Lakko-oikeus vai oikeus hoitoon?

[Vieras]

Tiedän hoitopuolelta jopa esihenkilöasemassa olevien irtisanoutuneen, koska paineet molemmilta puolilta kaatuvat, vai kaadetaanko?, ko asemassa olevan niskaan.
Joku mennyt mieluummin tekemään perustason keikkatöitä sh:n hommiin. Ja niihin töihinhän tällä hetkellä pääsee.

[Umac]

Jaa niin, piti vielä mainita, että perjantaisesta täysistunnosta oli todella paljon jengiä pois. Siellä äänestettiin siitä, että maanantaina äänestetään.
Eduskunta hyväksyi äänin 62-30.
Poissa oli toistasataa tyyppiä ja nimilistoja on jo netissä katsottavissa, jaa-ei-poissa- tyyppisesti.
Sekin kuumentaa tavan äänestäjää ihan mukavasti. Kuten Lindèn aamutelkussa. En ole katsonut ko. ohjelmaa.

[Umac]

Twitter ei aina tarjoa parastaan mutta tämä ketju on pakko jakaa. Nimimerkki Iines aloitti ja pyysi erilaisia potilasturvallisuuteen liittyviä uhkatilannetarinoita, vaikka dm:nä.
Ja tätä se siis on, on ollut jo vuosia. Katsoin, että valtaosin hyvin vähän sairaalaslangia ja ammattisanastoa tai lääketieteen jargoniaa. Joten ilman koulutustakin saa käsityksen asian ja tilanteiden vakavuudesta, konkretiasta.
https://twitter.com/pohjoisesta/status/ ... 8523401216

[Purrfect]

Melkoisia tarinoita kyllä .
Suurin ongelma on minusta juurikin mitoituksen vajavaisuus, moni tunnollinen hoitaja jaksaisi paremmin kun työtaakka ei olisi aivan mahdoton ja hoitovirheitä tulisi vähemmän. Henk. koht. se on minusta se tärkein epäkohta mihin puuttua, raha ei paljoa auta jos pakon sanelemana joudut jatkuvasti tekemään työsi "puolihuolimattomasti", jatkuvan paineen alla, kun ei muuhunkaan ehdi.

Se onkin eriasia lisäisikö se tarpeeksi alan houkuttelevuutta enää tässävaiheessa, että sitä väkeä (ja paikkoja mihin väkeä laittaa) saisi tarpeeksi.

[Umac]

Se on juuri niin.
Ylellä on erittäin hyvä podcast, kuuntelin sen aamulla: Hoitajapula on huutava - "Kun siinä porukassa hirttää kiinni, ollaan pulassa" https://areena.yle.fi/podcastit/1-63213105

Siinä on pyöritelty kaikki syyt ja seuraukset erinomaisesti esille.

[Dacrest]

^Kuuntelin tuon podcastin, eipä näytä kellään olevan järkevää ajatusta miten hoitajapula saataisiin ratkaistua.

Aikaisemmassa työpaikassa seurasin vuosia vanhustenhoidon järjettömiä "säästö" toimenpiteitä.
Senioritalo (kerrostalo), jossa kymmeniä asukkaita. Jokaisella asukkaalla oma asunto.
Talossa oli palkattuna 1,5 henkilöä. Toinen teki 8h viitenä päivänä viikossa, toinen (puoleksi vuodeksi työllistetty) puolikasta päivää.

Työntekijät eivät olleet hoitajia, mutta auttoivat asukkaita arkipäivän asioissa. Kävivät kaupassa, pesivät vanhusten pyykit talon omassa pesutuvassa, hoitivat suihkutuksia, järjestivät viriketoimintaa, katsoivat että vanhukset ovat ottaneet lääkkeensä/ovat syöneet.
Kun joku asukkaista joutui sairaalaan (mitä kävi aika usein), työntekijät ilmoittivat esim ateriapalvelulle ettei tarvitse nyt tuoda ruokaa. Toki vanhuksilta laskutettiin näistä palveluista.
Työntekijät tunsivat kaikki asukkaat ja auttoivat monissa arkiasioissa hehkulampun vaihtamisesta lähtien. Aika moni vanhus pärjäsi kotonaan näiden työntekijöiden avun varassa.

