut laitteesta ja tutki sitä, mutta kiinnostus lopahti
hetken päästä.
LEIKKIHALUKKUUS
Koirien halukkuus leikkiä ja taistella esineillä ihmisen kanssa vaihtelee paljon iän ja
persoonallisuuden ja kokemuksen mukaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa
leikkihalukkuuden on todettu korreloivan rohkeuden kanssa – mitä rohkeampi, sitä
innokkaampi leikkimään ja taistelemaan. Tämä näky etenkin silloin, mikäli koira on
uudessa tilassa ja leikki tapahtuu vieraan ihmisen kanssa. Rodut eroavat paljon
leikkihalukkuudessaan, passiiviset rodut eivät ole kovin kiinnostuneita leikkimisestä, kun
taas aktiiviset rodut monesti ovat. Sekarotuisten kohdalla taustalla olevat rodut
vaikuttavat tähän piirteeseen. Koiran leikkihalukkuutta voidaan käyttää hyväksi
koulutuksessa, ja leikkiä yhtenä tapana palkata koiraa oikeasta suorituksesta.
KOIRASI KÄYTTÄYTYMINEN OSIOSSA:
Reino syttyi leikkiin houkuteltuna ja innostuessaan se leikki hyvin aktiivisesti. Reino piti
sekä vetoleikistä ihmisen kanssa, että myös itsekseen leikkimisestä. Reino selkeästi nauttii
leikistä, ja tätä vielä vahvistamalla voidaan leikkiä käyttää palkkiona koulutuksessa
makupalojen ohella.
**************************************************************************
Hyvin mielenkiintoinen, meille uusi testi.
Tulen varmaan käyttämään meille mahdollisesti jatkossakin tulevan pennun tässä pentutestissä.
Reinon ajattelin viedä aikuisena uudelleen, vastaavaan aikuisille koirille suunniteltuun testiin ihan mielenkiinnosta.
You don´t have a soul.
You are a Soul,
you have a body.
C.S Lewis