Koirarotupohdintaa

[Koiruuksia]

Kiitos.
Pitäisi päästä tutustumaan rotuun. Kuten sanottu, ei haittaa vaikka vahtisikin. Mutta sitten taas vieraita ihmisiä kohtaan hyvin epäluuloinen koira (joka esim. hakuu koko ajan kun vieras ihminen on paikalla) ei ole kiva enkä sellaista halua.
Alkukantaisuus on asia mikä pitää muutenkin miettiä jos se sisältää resurssi ja/tai ruoka-aggressiota. Sellaistakaan en kaipaa.

Lakusta on nyt aikuistuessaan tullut kaikkien syliin punkeavasta hellyyseläimestä vieraisiin (tai tuttujahan meillä vaan käy) ihmisiin välinpitämättömästi suhtautuva. Tykkään.
Rottweilerit ja borrierit yrittävän tunkea kaikkien syliin. Se on rasittavaa varsinkin jos kyseessä on vanhempi henkilö. Joutuu aina kieltämään ennen kuin lopettavat.

Laku ei tee mitään. Käy katsomassa ihmisen kun hän tulee, haistelee ehkä jos on vieraampi ja sitten antaa olla. Sitä ei vaan kiinnosta. Jos joku haluaa sitä silittää kun on lähellä niin ihan vapaasti mutta ei se reagoi mitenkään.

[MJK]

Paljonko Hovarontti liikutat hoffejasi ja miten? Entä paljonko kaipaavat tekemistä muuten? Ja vielä että miten noin yleisesti ottaen tulevat toimeen muiden koirien kanssa?

[Koiruuksia]

Mitenköhän kleini ja mitteli eroavat toisistaan? Mitteleillä kuvataan luusto, kleineillä ei tarvitse.

[Iidis79]

Ehdin eilen kirjoittaa pitkän vastauksen kleineistä ja mitteleistä, mutta sitten vahingossa painoin jotain ja koko teksti hävisi.
Koko ero lähinnä. Isoja kleinejä rekataan joskus uudestaan mitteleiksi ja toisin päin.
Mitä nyt just katsoin myynnissä olevia kleinejä niin niitten vanhemmilta näytti löytyvän silmä, polvi ja sydänkuuntelu tuloksia. Eli hyvät kasvattajat kyllä tutkituttavat niitä, eikä kannata sitten muilta koiraa katsellakaan. Kleini (mu-ru ja muut värit) pentulista.
Joillakin on turkkia paljonkin toisilla maltillisemmin. Pohjavillan saa pois kokonaan kun se tippuu, ainakin mun Aarnella. Sillä onneksi pysyi turkki hyvänä leikkauksen jälkeenkin.
Itse voisin ottaa kumman vaan.

[Koiruuksia]

Silmiä ja polvia tutkitaan kleineiltä mutta ei juurikaan luustoa. Mittelit kuuluvat pevisaan käsittääkseni ja niillä pitää kuvata luustokin lonkkien ja kyynärien osalta.
Kuulin että jotkut mittelikasvattajat olisivat siirtyneet kleineihin koska niiltä ei tarvitse kuvata luustoa.

Tajusin juuri että yksi tuttu kasvattaa mitteleitä ja ihan tässä omalla kylällä. Olenpa häneen yhteydessä.

[Iidis79]

Jotkut kasvattavat molempia.

[Avokaado]

Tapasin tässä jokunen päivä sitten tosi pienen chihun, 6 kk. Se haukahti vähän ja en voinut olla sanomatta sille, että pelkäätkö mua. No ei se pelännyt, vaan halusi tulla tykö koiran omistajan mukaan. Sai tulla ja pieni sai silityksiä ja rapsutuksia, kun se nousi jalkaani vasten. Omistaja, nuorehko mies kertoi, että hän antaa koiran tavata vieraita ihmisiä. Oli mukava hetki koiran ja omistajan kanssa.
Olishan tuollainen pieni "kassikoira" oikein passeli, mutta ei sitten kuitenkaan. Yhtä lailla se on koira kuin isompikin ja se pitää opettaa edes jonkinlaisille tavoille, käydä ulkona säässä kuin säässä. Jos se vielä olisi joku sairaalloinen tapaus hetken päästä, niin vaakakuppi putoaa jälleen kerran miinuksen puolelle. Tietenkin oma kunto ja ikä sanelee myös paljon, mutta saa sitä pähkäillä silti kaikenlaista.

