Koirahyökkäykset

[Biarritz]

Sama koskee sitä että eihän nyt tänne kukaan varas tai muu venkula tule kun asumme niin syrjässä. Tai että millä todennäköisyydellä tänne nyt joku tulisi?

Nykyäänhän varsinkin tietyt itäeurooppalaiset rikollisryhmät kiertelevät pakuillaan nimenomaan niitä syrjäalueita. Kokevat ne siinä mielessä helpoiksi kohteiksi, ettei siellä olevissa kiinteistöissä välttämättä ole kovin lähellä naapureita, jotka panisivat nämä rikolliset merkille.

[Vieras]

No minä siis ymmärrän kyllä turvattomuuden ja pelon. Olen arka pelkuri, johtuen varmaan myös kokemuksistani. Mutta en halua koiraa sitä tunnetta vähentämään. Siihen minulla on turvasuihkeet ja hälytysvermeet niin kotona kuin mukana. Näen ehkä "pelottavan" koiran enemmän provosoivana kuin turvaa tuovana elementtinä.

[JMTNT]

Mulla ei ole koskaan ollut rodun valinnassa turvattomuuden tunnetta. Rottweiler ja berninpaimenkoira ovat olleet minun koiraharrastuksen rodut. Mutta kun asuin omakotitalossa, niin silloin arvostin koiran haukku ääntä. Rottiksen haukku on niin kumean mahtava, että se karkoittaa. Ja bernin haukkuessa se kertoi, että jos joku yrittää talon ovea avata, niin sitten vasta juoksen pihanpuoleisesta ovesta ulos. Onneksi koskaan ei niin tapahtunut.

[Umac]

Niinhän se on että ei se ihmisen turvallisuudentunne helposti järky niin kauan kun ei ole sattunut mitään joka sitä järkyttäisi.
Jos on onnistunut elämään rauhallisen elämän eikä ole koskaan joutunut minkäänlaisen väkivallan uhan, tai ihan väkivallan kohteeeksi niin sellaisen uhkaa ei osaa ajatella.
Tai jos omalla asuinalueella ei ole koskaan sattunut mitään murtautumisia, ryöstöjä tai vastaavia niin tuskin sellaisia ikinä miettii että voisi omalle kohdalle koskaan sattuakaan.

Turvattomuusasiaa piti ihan Googlata, kolmasosa tuntee turvamattomuutta, lähteiden mukaan:

- Vantaa turvattomin: https://yle.fi/a/74-20097959 Tässä ovat Suomen turvattomimmat kaupungit – Yle sai poliisin uunituoreet tilastot

ja
Suomi Euroopan turvattomin naisille: https://naistenlinja.fi/suomi-on-eu-n-v ... -naisille/ Suomi on EU:n väkivaltaisin maa naisille Siinä luonnollisesti viittaus lähisuhdeväkivaltaan.

Minä jotenkin ajattelen, että koiran tuoma turva jää marginaaliseksi. Kuten jo mainittu, en liiku missään kummallisissa paikoissa myöhään yöllä. Jos esim. tulisin jatkuvasti iltavuorosta kotiin julkisilla, ihan tasan varautuisin eri tavalla, täällä Vantaalla kun asutaan. Juna toisi yhteen rauhattomimmista paikoista ja aseman seudut vetää aina jos mitä ja ketä, varsin viikonloppuna. Ne kerrat kun olen tullut kaupungilta kotiin, juurikin myöhään ja viikonloppuna, olen saanut olla täysin rauhassa.

Koira ei siis olisi minua puolustamassa esim. työmatkoilla. Ei työpaikalla, siellä omat sääntönsä ja monen monta turvallisuuskoulutusta käyneenä, ihmisten kanssa fyysisesti jumpanneena tulee hyvin tietoiseksi mihin esim. sekava ihminen pystyy. Onneksi siellä ei koskaan olla yksin!