Sitten joku jossain keksi että säästetään. Ei palkata enää kuin 0,5 henkilöä hoitamaan viriketoimintaa. Kaikki käytännön apu ulkoistetaan.
Talossa alkoi ramppaamaan kaikenlaista palvelua (mikä ei tietenkään ole heidän vikansa).
Pyykit haki joku firma kerran viikossa ja vei jonnekin pestäväksi. Jos vanhus tarvitsi apua kaupassa käymiseen, se apu piti tilata jostain. Samoin suihkutukset, hehkulamppujen vaihdot, ihan kaikki.

Kotihoito alkoi käymään yhä useamman luona ja kun kotihoidossa tuntuu olevan organisointi aika hakusessa, pihalla oli usein yhtäaikaa kolmekin kaupungin kotihoidon autoa, kaikki käymässä eri vanhusten luona.
Kotihoidon ylikuormittuneet, jatkuvasti vaihtuvat ja kroonisen kiireiset hoitajat eivät aina tunteneet asiakkaitaan, joten talossa alkoi olemaan paljon ongelmia asukkaiden lääkitysten kanssa (laitettu väärin dosettiin tai joku lääke puuttui kokonaan), eikä kukaan välttämättä muistanut ilmoittaa esim ateriapalvelulle että vanhus on joutunut sairaalaan tai päässyt sieltä kotiin.

Tehotonta ja sekavaa touhua. Päättäjät voisivat mennä kentälle katsomaan miten homma toimii - tai ei toimi.

[Vieras]

Lakollahan ei olla hoitajapulaa parantamassa vaan yksiselitteisesti nostamassa hoitajien palkkoja. Hoitajien palkkoja ei pidetä alalle muilta aloilta hakeutuvien keskuudessa huonoina, päinvastoin. Monet ovat olleet yllättyneitä ja tyytyväisiä siitä, miten hyväksi palkka muodostuu erilaisten lisien kanssa.

Lähihoitajan palkkahan on harvinaisen hyvä koulutuksen kestoon nähden. On myös mahdollista skipata köyhät kouluvuodet ja koulunpenkillä täyspäiväisesti pänttääminen menemällä suoraan töihin oppisopimuksella. Silloin opiskelija käy töissä, saa palkkaa [pienempää kuin pätevä] ja opiskelee samalla lähihoitajaksi. Tämä on ollut erittäin pidetty ja paljon käytetty tapa työllistyä, vaihtaa alaa ja saada työntekijöitä.

Suurin ongelmahan hoitajapulassa on väestön ikärakenne ja ikäluokkien pieneneminen. Työperäisen maahanmuuton lisäämisestä on puhuttu vuosia mutta se takeltelee vieläkin. Näkisin monen muun tavoin että sinne suuntaan olisi lisättävä ne paukut mikäli hoitajapulaa halutaan helpottaa.

[Vieras]

Lähihoitajaopintojen kesto oppisopimuskoulutuksena on noin kaksi vuotta, päiväopiskellen 2-3 vuotta. Aiempia opintoja voidaan koulutuksessa hyväksilukea niin että valmistuminen on mahdollista paljon lyhyemmässäkin ajassa.

[Rauha]

Dacrestilta tyypillinen esimerkkitapaus. Ulkoistaminen ja kilpailutus on syönyt ruosteen lailla monen muunkin alan vahvat perustat. Nyt aletaan sitten olla lirissä joka kulmasta.

[niinpä]

Oman lapseni kohdalle on osunut monta kertaa tuollaisia twitterkeskustelun kaltaisia tilanteita, ja omalle kohdallenikin yksi, mutta aina kaikki vain sanovat että kyllä hoito on aina ollut hyvää, ei koskaan huonoa, meillä on täydellinen terveyden ja sairaanhoito, ja jopa epäillään että minä olisin käsittänyt väärin tai jopa tehnyt itse väärin. Ja sanojat ovat siis niitä jotka käyvät perusterveinä yskän takia hakemassa saikkua työterveydestä. Todella hyvä että noita karmeita kokemuksia julkaistaan, jos vähän silmät aukenisivat lintukotoon uskovillakin. Joku kerta se voi napsahtaa omalle kohdalle.

[Mimu]

Miten hoitoalan ammattilaiset kestävät eettistä ristiriitaa että haluaa tehdä työtään ja rakenteet eivät anna periksi. Paitsi jos keikkailee, sekä oikeus halutaan kieltää lailla koska paljon alalla tehdään tietääkseni keikkatöitäkin ja ulkomailla Skandinaviassamyös huomattavan hyvällä korvauksella verrattuna täkäläiseen.