[tuhti]

Mä en lähtökohtaisesti voi ajatella kohdalleni mitään äärijalostettua koiratyyppiä, chihua tms. En vain kestäisi ajatusta, että koira on kroonisesti niin sairas, ettei se pysty elämään hyvää ja lajinomaista elämää. Olisihan se vanhalle ihmiselle helpompaa, jos koira ei halua liikkua vaivojensa takia mutta itse en kykenisi valehtelemaan itselleni, että koiralla vain on niin jännä, persoonallinen luonne ja voimakas oma tahto, että se mieluummin on kotona sohvalla kuin haluaisi ulos lenkille haistelemaan ja liikkumaan Joten tulevaisuus on varmasti omalla kohdallani sellainen, että jossain vaiheessa olen koiraton. Laihana lohdutuksena uskoisin, että tuttavapiirissä on silloin vielä useita koiria, joille voin tarjoutua hoitajaksi

[Koiruuksia]

Yksi tuttu kasvattaa chihuja ja malinoiseja. Häneltä voisin chihun ottaakin jos sellaisen haluaisin. Ihan mielettömiä tyyppejä kun olen hänen videoitaan katsellut
Ei ole kuitenkaan minun rotuni.

Juttelin sen tutun mittelikasvattajan kanssa.
Mennään käymään siellä jossain vaiheessa tutustumassa koiriin. Kuulostivat kivoilta.

[Tiibetinhelmi]

Ei voi minkään, mutta minustakin chihut ovat aivan ihania!! En edes osaa sanoa, mikä niissä viehättää. Jos joku sellaisen tuohon ovelle toisi, niin saisi kyllä jäädä meille!

[Hetuli]

Onko chihut yleisesti noin liikkumattomia kuin tuhti kertoo? Olen ajatellut, että liikkuvat ihan normaalisti. Tietysti pieni koko vaikuttaa ettei koira missään umpimetsässä hyvin pääse liikkumaan.

Mietin, että onko tuo into tai innon puute liikkumiseen enemmän yksilö- kuin rotukysymys. Ohutturkkisilla koirilla varmaan paleleminen vaikuttaa kylmemmällä säällä ulkoiluintoon

[Tiibetinhelmi]

Kyllä ne mun mielestä liikkuvat ihan kuten muutkin koirat, poislukien nivelrikkoiset ja polviluksaatiovammaiset ym. Talvella varmasti pitäisi vaatettaa. Oi, olisikin ihana neuloa kaikenmoisia nuttuja! Tipsuille on olemassa jokaiselle takki, mutta harvoin me niitä käytetään.

[Koiruuksia]

Tuon tuttuni chihut ovat ainakin hyvin nopeita ja livakoita liikkeissään ja juoksevat samat lenkit malinoisien kanssa.

[tuhti]

Onko chihut yleisesti noin liikkumattomia kuin tuhti kertoo? Olen ajatellut, että liikkuvat ihan normaalisti. Tietysti pieni koko vaikuttaa ettei koira missään umpimetsässä hyvin pääse liikkumaan.

Mietin, että onko tuo into tai innon puute liikkumiseen enemmän yksilö- kuin rotukysymys. Ohutturkkisilla koirilla varmaan paleleminen vaikuttaa kylmemmällä säällä ulkoiluintoon

Otin chihut esimerkiksi äärijalostuksen seurauksista ja miksi en itse tällaisiin rotuihin päätyisi, vaikka ne saattaisivat ihmiselle itselleen olla ”helppohoitoisia” mm. lukuisten fyysisten sairauksien vuoksi, minkä takia ne voivat olla haluttomia liikkumaan. Tästä on jo kauan aikaa, kun asuin talossa, jossa naapurina oli vanhempi nainen, jolla itsellään oli liikkumavaikeuksia. Hän pennutti chihuja ( keskustellessa hänen mielestään Kennelliitto oli s**tanasta yms. josta päättelin, että koirat joita hän ”kasvatti” tuskin olivat rekattuja. Muita virallisia rekistereitä ei Suomessa siihen aikaan ollut) Itsellään hänellä oli viisi chihua, jotka pääsivät ulos satunnaisesti, kotona oli koiria ja kissoja varten kuulemma hiekkalaatikot. Se jatkuva räkytys, kun hän ulkoili koiriensa kanssa kertoi jo osaltaan siitä, että koiria ei oltu koulutettu mitenkään ja ne pääsivät ulkoilemaan aivan liian vähän. Tuohon tilanteeseen en siis haluaisi itse vanhana ja vaivaisena päätyä, koska pikkukoiria voi ilmeisesti noinkin pitää. Kun tämä nainen muutti pois, seuraava asukas kertoi, että se kusen katku asunnossa oli niin karmea, että lattia oli pakko vaihtaa jo senkin vuoksi Näin jälkikäteen harmittaa, että en puuttunut tuohon eläintenpitoon mitenkään mutta taisin olla silloin vielä itse melko kokematon, nuori ja tietämätön Olen huomannut, miten helppo on itselle valehdella, että mukamas toimii koiran parhaaksi. Toivon vaan, että itse olen vanhana tarpeeksi tolkuissani, etten tuohon suohon uppoa. Oli koira minkä kokoinen hyvänsä, liikuntaa se tarvitsee ja jos koiraeläin ei halua liikkua, syy on usein jokin kivulias sairaus. Rotuani en ole vaihtamassa ja aina välillä mietityttää, josko kuitenkin jonkin ”helpon” pikkurodun tai -mixin vanhana hankkisi. Mutta ei, se olisi ihan liian itsekästä.