Tähän kotiin on kerran murtauduttu, silloinkin talossa oli koira ja minä en siis täällä silloin asunut. Kaikki oli ohi alle puolessa tunnissa, kauppakäynnin yhteydessä. Kotimurrot ovat kyllä niin henkilökohtaiselle alueelle tuloa, että jättää varmasti jälkensä. No sitä varten on keinonsa, meilläkin. Ilman koiraakin.

Koti antaa laissakin vahvan suojan, jos pohtii tuota mitä jos koira tekee jotain luvattomalle tulijalle. Vrt. kadulla purressa jotain, vaikka vain puolustautuessa. Ne on eri asioita. Toki kadulla on merkitystä, kytkettynä vai vapaana, aloittajana vai vastaanottojana. Oma kun on aina oman pihan ulkopuolella kytkettynä niin se laissakin pätevä asia ja toki on blokattu tulijat aina kun mahdollista, olivat ne koiria tai ihmisiä. Tämän koiran kanssa vain koirahyökkäyksiä ollut, ihmiset antaneet olla kyllä ihan rauhassa. Rottweiler oli idioottimagneetti, sen kookas koko ja maine laittoi parikin eri kertaa per koira jonkun känniääliön lähestymään "mä oon koiraihminen, kyllä koira koiran tuntee" jne. jotka joutu kyllä torjumaan ihan itse, suusanallisesti.

Uskon turvattomuuden tunteen lisääntyneen vaikka omia kokemuksia ei edes olisi. Se johtuu uutisoinnista ja tapahtuneista. Viime kädessä meidän omat henk koht kokemukset, koulutukset, muut avut ja esim. asuinpaikka vaikuttaa. Se on selvä.

Pitäisikin ihan kysellä koirallisilta kavereilta tuosta turvattomuudesta, en muista, että sitä olisi koskaan siitä kulmasta pohdittu. Vaikka siis moni luulee edelleenkin esim. netissä, että staffikin otetaan pelotellakseen muita ihmisiä. Joko ulkonäön tai kaksisataavuotta vanhan historiansa takia. Silti jokainen staffinomistava tietää, että jos koirasta turvaa haluaa niin rotu täytyy valita muista ryhmistä, juurikin sen jalostuksen tuoman ihmisystävällisyyden kautta.

Tässä vielä asuntomurroista: https://yle.fi/a/3-8989755 https://www.finanssiala.fi/uutiset/asun ... nasemassa/

Omina kokemuksina vuosikymmeniä sitten kaverin kodin viereiset kodit oli murrettu, satuttiin paikalle kun olivat jo poistuneet paikalta. Ja omalla entisen kodin terassilla on pengottu, silloin rottis heräsi ja murisi äänille. Jäljet katsoin vasta aamulla. Se koirahan oli erittäin puolustusviettinen ja ei esim. päästänyt kaveriani ollenkaan autoon. Kokeneena koiraihmisenä ei ajanut itseään eikä koiraa äärirajoille, koiran ääntely ja eleet antoivat ymmärtää tarpeeksi. Terävänä koirana sen kanssa sai muutenkin olla tarkka. Elämä on tosiaan huomattavasti helpompaa iisimmän koiran kanssa mutta se oli hyvä lapsiperheen koira ja peruskoulutus takasi sen kanssa ihan muuten ok elon. Ei onneksi ollut mikään överi ja hallitsematon.

[*kiranas*]

^ kaverillani aikoinaan oli rotikka, joka väärissä käsissä olisi ollut aikapommi. jos omistaja ei ollut paikalla, niin se piti vieraan paikoillaan. ja ongelmahan se oli, koska jos omistaja kotona kävi wc:ssä, niin koira parkkeerasi aktiivisesti vahtimaan vierasta. kerran kyseinen koira piti siirtää toisen ihmisen toimesta autolla (takapenkillä) toiseen paikkaan, omistaja itse oli loukkaantunut ja hänen piti päästä lääkäriin, jolloin koira piti saada kotiin. mutta se siirto piti lopettaa, koska kesken ajamisen koira nousi penkillä seisomaan ja jäi kuskin korvan taakse murisemaan. kuski pääsi autosta ulos, kun kyseli apuja puhelimitse omistajalta ja sitten jäätiin odottamaan omistajaa. tuo oli aktiivinen ja tuloksia tehnyt igp-koira, joten puremariski oli suuri. koira oli tosi kiva ja mukava kun omistaja oli paikalla, mutta muutoin kyllä jekyll & hyde.

