Koirapulina 2

[Darre]

Onnea uudesta perheenjäsenestä!

[Tiibetinhelmi]

Onnea Dacrest! Hyvältä näyttää! Kaksin aina kaunihimpi, näin se vaan on.

[Avokaado]

Onnea koko porukalle! Kiva että Nelli pääsi uuteen kotiin ja Ruska sai kaverin.

[Koiruuksia]

Voi miten ihanaa!
Onnea uudesta perheenjäsenestä

Ovatko molemmat trikkejä?

[Koiruuksia]

Voi miten ihanaa!
Onnea uudesta perheenjäsenestä

Ovatko molemmat trikkejä?

[Dacrest]

Trikki ja soopeli.

[Koiruuksia]

Viehättävä pari <3

[Mea]

Onnea perheenjäsenestä! Kaunis pari.

[Rigge]

Kauniit tytöt <3

Onnea tulokkaasta!

[Iidis79]

Pääsin rapsuttelemaan Nero-koiraa olin ihan onnessani. Sen turkissa oli jotain jäähileitä joita poistin. Sitten ajatukseni sanoi, että jos Nero on siinä mun lähellä niin sitten tämä on unta koska Neroa ei enää ole.
Heräsin.
Neron kuolemasta on jo parikymmentä vuotta, mutta ekan kerran käy unessa niin että tajuan, että jos näen koiran joka on ollut kuolleena 20 vuotta niin tämä on unta. Oli aika todentuntuinen uni.
Eikä ollut ensimmäinen edesmenneen koiran vierailu mun unessa viime aikoina.

[Dacrest]

Outo juttu, mutta mun unissa ei ole ikinä minkäänlaisia koiria, kahta poikkeusta lukuunottamatta. Ekan sakemannin kuolemaa surin pitkään, kunnes se yhtenä yönä tuli uneen sanomaan "mulla on kaikki hyvin, älä sure".
Toinenkin koirauni oli merkityksellinen, joskin symbolinen.

Collietyttöjen kanssa menee hyvin. Nelli on kiintynyt ja laumaantunut tosi nopeasti. Ruska ehti olla 3kk ainoana rinsessana ja herne menee joissain tilanteissa nenään kun huomiota on nyt jakamassa toinen koira. Nelli on niin lunki tapaus, ettei ainakaan vielä ole mitenkään vastannut paheksuviin katseisiin tai satunnaisiin pörähtelyihin.

Sisään tullessa ollaan namien avulla päästy yhteisymmärrykseen siitä että Nellikin saa tulla, sitä ei tarvitse blokata jäämällä poikittain oviaukkoon. Sänky on mun, minä päätän kuka sinne tulee. Ja kaksi kättä riittää rapsuttamaan kahta koiraa yhtäaikaa.

Muuten nuo selvästi nauttivat toistensa seurasta: lenkkeily on kivempaa kahdestaan, pihalla leikitään ja aamuin illoin otetaan ruokapainit. Uskalsin eilen jättää tytöt jo useammaksi tunniksi kotiin kahdestaan.

[Umac]

^Kiva kuulla! Tosi hienosti noin lyhyessä ajassa, molemmilta.

Unista; mä katselen joskus koiraunia. Osassa on ihan Ukko tunnistettavasti, osassa on rwu Rax tai sinne päin, osa on aivan höpöjä. Kuten viimeisin: Ukon piti tehdä matikankoe ja suutuin valtavasti miehelle, joka vaan antoi Ukon nuolla käsiä kun piti tehdä koetta. Se koe oli aivan selvästi mun unessa, voin vieläkin kuvailla sen paperin!
Mutta joo ei, en vaadi koiralta noin muuten matikankokeesta suoriutumista!

[Kaktus2]

Helsingissä on vähän isompia koiria Aivan mainio tuo kuva Iltasanomissa:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010950931.html

[aunet]

Hyvän mielen uutinen! Ja vahtikoira ovella, tuu jos huvittaa.

[Mea]

Käytiin etsimässä nameja pihalta. Siitä on tullut kaikkien lempijuttu. Paitsi Onni hakee mieluummin tennispalloa. Se on aina paha paikka että pitää antaa pallo pois jos sen haluaa heitettäväksi uudestaan.

Melli meni näköjään uudestaan yksin jatkamaan. Varmasti siellä on vielä löytymättömiä nameja!