[Thirteen_2]

Rotutyypillinen chihu on kyllä ihan reipas koira koostaan huolimatta. Jaksaa lenkkeillä kun sen siihen totuttaa. Näin ex-chihukasvattajana en edes osaa pitää niitä kovinkaan ääritapauksina tai sairaina. Keskikoko niillä on varmaan noin 2,5kg paikkeilla eli pienempiäkin rotuja löytyy. Jalostuksen tavoitteena ei ole koon pienentäminen, toki ei haluta että koko kasvaakaan ihan hirveästi.
Syringoa/chiariaa chihuilta on löydetty, kuten muillakin roduilla, kun tutkimuksia on tehty. Oireilevia ei ole niin paljon kuten esim. lieroilla. Molera/aukile on rodulla ollut pitkään, oli jopa toivottavana rotumääritelmässä jossain vaiheessa. Toki kun rekisteröintimäärät kasvoivat hurjasti jossain vaiheessa ja tosiaan noita 'kasvattajia' oli moneen lähtöön, niin alkoi löytymään vaikka mitä ongelmia.

[Umac]

Tässä vielä SKL:n sivu asiasta: https://www.kennelliitto.fi/kasvatus-ja ... ingomyelia
---Chiari-tyyppistä epämuodostumaa esiintyy noin 94-100%:lla cavaliereista, 60-80%:lla griffoneista, 100%:lla chihuahuoista ja 55%:lla pomeraniaineista.----

[Thirteen_2]

^ Jeps, chiari (tärkein riskitekijä syringomyelian synnylle) löytynyt tutkimuksessa kaikilta tutkituilta ja syringoa noin 40% näistä tutkituista chihuista. Tutkittuja chihuja tässä tutkimuksessa oli 34 eli ei mikään iso määrä. Yhdistys yrittää saada enemmän tutkittuja koiria mutta ongelma on tuossa se tutkimuksen hinta. Mutta onhan esim. cavalierit onnistuneet saamaan tutkimusprosentit nousuun. Itselläni oli mm. tuontikoira, jolla todettiin chiari sekä syringo (SM2) reilu viisivuotiaana ja se lopetettiin himpan alle 10 vuotiaana mm. siihen liittyvien oireilujen vuoksi. Toisella oli myös chiari sekä lievä syringo (SM1), eikä oireilua missään vaiheessa.

Luin juuri pitkästä aikaa chihujen JTO:n läpi ja suurimmat, arkeen vaikuttavat ongelmat ovat hammasongelmat sekä sydänsairaudet. Ollessani jalostustoimikunnassa herättiin siihen tosiasiaan, että pitkäikäseksi luokitellulla rodulla sydänongelmat olivat suurimpia kuolinsyitä ja koiria lopetettiin sen vuoksi jo noin 10 vuotiaana. Tällöin oli yleensä lääkitystä ollut alla useampia vuosia. Sydäntutkimukset lisättiin siksi pevisaan, jotta saataisiin enemmän tietoa sydänsairauksista.

Hammasongelmat... Omissa linjoissani tätä oli eniten ja ihan perciistä, kun piti putsauttaa hampaat jopa puolen vuoden välein ja niitä poistattaa nuorilta, parivuotiailta koirilta.

[Umac]

Joo.
Itse peilaan näitä koirien sairauksia ihmisten vastaavien kautta kun me ihmiset voimme sanoittaa tuntemuksia, oloa. Chiari on todella hankala ihmisillä ja koska kyse siis rakennepoikkeavuudesta johon koirapuolella vaikutetaan valinnoilla ja ihanteilla, se pohdituttaa.