[aunet]

Ei nyt liity otsikkoon, mutta mökki/asuntomurroista pikkusen. Syrjäseuduilla rosvot tekevät niin, että ajelevat ristiin rastiin päivällä seuraamassa, mihin aikaan asukkaat poistuvat/saapuvat asuntoihinsa. Murrot tehdään keskellä päivää, näin tapahtui sillä seudulla, missä aiemmin asuin. Talot tyhjennettiin suht perusteellisesti ja nopeasti ja järjestelmällisesti, perämoottorit myös irroitettiin siististi. Jäivät jossain vaiheessa kiinni, kun auton kilvet saatiin kameraan. Auto oli Liettuan rekisterissä. Aikaa tästä noin 10 vuotta. Kas kummaa, kaikki koiralliset asunnot jätettiin rauhaan, niin myös meidän!

[Koiruuksia]

On aivan selvää, että kokemuksia ja niihin pohjautuvia mielipiteitä on tässäkin asiassa paljon kuten kaikissa asioissa.

En ole koskaan ottanut rottweileria siksi että olen pelännyt. Enkä edelleenkään pelkää aktiivisesti yhtään mitään. En tunne oloani mitenkään turvattomaksi omassa elämässäni enkä ajattele etten voisi mennä minnekään ilman koiraa koska muuten joku voi hyökätä kimppuuni.
Esimerkiksi hyvin harvoin mulla on pankkiautomaatilla käydessäni koira mukana koska menen sinne autolla ja jos koira on mukana niin se odottaa autossa. JOS näkisin siinä pankkiautomaatilla jotain epämääräisen näköisiä ihmisiä norkoilemassa niin joo, varmaan ottaisin koiran autosta mukaani. Koiran ihmisiin tekemä vaikutus olisi varmaan erilainen riippuen siitä olisiko se koira esimerkiksi omalla kohdallani rottweiler vai basenji.
Espoossa asuessani kun saatoin käydä joskus pankkiautomaatilla koiran kanssa lenkillä ollessani niin silloin se tietenkin oli mukana mutta en silloinkaan ajatellut että jos koiraa ei olisi niin joku tulisi ryöstämään minut. Varmaan jos minut olisi joskus ryöstetty pankkiautomaatilla niin (ylläri) ajattelisin että joku voi ryöstää minut pankkiautomaatilla ja olisin varuillani seuraavilla kerroilla.
Yksilön kokemukset siis luonnollisesti vaikuttavat siihen miten hän jonkun asian kokee ja mitä siitä ajattelee. Siihen ei ole mitään vaikutusta sillä että joku kertoo omien kokemustensa perusteella miten ei ole koskaan edes ajatellut että tarvitsisi koiran tuomaa turvaa tai että koiran tuoma turvallisuus on marginaalista koska se ei ole mukana aina. Ihmiset myös reagoivat asioihin eri tavalla. Joku saa turpaansa kadulla keskellä kirkasta päivää ja se vaikuttaa horjuttavasti hänen perusturvallisuudentunteeseensa pitkäksi aikaa ja hän on sen jälkeen jonkun aikaa varuillaan päivällä kadulla kävellessään koska tajuaa omakohtaisen kokemuksen kautta että sitä voi tosiaan saada turpaansa vaikka keskellä kirkasta päivää kadulla kävellessään vaikka sellainen ei aikaisemmin ollut tullut hänelle ikinä edes mieleen. Joku toinen ei vastaavassa tilanteessa mene ollenkaan ulos puoleen vuoteen ja kolmas ei välitä tippaakaan eikä se vaikuta häneen mitenkään.

Halusin kirjoituksillani tuoda esille sen, miksi jossain vaiheessa saattaa tuntua oudolta kun ei ole enää koiran tuomaa turvaa johon on tottunut. Vaikkakaan en ole siihen tarkoitukseen koiraa ottanut, olen vaan ikävien asioiden kautta sattumalta huomannut että koirasta on myös turvaksi.

