Koirarotupohdintaa

[Iidis79]

Näyttää siis siltä että joko meille ei enää tule näiden jälkeen koiraa tai sitten tulee ihan mikä tahansa sopiva aikuinen kodinvaihtaja. Voisihan vaihtoehto olla vaikka rescuegalgokin. Eihän sitä koskaan tiedä.
Olen pettynyt. Joskus sitä kuvittelee että on aikaa vaikka kuinka paljon ottaa mikä vaan koira. Sitten sitä yhtäkkiä tajuaa olevansa vanha ja pitää koirahankinnatkin miettiä sen perusteella. Ihan sieltä ja syvältä.

Kodinvaihtajana joku vinttikoira vois olla ihanteellinen teille. Oma iso piha on iso plussa. Whippet tai juurikin galgo. Kodinvaihtaja whippetit menee kyllä aika pitkälti (mitä tiedän) niin puskaradion kautta.

[Koiruuksia]

Ja mä en kuulu vinttikoirapiirien puskaradioihin.

[Iidis79]

Shibojen hinnat on kyllä käsittämättömiä. Kun ne periaatteessa on alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan samanlaisia kuin suomenpystykorvat.

Eikö staffi menis "mini rottweileristä"? Luonne ehkä enemmän seurakoiramaisempi.

Mulla vois käydä shelttikin, mutta pitäis ensin löytää varmasti hyvä kasvattaja ja koirat. Shelteillä kun on ääripäitä luonteen suhteen. Ellei sitä ole saatu tasattua. Turkki ei huoleta.

Luin wikipediasta tuosta andalusianrottakoirasta, muuten erittäin mielenkiintoinen mutta sukusiitosprodentit ovat suuria koska populaatiota on vähän.

Noista pienistä rottakoirista venäjän toy terrieri on kai runsaslukuisin ja helpoiten saatavissa. Tai englanninkääpiöterrieri, piirit on aika pienet sen ympärillä suomessa.

[Koiruuksia]

Staffi on aivan liian aktiivinen mulle. Ovathan ne ihania kiitokinkkuja , mutta eivät sopivia minulle
Eivät varsinkaan enää.
Vaikka olen 15-vuotiaana aloittanut tämän koirajutun niin en ole ehtinyt ollenkaan tarpeeksi vielä esimerkiksi omistaa kaikkia mielenkiintoisia rotuja.
Onneksi otettiin basenji. Laku on ollut kyllä aivan paras tyyppi rottweilerien kanssa. Ja muutenkin sellainen koira jonka ominaisuuksia arvostan.

Mutta koska basenji on hyvin fyysinen koira vaikka pieni onkin (Laku painaa 13 kg) niin mitään ihan minikoiraa ei sen kanssa voi ottaa.
Juuri yksi ihminen etsi basenjille kotia kun perheen pienet kääpiökoirat olivat hätää kärsimässä sen kanssa kun eivät leikit menneet ihan yksiin.

Siinä meni siis se mun haave pienestä tissinvälikoirasta vanhana. Mä niin olen jo vuosia haaveillut jostain pienestä suloisesta kääpiökoirasta

[Tiibetinhelmi]

Kiitokinkku! Ja tissinvälikoira. Älä nyt vielä lopeta haaveilemista, haaveilla pitää mun mielestä aina! Ei mullakaan ole tissinvälikoiraa, ei tipsuista ole sellaiseen.

[Koiruuksia]

Haaveileminen on aina hyvästä

[Tiibetinhelmi]

Olen aivan täysin samaa mieltä!

[Koiruuksia]

Mun haave tosi pienestä, ihanasta ja suloisesta koirasta on kyllä niin superonnellinen haave että sen pidän
Riippumatta siitä toteutuuko se koskaan.

[aunet]

No niinhän siinä kävi, että noin kymmenen lapinkoirakasvattajan kanssa ei mennyt maaliin. Tyhjiä narttuja ja poikia vaan tarjolla! Kappas vaan borzoityttö asustaa meillä parin viikon päästä, ja ihan suomenmaasta!

[Tiibetinhelmi]

^Onnea aunet! Sulle on tulossa ihana kesä!

[tuhti]

ˆˆ Onnea uudesta perheenjäsenenstä

[Tiibetinhelmi]

Ja kuvan toki laitat sitten myös!

[pikku-haukku]

No niinhän siinä kävi, että noin kymmenen lapinkoirakasvattajan kanssa ei mennyt maaliin. Tyhjiä narttuja ja poikia vaan tarjolla! Kappas vaan borzoityttö asustaa meillä parin viikon päästä, ja ihan suomenmaasta!