[kuvatus]

^^^Taimi olisi tosi iloinen, jos koirapuistostakin löytyisi jäätyneitä hevosenpullia

[Umac]

Helsingissä on vähän isompia koiria Aivan mainio tuo kuva Iltasanomissa:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010950931.html

Panimohepat on kyllä ihan mahtavia, itsekin seuraan niitä IG:ssä, livenä en ole tavannut koskaan. Mutta ovat tosiaan koirapuistossa aina kun mahdollista ja tarpeen.
Muutoin eivät välitä koirista, ei niistäkään jotka herkiävät huutamaan hepoille. Ilmeisen hyvät rautahermot hevoseläimisksi, siellä ne liikenteen seassa mennä kölkyttävät.

[Mea]

Eilen pesin, föönasin ja harjasin Onnin. Sen mielipiden kahteen ensimmäiseen oli että MITVIT...?! Selvittiin kuitenkin, ainoastaan pienellä vesivahingolla asunnolle. Meillä on suihkutilat kellarikerroksessa, jonne pääsee joko ulkoa kellarin kautta tai sisältä sellaisia rappuja pitkin, jotka ovat pelkkiä lankkuja ja aika korkealla välillä. Partiksille ei ole koskaan ollut ongelma kulkea niistä, mutta kukaan muu ei ole mennyt. Vein Onnin suihkuun ulkokautta, Mini ja Melli tulivat perässä katselemaan. Partikset jäivät huutamaan kellarin ovelle. Hetken päästä ne osoittivat hämmästyttävää älykkyyttä, eli menivät takaisin terassille, siitä luukusta olohuoneeseen ja sieltä sisäkautta rappuja alas. En olisi uskonut!

Ulkona oli sellaiset -10 pakkasta joten halusin Onnin sisäkautta yläkertaan. Se oli niin järkyttynyt suihkusta että suostui tulemaan rappuja pitkin päästäkseen pois sieltä. Varsinkin kun kellarin ovi oli kiinni, niin ei se tiennyt mitään muutakaan ulospääsyä, vaikka oli äsken tullut toista kautta. Föönaamisessa meni kauan ja se piti aika meteliä, niin en kuullut mitä Mini ja Melli meinasivat alakerrassa. Mutta luultavasti protestoivat kovasti että tulivat jätetyiksi sinne keskenään. Sitten ne ilmestyivätkin alakerran ovesta! Melli nyt ehkä jotenkin, mutta miten Mini niitä rappusia tuli? Se ei mielellään tee yksin uusia asioita. Ei kyllä mielellään jää yksinkään! Ja Melli on sen suuri idoli. Joten yhdessä sitten tulivat eivätkä edes kovin traumatisoituneilta vaikuttaneet.

Nyt Onni kiiltää hienosti.

[Tiibetinhelmi]

^Laitapa kuva! Kuinka kauan sulla meni föönaamiseen? Mulla on nyt mennyt kummankin tibben pesuun ja föönaukseen noin 2 tuntia per koira. Toisilla menee kuulemma pidempäänkin, varsinkin jos turkin aikoo pitää "näyttelykunnossa". Vanhemman tibben pinna kestää hyvin, nuorempi alkaa antaa äänimerkkejä ensimmäisen tunnin kuluttua. Tipsun pesu ja fööni on about 20 minuuttia. Niitä en föönaa koskaan aivan rutikuiviksi.

[Mea]

En oikein onnistunut saamaan kuvaa missä olisi näkynyt kiilto. Koko hommaan meni aikaa ehkä tunti tai pari, varmasti olisi suosiollisemmalla koiralla käynyt nopeammin. Ajattelin ensin että föönaan kuivaksi, mutta eihän siitä mitään tullut omille haivenille tarkoitetulla hiustenkuivaajalla. Näköjään koiraföönejä on olemassa ihan syystä. Olin ajatellut että samantien trimmaan partikset, mutta kyllä oli niin selkä poikki ja muutenkin uupunut tuon jälkeen että jäi ensi viikonloppuun. Lisäksi trimmerin öljyn loppu meni ulkoportin lukkoon ja toisen teränkin tarvitsen niin en olisi voinutkaan. Isomman partiksen trimmaamisessa menee melkein 1,5 tuntia ja pienemmän tunti. Molemmat ovat superkilttejä, ei tarvitse ottaa kuin trimmeri esille niin ne tulevat paikalle.

[Tiibetinhelmi]

Koirafööni on ihan paras, ei tästä muuten tulisi yhtään mitään. Sittenkin tuntuu, että kolmas käsi olisi tarpeellinen!