[Koiruuksia]

Ei nyt liity otsikkoon, mutta mökki/asuntomurroista pikkusen. Syrjäseuduilla rosvot tekevät niin, että ajelevat ristiin rastiin päivällä seuraamassa, mihin aikaan asukkaat poistuvat/saapuvat asuntoihinsa. Murrot tehdään keskellä päivää, näin tapahtui sillä seudulla, missä aiemmin asuin. Talot tyhjennettiin suht perusteellisesti ja nopeasti ja järjestelmällisesti, perämoottorit myös irroitettiin siististi. Jäivät jossain vaiheessa kiinni, kun auton kilvet saatiin kameraan. Auto oli Liettuan rekisterissä. Aikaa tästä noin 10 vuotta. Kas kummaa, kaikki koiralliset asunnot jätettiin rauhaan, niin myös meidän!

En viitsinyt sitä omaan kirjoitukseeni laittaa mutta kun nyt mainitsit, niin Liettualaisista on kyse myös täällä.

[Umac]

Näen ehkä "pelottavan" koiran enemmän provosoivana kuin turvaa tuovana elementtinä.

Nostan vielä tämän.

En tiedä miten voisi elää toisten kautta, toisten ajatusten kautta? Jos siis pohditaan "pelottavia" koiria? Kun eri ihmiset pelkäävät niin eri asioita. Ihan siitä kaikki koirat pelottavat näihin roturyhmäpelkoihin. Eikä varsin voi tietää onko koira todella otettu pelotteluun vai harrastukseen, seuraksi ja kaveriksi? Isot mustat pelottavat enempi kuin keskikokoiset vaaleat jne?
Provosointiajatus menee ihan samaan. Sen joka ajattelee koiran otetuksi siksi, että koiranottaja haluaa provosoida, hänen tulee kantaa kait itse vastuu ajatuksestaan?

[Dacrest]

Niinhän se on että ei se ihmisen turvallisuudentunne helposti järky niin kauan kun ei ole sattunut mitään joka sitä järkyttäisi.
Jos on onnistunut elämään rauhallisen elämän eikä ole koskaan joutunut minkäänlaisen väkivallan uhan, tai ihan väkivallan kohteeeksi niin sellaisen uhkaa ei osaa ajatella.
Tai jos omalla asuinalueella ei ole koskaan sattunut mitään murtautumisia, ryöstöjä tai vastaavia niin tuskin sellaisia ikinä miettii että voisi omalle kohdalle koskaan sattuakaan.

Ihmisiä on erilaisia. Jotkut kokevat uhkaa/pelkäävät, vaikkei koskaan olisi mitään vakavaa sattunutkaan. Ja on tällaisia kuin minä: vaikka on sattunut ja tapahtunut paljon, niistä pääsee yli eikä elä pelossa. Koska se pelko ei mitään auta.
Aina voi käyttää maalaisjärkeä ja varautua, silti ikäviä asioita voi tapahtua kenelle vaan.

Kyllä täälläkin (lähialueilla) välillä kiertelee outoja autoja ja niistä varoitellaan paikallisessa puskaradiossa. Aikaisemmassa asuinpaikassa (joka oli todellinen lintukoto), ulkomaalainen porukka ryösti yhden talon keskellä kirkasta päivää, kun asukas oli takapihalla nurmikkoa leikkaamassa. Laitoin tuon jälkeen omat portit täyteen sakemannin kuvia.
Koirat on hyvä karkoite, eikä siinä taida rodulla tai rodun puolustuskyvyllä olla paljon väliä.

tuo oli aktiivinen ja tuloksia tehnyt igp-koira, joten puremariski oli suuri. koira oli tosi kiva ja mukava kun omistaja oli paikalla, mutta muutoin kyllä jekyll & hyde.