Voi, pentukuvia tiedossa Onnea uudesta koiralapsesta

[Koiruuksia]

Oi, onnittelut tulevasta perheenjäsenestä

[aunet]

Kiitos kovasti! Olisi neliviikkoiskuva, en osaa tänne laittaa. Pistänkö staffipojan sähköpostiin?

[Tiibetinhelmi]

No pistä, pistä! Kun muilla on näitä virtuaalipentuja mitä ei ole oikeasti olemassakaan, niin olisi kiva nähdä ihan oikeita pentukuvia!

[Koiruuksia]

Katselin eilen prahanrottakoiran asioita. Mutta voi ja nyyh, niillä on jto:ssa mainittu myös syringomyelia yhtenä mahdollisena sairautena ja lisäksi siellä mainittiin myös mahdollinen sisäsiisteyden puute. Näin kuvan yhdestä hyvin kauniista pitkäkarvaisesta black and tan uroksesta joka ei edes näyttänyt sillä lailla kääpiökoiralta vaan hyvin sopusuhtaiselta. Vaikka pieniähän ne ovat, painavat alle 3 kiloa.
Jatkan etsimistä ja haaveilemista. Pitää palata englanninkääpiöterrierin luokse ja lueskella lisää.

[tuhti]

Mä olen myös miettinyt oman vanhuuden varuiksi jotain pikkukoiraa mutta haaveilun asteelle taitaa jäädä. Pienikokoisuus on sellainen ääripiirre, mikä aiheuttaa kaikenlaista koiran elämää haittaavaa ongelmaa. Ja sisäsiisteys taitaa aika monella pikkukoiralla olla vähän niin ja näin

[Iidis79]

Mä totaalisesti ihastuin prahanrottakoiriin vuosia sitten kun näin sellaisen jossain messuilla. Mun mielestä ne näyttää pään osalta ja muutenkin terveempirakenteisilta kuin chihut. Toinen hyvin samanlainen (ja halvempi) on venäjän toy terrieri.

Mutta koiruuksille sellanen huojennuksen sana, että rotu ei välttämättä merkkaa niin paljon kunhan koirien luonteet menee yksiin.
Mullakin paras koira kombo oli lapinporokoira uros ja whippet uros. Ihan veljekset.

No niinhän siinä kävi, että noin kymmenen lapinkoirakasvattajan kanssa ei mennyt maaliin. Tyhjiä narttuja ja poikia vaan tarjolla!

Niin suosittu kun lapinkoira on nykyään niin kasvattajat tuntuu "myyvän" vain eioota, tai ei vastaa edes viesteihin tai jotain. Mäkin haaveilen siitä lappalais tytöstä, vaikka mulle poikakin kelpais oikein hyvin. Ja sitten on ne pentutehtaat mistä en suostu koiraa ottamaan.

[aunet]

Nöin on Iidis79, melkonen suo selatessa lappalaiskasvattajia. Onneksi sain apuja eräältä kasvattajalta ja ex-kasvattajalta, ja suoria vastauksia suoriin kysymyksiin, rodun JTO olikin sitten jo satasivuinen! Aika vähän niitä kuitenkin tutkitaan suhteessa määriin, vaikka PEVISA rotu onkin. Tämäkin sijoituspentu mikä oli tulossa, menikin yllättäen sijoitusnartun perheeseen. Ja moniin viesteihin ei ole vastattu vieläkään.

[Biarritz]

Luin wikipediasta tuosta andalusianrottakoirasta, muuten erittäin mielenkiintoinen mutta sukusiitosprodentit ovat suuria koska populaatiota on vähän.

Andalusianrottakoira on kiinnostanut minuakin, ja osaksi myös sen takia ettei se ole kuulemma luonteeltaan ihan tyypillinen terrieri (itse kun olen aika kaukana terrieri-ihmisestä ja vain muutama terrierirotu miellyttää, brassia ja manssia olen joskus pyöritellyt mielessä mutten vakavissani). Sukusiitosprosenttiin pitäisi pyrkiä alusta lähtien vaikuttamaan siten, että ainakin rodun ensimmäisten "Suomen vuosien" aikana tänne pitäisi tuoda riittävän paljon tuontikoiria ja varsinkin välttää matador-jalostusta (noin pienilukuisessa rodussa matadorien käyttö tekee vielä enemmän hallaa kuin yleisimmissä roduissa). Toki silloinhan geneettisen monimuotoisuuden ylläpito on hankalaa, mikäli myös kotimaassa sisäsiitosprosentit ovat isoja (itse en tiedä mikä on sielläpäin asian laita tämän rodun kohdalla).