[Hovarontti]

Twitter ei aina tarjoa parastaan mutta tämä ketju on pakko jakaa. Nimimerkki Iines aloitti ja pyysi erilaisia potilasturvallisuuteen liittyviä uhkatilannetarinoita, vaikka dm:nä.
Ja tätä se siis on, on ollut jo vuosia. Katsoin, että valtaosin hyvin vähän sairaalaslangia ja ammattisanastoa tai lääketieteen jargoniaa. Joten ilman koulutustakin saa käsityksen asian ja tilanteiden vakavuudesta, konkretiasta.
https://twitter.com/pohjoisesta/status/ ... 8523401216

itkuhan noita lukiessa tuli

[Umac]

Minun omat kokemukseni terveydenhuollosta kaikkina vuosikymmeninä, mm. kolmen synnytyksen ja kolmen lapsen hoidon osalta on vain hyviä. Ja suurimman osan elämästäni olen ollut siis "ei ammatissa oleva siviili" palveluja käyttäessäni ja saadessani, saadessamme.
Nyt sitä katsoo sen erilaisen lasin läpi kun tietää miten järjestelmä pyörii ja mikä missäkin kohti tarkoittaa. En silti ole kuin kerran sanonut lääkärille asiasta suoraan, kyse oli kipulääkityksestä ja sairaalasta kotiin päästessä, kivahdin siis. Siinä kohti vedin surutta "tiedän miten nämä asiat menee"- kortin esille. Muuten en millään tavalla ota kantaa hoitoon tai kommentoi taustaani ellei asia tule esille esim. taustatiedoista. Leppoisaa juttelua on tullut harrastettua jos missä yksikössä ja omassa talossa kaikki tietty tunsivatkin.
Aina pitää muistaa, että meillä on päivittäin huippuunsa viritettyä hoitoa ympäri maan, henkeä pelastavaa, hyvää kuntoutusta ja tuhansia tuhansia ammattilaisia per päivä kohtaamassa potilaita. He tekevät erittäin hyvää työtä ja se kaikki voi unohtua tämän kaiken nyt esille nostetun keskellä.

Minulla on esim. tuttu vastasynnyttänyt nainen jonka pienokainen on tälläkin hetkellä pks alueen vauvalassa kasvamassa. Tehon jälkeen vuodeosastotason paikassa ja heidän kokemus on kaikkinensa aivan loistava, ei moitittavaa. Pieni vauva kerää vähän painoa ja voimia, kohta kohti kotia perheen pariin. Sanomattakin selvää, että vanhemmat pitävät Suomea huippupaikkana, verrattuna vaikka ei-länsimaalaiseen paikkaan.

Ja tämä siis sillä tiedolla ja tunteella, että apua on aina saatu kun on tarvittu. Perusterveena toki, kyllä, työterveyttä en itse käyttänyt koskaan. Ja ymmärrän täysin, että muutkin mielipiteet esim. pitkäaikaissairaan lapsen vanhempana ovat hyvinkin toisenlaiset ja täysin oikeat. Silloin usein taistellaan ihan muiden välillisten asioiden kanssa, kuten hoidon saannin, jatkuvuuden ja erilaisten näkemysten kanssa ja kukas muu sen tekee ellei vanhempi? Hänellä se tuska ja ikuinen huoli on, selvä se.

[Iidis79]

Oikeus kunnolliseen palkkaan ja lepoon raksaasta työstä.

[Umac]

Ja taas mennään julkisen terveydenhuollon kanssa: Jorvin ruuhkat, Töölön perutut leikkaukset, Tampereen Acutan ahdinko, koronaosastot ja luteet perusterveydenhuollossa jne jne.
Vuodenvaihde on aina vaikeaa aikaa, kohta tulee mm. vatsataudit mukaan kuvioon ja joulun jälkeiset tapaamme ristiin rastiin, sairastumme - kuorma päälle.

Ketju alkoi lakko-oikeudesta, nythän lakkoja ei ole. Mutta onko joku yksittäinen poliittinen henkilö huolissaan potilasturvallisuudesta....?? Näkyykö otsikoita?

[Kaktus2]

^Kyllä tässä vähän tukka nousi pystyyn, kun uutisia luki. Mutta mitä muuta voi odottaa, kun jo vuosia (vuosikymmeniä?) on hoivapuolelta leikattu, nipistetty, höylätty ja säästetty. Vanhusten TÄYTYY päästä tarvittaessa hoivakotiin tai palveluasuntoon heti eikä kuukausien päästä. Muuten käy juuri noin, että rampataan päivystyksessä monta kertaa viikossa.