Väitän, ettei (siviili)suojelukoulutus varsinaisesti madalla koiran puremakynnystä. Saattaa jopa nostaa sitä, kun koira itsevarmuus ja uhkaavien tilanteiden lukukyky paranee. Jos koira joutuu puremaan, se tietää tasan tarkkaan mitä tekee, hallitsee hermonsa kouluttamatonta paremmin ja todennäköisesti kykenee irrottamaan heti uhan loputtua -> siirtyy opetettuun vartiointivaiheeseen. Tästä on käytännön esimerkkejä.

Niillä koulutuksessa edenneillä koirilla on jo geneettisesti puolustushalua, koulutuksella tai ilman.
Luonteenpiirteet (vaikka tuollainen jekyll&hyde) eivät ole koulutuksen aiheuttamia.

[Koiruuksia]

Niinhän se on että ei se ihmisen turvallisuudentunne helposti järky niin kauan kun ei ole sattunut mitään joka sitä järkyttäisi.
Jos on onnistunut elämään rauhallisen elämän eikä ole koskaan joutunut minkäänlaisen väkivallan uhan, tai ihan väkivallan kohteeeksi niin sellaisen uhkaa ei osaa ajatella.
Tai jos omalla asuinalueella ei ole koskaan sattunut mitään murtautumisia, ryöstöjä tai vastaavia niin tuskin sellaisia ikinä miettii että voisi omalle kohdalle koskaan sattuakaan.

Ihmisiä on erilaisia. Jotkut kokevat uhkaa/pelkäävät, vaikkei koskaan olisi mitään vakavaa sattunutkaan. Ja on tällaisia kuin minä: vaikka on sattunut ja tapahtunut paljon, niistä pääsee yli eikä elä pelossa. Koska se pelko ei mitään auta.
Aina voi käyttää maalaisjärkeä ja varautua, silti ikäviä asioita voi tapahtua kenelle vaan.

Lainaan itseäni

Enkä edelleenkään pelkää aktiivisesti yhtään mitään. En tunne oloani mitenkään turvattomaksi omassa elämässäni enkä ajattele etten voisi mennä minnekään ilman koiraa koska muuten joku voi hyökätä kimppuuni.
.

Olen päässyt ikävistä asioista yli. Pelossa eläminen ei tosiaan auta mitään. Mutta tosiaan, voi käyttää maalaisjärkeä ja varautua. Kuten olen jo aiemmin maininnut.

Koiran puolustuskyvyllä on merkitystä silloin kun sillä on merkitystä. Eli silloin kun se puolustaa omistajaansa.


Muutenhan koiran rodulla ei tietenkään ole merkitystä mihinkään.

[Vieras]

Näen ehkä "pelottavan" koiran enemmän provosoivana kuin turvaa tuovana elementtinä.

Nostan vielä tämän.

En tiedä miten voisi elää toisten kautta, toisten ajatusten kautta? Jos siis pohditaan "pelottavia" koiria? Kun eri ihmiset pelkäävät niin eri asioita. Ihan siitä kaikki koirat pelottavat näihin roturyhmäpelkoihin. Eikä varsin voi tietää onko koira todella otettu pelotteluun vai harrastukseen, seuraksi ja kaveriksi? Isot mustat pelottavat enempi kuin keskikokoiset vaaleat jne?
Provosointiajatus menee ihan samaan. Sen joka ajattelee koiran otetuksi siksi, että koiranottaja haluaa provosoida, hänen tulee kantaa kait itse vastuu ajatuksestaan?

Itse en siis todellakaan tarkoittanut, että koira olisi otettu provosointitarkoituksessa. Vaan nimenomaan ihan mitä muuta tarkoitusta varten tahansa. Ehkä siinä sivussa jopa ajatellen, että hämärätyypit pysyvät loitolla. Mutta itse vaikutus voikin olla päinvastainen. Koiran läsnäolo saattaakin vetää kaheleita puoleensa, he kun huomaavat ympäristössään sellaiset elementit.