Myös valencianrottaterrieri vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta, samantyyppinen rotu kuin on. Se vaan näyttää ainakin livenä tosi pieneltä! Ehkä vähän liiankin pieneltä, kun andalusialaiseen vertaa. Ja tähän liittyen en ymmärrä miksi rotumääritelmässä lukee "alaryhmä 1 isot ja keskikokoiset terrierit". Vaikka rotu ei vielä ihan kääpiöterrieristä kokonsa puolesta menisi, niin kyllä minusta 4-8-kiloinen (lähde:Wikipedia) on korkeintaan "pieni terrieri".

[Iidis79]

Sisäsiittoisuus on kuitenkin suuri ongelma, eikä pelkästään Espanjassa vaan myös Suomessa. Esimerkiksi Suomen Kennelliittoon vuonna 2013 rekisteröidyn uroksen Fuego de Vientonegron vanhemmat Triana ja Curro de Vientonegro ovat keskenään emä ja poika. Lisäksi Trianan vanhempia ei tiedetä, joten Fuego de Vientonegron nykyinen sukusiitosprosentti 25 % saattaa olla jopa alakanttiin, mikäli Trianan takaa löytyisi lisää lähisukulaisia.

Kaikki vuoden 2013 loppuun mennessä Suomeen tuodut kolme koiraa ovat läheistä sukua keskenään: niiden kaikkien takaa löytyy joko isänä tai isoisänä Espanjan muotovalio Candilero de Akra-Leuka ja kahden takaa myös Duquesa (toisella emänä ja toisella emänemänä). Aivan kuten Trianan tapauksessa, myöskään Duquesan kumpaakaan vanhempaa ei ole merkitty Kennelliiton jalostustietojärjestelmään, ja Candilero de Akra-Leukan sukupuustakin tiedetään vain sen vanhemmat.

Myös ensimmäisen Suomessa syntyneen pentueen sukusiitosprosentti on neljän sukupolven mukaan vähintään 12,50 % – suurempi se saattaa olla jo neljännessä sukupolvessa siinä tapauksessa, mikäli Duquesan vanhemmista jompikumpi on jokin sukupuussa jo kertaalleen esiintyvistä koirista. Nykyinen neljään sukupolveen laskettu sukusiitosprosentti tulee siitä, että pentueen vanhemmat Niña de Vientonegro ja Pico de Vientonegro ovat keskenään täti ja poika.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Andalusianrottakoira
Tästä on toki jo yli 10 vuotta, mutta jos lähtökohdat ovat nämä niin jo lähtökohdat ovat huonot. Kuitenkin historia tuolla rodulla on aika laaja. Alkuperältään monen rodun sekoitus, mutta nyt käytetty liikaa matadori koiria ja sisäsiittoisuutta.

[Koiruuksia]

Mun pienen koiran kaipuu on niin suuri että olen jopa miettinyt että jaksaisinkohan hoitaa ihan pienen koiran pidemmän turkin?
Mutta se pitäisi sitten ajella koko ajan ja pitää ihan lyhyenä. Hommansa siinäkin.

[Iidis79]

Mä luulen että se voi olla helpompaa kuin joku lapinkoira tms joka aloittaa turkin pudottamisen elokuussa, ja lopettaa sen seuraavan vuoden heinäkuussa.
Joku pohjavillaton pikkukoira. Tuttavilla on yorkki ja ne pitää sen lyhyessä turkissa, käyttää trimmaajalla säännöllisesti.
Ja jos on vaan kotikoirana niin ostaa hyvät trimmausvälineet ja tekee sen itse, kaipa sen oppii. Tai jos lähipiiristä löytyy joku innokas nuori joka osaa.
Varmaan terriereistä voi silti löytyä sopiva.

[Koiruuksia]

Trimmata osaan kyllä. Se vaan että viitsiikö hankkia ns. turkkikoiraa kun se turkinhoito ei sillä lailla kiinnosta.