Samalla tavalla mietin esim. nivelrikkoa. Jota siis omallakin koiralla, leikattu polvi. Keskustelu nivelrikkoisen ihmisen kanssa auttaa hahmottamaan miltä se tuntuu, pahimmoillaan ja ilman lääkkeitä.

Haen siis, rotuja tai kasvattajia syyttämättä, sitä pohdinnan paikkaa meille jokaiselle: mitä valintoja teemme rakenteen ja rodun osalta, mikä aiheutuu mistäkin jne.

Tämä keskustelu näistä ei sinällään ole mitään uutta, on ollut jovtovin mm. BOAS ja lukuisat muut krooniset ongelmat roduittain.

Täysin sattumalta tähän aiheeseen Jenna Lehtonen julkaisi tämän eilen:
https://koirahaudattuna.fi/hei-koiranka ... oimi-nain/
Hei, koirankasvattaja! Kritisoiko joku rakasta rotuasi? Toimi näin!

Tämä siis puhdas sattuma, tähän ketjuun liittyen! Kannattaa lukea, anyway.

[Koiruuksia]

Mies haluaa edelleen toisen basenjin. Siis ei nyt, mutta sitten Lakun kaveriksi kun ei ole enää muita koiria eikä kissoja.

[Tiibetinhelmi]

^Anna haluta! Ei paha vaihtoehto.

[Koiruuksia]

Ei ollenkaan
Yhtenä vaihtoehtona saa olla.

[Tiibetinhelmi]

Toki. Ja onhan sinne vielä aikaa!

[Koiruuksia]

Mua on alkanut vähän kiinnostaa mitteli. Tuttu kasvattaja testautti juuri yhden narttunsa, 174 pistettä ja osa-alueilla oikein fiksut tulokset.
Pitäisi mennä heille katsomaan koiria, kun asuvatkin tässä ihan lähellä, samalla kylällä.

Markiesje voisi myös olla yksi vaihtoehto, mutta niistä ei oikein ole mitään tietoa missään.
Agility näyttää olevcan suosittua niiden keskuudessa. Jonkun verran on luustokuvattuja ja ainakin huomasin muutaman MH-luonnekuvatun.

[dinah]

Chihu liikkuu sen mitä omistaja jaksaa liikuttaa. Olen naapuruston chihun tavannut kaukana meren jäällä umpihangessa irti pomppimassa. Omistaja koitti suostutella jo lähtemään kohti kotia, jonne oli reilun puolen tunnin kävely, olivat kuulemma jo pari tuntia lenkkeilleet. Koira ei suostunut.
Nyt se on jo yli 10-v ja liikkuu edelleen ainakin neljä tuntia päivässä. Omistaja on täysin kädetön, eli menee sinne minne chihu haluaa, ja sehän haluaa. Se on tuollainen ihan hiukan kookkaampi pitkäkarvainen versio.

[Tiibetinhelmi]

Nyt olisi japaninterrierin pentuja myynnissä, harvinainen rotu! Kennelliiton pentuvälityksessä.

[Koiruuksia]

Harvinainen rotu ja hinta sen mukainen. 2800 euroa.
Vanhempia ei ole juuri terveystutkittu, emolta silmät eivätkä nekään ole kunnossa.
Joku varmaan ostaa kun haluaa harvinaisen koirarodun. Noilla tiedoilla pysyisin kaukana jos olisin pentua vailla.

[Tiibetinhelmi]

On, ja emä arkaillut tuomaria näyttelyssä. Ehkä noillekin ostajat löytyvät.

[Avokaado]

En ole kuullutkaan japaninterrieristä ennen. Wikipedian mukaan Suomeen rekattuja 4, joten todella harvinainen tämä on.

[Biarritz]

^ Wikipedian lukumäärät laahaavat väistämättäkin hieman jäljessä, kun kukaan ei voi päivittää jokaisen rodun lukumäärää sinne heti kun lukuihin tulee muutoksia. Tämän vuoksi suosittelen lukumäärien tsekkausta suoraan KoiraNetistä, se on niin ajantasainen kuin mahdollista. Sieltä KoiraNetistä se tieto yleensä myös Wikipedian artikkeleihin haetaan.

Mutta eihän noita tosiaan siltikään paljoa Suomessa ole, ja tuo on myös ensimmäinen pentue Suomessa.

[Avokaado]

^ Asia selvä, täytyy kurkata Koiranetin puolelle.