[Dacrest]

^kyllä koirat voivat provosoidakin. Olen kahden suojelukoulutetun sakemannin kanssa juossut karkuun kahelia, joka oli tulossa päälle (sillä oli kättä pidempää mukana) huutaen "s**tanan Hitlerin koirat".
Keskiaasiankoiran kanssa juoksin kerran karkuun humalaista, joka yritti halailla vastahakoista koiraa ja repiä hihnaa mun kädestä.

Kummassakaan tilanteessa en pelännyt itseni puolesta, vaan niiden kaheleiden - et minkälainen märkä läntti niistä jää jäljelle kun koirat hermostuvat. Onneksi oli silloin hyvä juoksukunto.

[*kiranas*]

Väitän, ettei (siviili)suojelukoulutus varsinaisesti madalla koiran puremakynnystä. Saattaa jopa nostaa sitä, kun koira itsevarmuus ja uhkaavien tilanteiden lukukyky paranee. Jos koira joutuu puremaan, se tietää tasan tarkkaan mitä tekee, hallitsee hermonsa kouluttamatonta paremmin ja todennäköisesti kykenee irrottamaan heti uhan loputtua -> siirtyy opetettuun vartiointivaiheeseen. Tästä on käytännön esimerkkejä.

Niillä koulutuksessa edenneillä koirilla on jo geneettisesti puolustushalua, koulutuksella tai ilman.
Luonteenpiirteet (vaikka tuollainen jekyll&hyde) eivät ole koulutuksen aiheuttamia.

en tarkoittanutkaan, että koulutus madaltaisi, mutta se, että koiralle on pureminen opetettu tarkoittaa, että koira hallitsee sen jotenkin ja reagoi ärsykkeeseen, joka voi laukaista tilanteen. tuo koira kun oli jekyll&hyde, niin ei se omistaja ihan huvikseen käske ihmistä autosta poistumaan, kun koira alkaa murisemaan takana. se, että terävän ja hieman arvaamattoman eläimen annetaan ratkaista itse ongelmia, päädytään suohon helposti. se, että koiralle on saatu tuloksia koulutettua johtuu vaan osaavasta ohjaajasta, jolla koira luonteenpiirteineen on hallinnassa, kun ovat yhdessä. tällä kaverilla oli rotikoita useita elämänsä aikana ja se itsekin myönsi, että juuri tämä yksilö on kaikkien kannalta se pelottavin ja hankalin, koska se lukitsi heti vieraat ihmiset jos ohjaaja ei ollut näköpiirissä, ja riski oli oikeasti, että tilanteessa käy huonosti. kyseinen koira on ollut mullan alla jo vuosia.

[Umac]

Näen ehkä "pelottavan" koiran enemmän provosoivana kuin turvaa tuovana elementtinä.

Nostan vielä tämän.

En tiedä miten voisi elää toisten kautta, toisten ajatusten kautta? Jos siis pohditaan "pelottavia" koiria? Kun eri ihmiset pelkäävät niin eri asioita. Ihan siitä kaikki koirat pelottavat näihin roturyhmäpelkoihin. Eikä varsin voi tietää onko koira todella otettu pelotteluun vai harrastukseen, seuraksi ja kaveriksi? Isot mustat pelottavat enempi kuin keskikokoiset vaaleat jne?
Provosointiajatus menee ihan samaan. Sen joka ajattelee koiran otetuksi siksi, että koiranottaja haluaa provosoida, hänen tulee kantaa kait itse vastuu ajatuksestaan?

Itse en siis todellakaan tarkoittanut, että koira olisi otettu provosointitarkoituksessa. Vaan nimenomaan ihan mitä muuta tarkoitusta varten tahansa. Ehkä siinä sivussa jopa ajatellen, että hämärätyypit pysyvät loitolla. Mutta itse vaikutus voikin olla päinvastainen. Koiran läsnäolo saattaakin vetää kaheleita puoleensa, he kun huomaavat ympäristössään sellaiset elementit.

Joo ei, en sinua tarkoittanut Yleisellä tasolla jutellessa täällä netissä osa edelleenkin pitää meitä tiettyjen rotujen omistajia Helvetin enkeleiden alaosastona tai jonain merkkinä johonkin. Se rodun on pakko kertoa meistä jotain. Aina.