[Mea]

Sen verran tähän, että Ministä tissinvälikoira ei parane! Se haluaa ihan kirjaimellisesti oleilla siinä. Ja toki sylissä muutenkin. Ja kun se on pk chihu, niin se ei ole ihan lyhytkarvainen, joista en tykkääkään, mutta ei kuitenkaan ole varsinaista turkinhoitoa. Eikä se ole pallopäinen mulkosilmä vaan hyvin kaunis. Mutta sen sisäsiisteysstandardit eivät ole ihan samat kuin muilla, se täytyy myöntää. Toisaalta sen pisut ovat niin millinkokoisia että en ole jaksanut siitä stressata vaikka kai siitäkin pitäisi.

[Valkosipulisilakka]

Joku mainitsi shibojen järjettömät hinnat. Kyselin asiaa aikoinaan tutulta shiba-kasvattajalta, joka on kasvattanut rotua varmaan 20 vuotta. Hän kertoi, että asia puhuttaa rotupiireissäkin. Kuulemma shiboilla on markkinarako trendikkäänä koirana, ja kalleimmat pennut ovat usein koirista, jotka on tuotettu ulkomailta ihan pennuntehtailumielessä. Niillä ei ole välttämättä näyttelytuloksia tai mitään muutakaan, ja ne voivat olla sekä ulkomuodollisesti että luonteeltaan huonommasta päästä. Ulkomailta on tuotu, koska sieltä saa halvemmalla ja pentujono on lyhyempi. Sitä vastoin kokeneen kasvattajan pentu voi olla halvempi, vaikka vanhemmilla on meriittiä ja pennulla muutakin kuin perävalotakuu

[Koiruuksia]

Sen verran tähän, että Ministä tissinvälikoira ei parane! Se haluaa ihan kirjaimellisesti oleilla siinä. Ja toki sylissä muutenkin. Ja kun se on pk chihu, niin se ei ole ihan lyhytkarvainen, joista en tykkääkään, mutta ei kuitenkaan ole varsinaista turkinhoitoa. Eikä se ole pallopäinen mulkosilmä vaan hyvin kaunis. Mutta sen sisäsiisteysstandardit eivät ole ihan samat kuin muilla, se täytyy myöntää. Toisaalta sen pisut ovat niin millinkokoisia että en ole jaksanut siitä stressata vaikka kai siitäkin pitäisi.

Tämähän riippuu taas ihan siitä että mikä on omistajan ajatus asiasta.
Mä en kertakaikkiaan kestäisi sisälle pissivää koiraa en sitten yhtään. Ihan sama miten pienesti liruttelisi. Se nyt ei vaan käy tässä huushollissa.
Siksi en halua ottaa mitään koiraa jonka rotupiireissä on ihan yleistä että sisäsiisteys ei välttämättä ole kovin korkealla tasolla. Tai, kuten niin monesti, sisälle merkkailua ei edes pidetä sisäsiisteyden puutteena.
Mulle taas on ihan sama miksi sitä pissiä sisälle tulee, kaikki tavat ovat huonoja ja jos koira pissii sisälle vaikka sitten merkatakseen niin se ei täytä minun kriteereitäni sisäsiisteydestä. Sisäsiisteys tarkoittaa minulle sisäsiisteyttä ja se taas tarkoittaa sitä että niitä tarpeita ei tehdä sisälle.

[Koiruuksia]

Joku mainitsi shibojen järjettömät hinnat. Kyselin asiaa aikoinaan tutulta shiba-kasvattajalta, joka on kasvattanut rotua varmaan 20 vuotta. Hän kertoi, että asia puhuttaa rotupiireissäkin. Kuulemma shiboilla on markkinarako trendikkäänä koirana, ja kalleimmat pennut ovat usein koirista, jotka on tuotettu ulkomailta ihan pennuntehtailumielessä. Niillä ei ole välttämättä näyttelytuloksia tai mitään muutakaan, ja ne voivat olla sekä ulkomuodollisesti että luonteeltaan huonommasta päästä. Ulkomailta on tuotu, koska sieltä saa halvemmalla ja pentujono on lyhyempi. Sitä vastoin kokeneen kasvattajan pentu voi olla halvempi, vaikka vanhemmilla on meriittiä ja pennulla muutakin kuin perävalotakuu

Oho. Enpä ole tuollaista tiennytkään. Aikamoista. Jos joskus shiban ottaisin (mitä ei varmaankaan tässä elämässä enää tapahdu) niin tiedän keneltä lähtisin pentua kyselemään.

[Tiibetinhelmi]

^Sama juttu. Pelkäisin, että varsinkin isommassa laumassa jos yksi alkaa liruttelemaan sisälle, muiden on helppo jatkaa siitä. Olisi mulle painajainen!