Aamu TV:ssä juuri oli kansanedustajia asiasta puhumassa, mutta ei tässä nyt puhe riitä, vaan pitäisi tulla tekoja ja niitä pitää tulla pian. Ihan hirvittää tosiaan joulun ja vuodenvaihteen aika, kun ne ovat yleensä muutenkin ruuhkaisia päivystyksissä.

Sitä ihmettelen, kun taas mainittiin 'terveyskeskuksien iltavastaanottoja on karsittu'. Ainakaan Vantaalla ei tietääkseni ole koskaan ollut olemassa mitään iltavastaanottoja, vaikka sellaista on jo vuosia toivottu edes yhdeksi päiväksi viikossa. Pelkästään tuokin voisi helpottaa sairaalatasoisen päivystyksen tarvetta.

[Purrfect]

Onhan tuo ihan järkyttävää, että terveydenhuolto on mennyt niin tukkoon. Pakkolakikeskustelut ei taatusti ainakaan tosiaan helpottanut tilannetta.

Tuossa kesällä yksi tuttava oli menossa tekonivel-leikkaukseen, oli jo sairaalavaatteet päällä ja jotain esilääkitystä otettuna, kun tultiin sanomaan ettei tänään ehditäkään leikata, tule parin viikon päästä uudelleen. Ymmärrettävää toki, että kiireellisemmät menee edelle, mutta harvemmin kait aiemmin tuossa vaiheessa on leikkauksia peruttu.

Terveyskeskukseen kun yrittää aikaa varata, menee meillä yli kuukauden päähän jos hyvin käy, hammastarkistuksen sain maaliskuulle (vaikka hampaassa lohkeama ja ilmeisesti paikka irti) kun aiemmin aikoja sai todella nopeastikin. Pientähän tuo päivystystilanteeseen verrattuna on, mutta saa nähdä miten pahaksi tilanne kokonaisuudessaan vielä äityy ennenkuin joku ratkaisu tulee. Eikä se ratkaisu ole pelkkä raha minusta edelleenkään, vaan se työolosuhteiden parantaminen etunenässä.

[msk]

Ei ole kokemusta kuin potilaana, mutta siinä roolissa ehkä keskivertoa enemmän.
Kaikki sympatiani on hoitajien puolella.

Jouduin kesällä äkillisesti päivystykseen ja siellä hommat hoidettiin nopeasti ja tehokkaasti, jouduin hyvin nopeasti osastolle jossa olin 2 viikkoa.
Vaikka hoitajilla on todella kiire koko ajan, he osasivat kuitenkin kohdata potilaan kiireettömästi ja tuli tunne että heitä kiinnostaa, he välittävät. Lisäksi jaksoivat olla hyväntuulisia. Iso hatun nosto jokaiselle.
Saamani hoito oli todella hyvää ja melkein kaikki henkilökuntaan kuuluvat olivat hyvin ystävällisiä. Lääkäreissä oli muutama hymytön ja tönkkö. Yksi hoitaja oli hymytön ja voisi ehkä sanoa että ei kovin ystävällinenkään. Onneksi ei montaa kertaa sattunut sellaiseen vuoroon että olisi minua hoitanut siellä ollessani
Kun lähdin pois osastolta, tuli melkein ikävä näitä kaikkia ihania ihmisiä.
Nyt hoito on jatkunut, ja olen käynyt sairaalassa monta kertaa erilaisissa tutkimuksissa ja kokeissa. Joka kerta henkilökunta on ollut ihan huippuystävällistä ja hyväntuulista.
Kerran olin yön osastollakin suunnitellussa hoidossa ja olipa ihana huomata että minut muistettiin ja toivotettiin iloisesti ja hymyillen tervetulleeksi.

Hoitajat ansaitsisivat huomattavasti suurempaa arvostusta ja myös työnsä arvoista palkkaa.

[Umac]

Vuodenvaihde on aina vaikea. Niin moni vanhus on yksin kotonaan, sairastuu, kotihoito laittaa päivystykseen, omaiset omilla menoillaan jne. Sen päälle tosiaan kulkutaudit ja henkilökunnan, sen aivan liian vähäisen, omat lomat. Siksi moni puhuu, että "alkoi jo marraskuussa" jne. sillä se on toistuva kuvio mutta nyt lähdetään pahimmasta mahdollisesta tilanteesta.

Kuulin myös aamulla radiosta miten Super oli kysellyt varhaiskasvatuksen lähihoitajilta alanvaihtoajatuksia: lähes 4/5 miettii alanvaihtoa.
https://www.superliitto.fi/viestinta/ti ... n-vaihtoa/