[Biarritz]

Joo, kyllä ihminen voi pelätä koiria ihan koosta ja näöstä riippumatta. Mun siskopuoli pelkää ihan jokaikistä näkemäänsä koiraa chihusta lähtien. Eikä hänellä ole ainuttakaan huonoa kokemusta koirista, hänen äitinsä vain pelotteli häntä tarinoilla kimppuun hyökkäävistä koirista jatkuvasti kun hän oli pieni.

[*kiranas*]

^ eikä mä näen töissäni näitä, että nuoria on lapsesta saakka peloteltu, milloin milläkin, käärmeillä, hämähäkeillä, koirilla jne.. ja toi on niin surullista, että ihmiselle luodaan vahva pelkotila ennakkoon, jolloin ei pysty edes ajattelemaan, että ei se eläin siellä nyt nimenomaan sua vaani ja odota, että pääsisi kimppuun. toi blokkaa jo nin paljon niitä hyviäkin kohtaamisia eläinten kanssa.

[Outi.I]

Ja taas mennään. Poliisi lopettanut Raisiossa kolmea purreen koiran. Omistajasta ei hajuakaan tässä vaiheessa. Poliisi ei kerro rotua, mutta kuulemma iso.
http://yle.fi/a/74-20182784

[Tiibetinhelmi]

^Voihan hitto. En tajua että omistaja jossain hiton kuusessa ja koira vapaana ja käyttäytyy noin? Poliisilta taas kerran ainoa oikea ratkaisu.

[Vieras]

Olisin veikannut chihua, mutta koska koiraa kuvataan isommaksi, sen on varmaan oltava purutilastojen ikuinen ykkönen, kultainennoutaja. Toki, jos se tosi suuri on, ehkä sitten tanskandoggi, irlis tai riiseni. Paljon vaihtoehtoja, kun mikä tahansa koira voi ihan yhtä lailla käyttäytyä noin.

[Koiruuksia]

Älä unohda mäyräkoiria. Sellainen voi olla ison koiran kokoinen lyhyillä jaloilla. Ja ovat tilastojen mukaan yksi aggressiivisimmista roduista.

[aunet]

Niin, mikä on suuri kenenkäkin mielestä. Riiseni on pikkukoira irliksen rinnalla. Ja mitkä ovat taas olleet lähtökohdat koiralla itsellään ja tapahtumien kulku, kuitenkin useita ihmisiä kohteena ja koira jostain syystä ilman ohjaajaa. Mikä lie sekasorto tai provosointi? En ymmärrä minä, josko tulisi järkevämpää tietoa asiasta, kovin on taas omituista.

[Umac]

^
Poliisin tilannekeskus tiedotti tapahtuneesta lauantaina puoliltaöin, eikä lisättävää juuri ole. Koiran rodusta Klausilla ei ole tietoa

– Asiasta tiedotetaan tarkemmin alkuviikosta, kun juttu menee tutkintaan, Klaus muotoilee.
https://www.ts.fi/uutiset/6765683

Sitten maksumuurin takana asuinalueen koiranomistajien ihmettelyä:
Raisiolaiset ihmettelevät naapurissa tapahtunutta koirahyökkäystä
https://www.ts.fi/uutiset/6765834

[Hetuli]

Nyt oli iltalehdessä yhden hyökkäyksen kohteena olleen kertomus
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/dc87 ... 2d053bbefa

Todella aggressiivinen koira kun on takaapäin hyökännyt skuutilla kulkevan kimppuun. Tuosta tulee se kuva, että olisiko kaulaan purtu nainen koiran omistaja, koska oli talutushihna mukana autossa.

[Umac]

Ap jutussa mainittuna vieläkin, että omistajasta ei tietoa: https://poliisi.fi/-/koira-hyokkasi-kol ... -raisiossa
Ei sillä, eihän noita tiedotteita päivitetä vaan tehdään uusia sitten arkena.
Useimmilla on remmiä ja ties mitä autossa, vaikka koira ei olisikaan mukana No asia selvinnee myöhemmin.

[Outi.I]

Ei välttämättä. Monilla koiraihmisillä on hihnoja autossa jopa silloin kun koirat eivät ole mukan.

[Biarritz]

Älä unohda mäyräkoiria. Sellainen voi olla ison koiran kokoinen lyhyillä jaloilla. Ja ovat tilastojen mukaan yksi aggressiivisimmista roduista.

Tilastot pitänevät paikkansa. Mun lapsuuskodin naapurit, jotka olivat myös kummejani, omistivat lk mäykkyuroksen. Kerran olivat pyytäneet minua ja äitiäni käyttämään koiran pihalla heidän ollessaan poissa. Vastassa eteisessä oli aggressiivisesti muriseva koira, johon edes äitini ei uskaltanut koskea, vaan lopulta jotenkin "lassoamalla" sai hihnan koiran kaulaan (onhan se tietysti jotenkin pitänyt saada liitettyä kaulapantaan, mutta tästä on kulunut niin pitkä aika, reilusti yli 20 vuotta, etten muista yksityiskohtaisesti miten se hihna lopulta pantaan saatiin). Vielä pihallakin koira murisi kokoajan siellä käppäilynsä lomassa.

[Hetuli]

Mun piti paheksuvasti laittaa ettei autossa kannata säilyttää mitään ylimääräistä mutta onhan mullakin esim. kiikarit lintujen katselua varten.

Mun tutuilla on pääasiassa vain yksi koira ja koira tulee hihnassa autoon, otetaan ajon ajaksi pois ja laitetaan takaisin. Ei ole tullut vastaan tuollaista tilannetta, että hihnoja olisi ylimääräisiä. Toki tuo selittää paremmin tilanteen mutta kurja ”palkkio” koiran kiinniottamisesta, että koira puree kaulaan. Ihmetyttää kyllä mikä tappajakoira on ollut kyseessä. No asiat selviää vähitellen.

[Umac]

Ilman aktiivista harrastamistakin tavaroita kertyy vuosien varrella. Autoon asti pääty usein tuplat hihnoja ja pantoja, valoja, pyyhkeitä, peittoa, vesikippoa ja -pulloa, meillä esim. liinoja, puukko, nippusiteitä ja kesällä uimalelua. Mutta joo, kaikille paikkansa ja eivät ne siellä ole sikin sokin. Pannan ja hihnan saa vaikka kiinni häkin sivuun, siinä ne keikkuu kivuitta mukana. Monilla häkkien alla tai päällä tarvikelaatikot jne.

Turun Sanomissa taas uusi juttu maksumuurin takana, nyt se mies joka piti koiraa siihen asti kun se ammuttiin hänen päällensä. Ja IS:n jutussa mainintaa pojan pituudesta ja koiran koosta.

[Hetuli]

Sen jälkeen kun skuutilla ajanut koira pääsi autolla liikkuneen naisen autoon pakoon, koira puri autosta ulostullutta naista ja mies sai koiran revittyä irti naisesta niin mies kertoo näin

” Teemu sai irrotettua koiran naisesta ja painettua koiran pään asvalttiin hetkeksi.

– Se rimpuili ja kävi raivon vallassa kiinni minuun. Yritin lyödä sitä nyrkeillä ja pitää sitä kädet suorina kauempana, sillä se tavoitteli kaulaani.

Teemu kaatui asvalttiin. Koira ehti purra häntä päähän, kylkeen ja raajoihin. Pitkältä tuntuneiden hetkien jälkeen poliisi tuli paikalle.”

Tuo Teemu oli ennen kuin koira hyökkäsi skuutilla ajavan pojan kimppuun kävellyt koiran vieressä ja syöttänyt sille makkaraa. Mietin, että triggeröityikö koira jotenkin skuutista mutta tuntuu kyllä oudolta.

Voin kuvitella, että tuntuu ikuisuudelta pitää raivopäistä koiraa loitolla ennen kuin poliisit tulivat ja vaatii varmasti aika tavalla voimaa.