[Mea]

Kuka ikinä ehdottikaan meille namien etsintää pihalla niin ansaitsee Nobelin. Onnille heitän palloa, se tykkää siitä, ja Ilo tykkää muuten vaan juoksennella ja jos nenän eteen osuu nami niin hyvä. Mini ja Haukku etsivät mielellään, mutta Melli on ihan seonnut siihen hommaan! Melli on hirveä herkkupeppu ja älykäs tapaus. Ihan uskomattoman mahtavaa kun se juoksee pihalla aivan innoissaan ja menee välillä nenä maassa ympäriinsä ja sitten näkyy mussutus. Mutta ei siinä kaikki, vaan se palaa pihalle monta kertaa uudestaan ja etsii siellä yksinään! Eilen suorastaan hämmästyin kun sitä ei näkynyt missään ruoka-aikaan. Se oli edelleen pihalla pimeässä etsimässä nameja! Jouduin oikein huutamaan sen sisälle. Tuolla se nytkin on, ja on niin hurjan hassun näköinen kun juostessa luppakorvat menevät ylös-alas. Sehän täyttää syksyllä 12 vuotta, ihanaa että ollaan keksitty kiva juttu vielä vanhoilla päivillä. Se on myös ottanut rappuset omakseen ja on selvästi tyytyväinen kun ei tarvitse hypätä sänkyyn eikä alas.

[aunet]

No sittenhän meitä palstalaisia nobelisteja on useita, minä mukaan lukien! Etenkin vanhukselle tai vammaiselle koiralle tosi hyvää puuhaa, ja lenkkiäkin kertyy kivasti. Liukkailla keleillä hyvä vastine kun ei kävelylle pääse. Väsyttävääkin se on, seuraavaksi voit piilotella nameja heittelyn sijaan, ja päästää etsimään vasta sen jälkeen. Jos puskia tai pieniä korokkeita tai muuta vastaavaa on vaihtelua maasta etsimiselle. Ja vaihtelet nameja.

[kualcc]

Minä ilmoitin meidän Noskan poropaimennusleirille. Noskahan on siis peltoporokoira, eli se on aika itsenäisesti ajanut poroja pihoilta ja pelloilta pois, mutta nyt kasvattaja järjestää leiriviikonlopun omille kasvateilleen ja minähän ilmoitin meidän metsäläisen vähän riskillä mukaan. Katsotaan osaako Noska asettua paimennusmoodiin ollenkaan. Lampailla ollaan käyty aiemmin ja niiden kanssa se on kyllä osannut olla ja paimentaakin hienosti, mutta poroilla ei koskaan ole silleen ohjatusti paimennusaitauksessa käyty. Ja meillähän on siis omiakin poroja, mutta siippa ei ole antanut lupaa mennä koiran kanssa sinne amatöörinä tusaamaan.

[Mea]

^^ Eli kaikki tiesivät tämän paitsi minä! No ei se mitään, pääasia että nyt tiedetään meilläkin. Namit kyllä heittäessäkin piiloutuvat aika hyvin, joko lumeen tai nurmikkoon, sen verran että itselläni ei yleensä olisi mitään saumaa enää löytää niitä sen jälkeen kun olen heittänyt. Kuljen siellä ympäriinsä ja heitän pari-kolme metriä, koirat eivät seuraa vaan pyörivät etsimässä ympäri pihaa. Paitsi Haukku käy joskus katsomassa, että miksi näitä pitää etsiä, etkö nyt voi vaan antaa sitä siitä purkista. Piha on onneksi iso ja puskiakin löytyy, kyllä joku nami sinnekin aina eksyy.

[aunet]

Juu ei niitä talavella tarvii piilotella. Jos koirat ei eti ollenkaan, on vaarana että harakka/varisparvet ilmestyy kytikselle. Eipä tuota monikaan hoksaa tehdä koirilleen, vaikka omaa pihaa olisikin. Eräskin sanoi, että koira oppii syömään maasta kaiken jopa lenkilläkin, ei se nyt ihan noin mene! Itse "opin" tuon kun aikoinaan oli huonosyömäinen berni. Viimeisenä ja parhaana konstina viskasin sen ruuat pitkin pihaa, ja johan alkoi ruoka maistumaan! Joskus otin jopa ruuat mukaan metsään ja kippasin puun juureen. Nykyään osa kouluttajista jopa suosittelee ainakin osan ruuasta viemään ulos maahan, jos se on turvallisesti mahdollista. Koiralle mieluisaa ja luonnollista. Että näin ne vanhat hyvät konstit jossain vaiheessa ihan kirjataan kirjoihin ja kansiin ja otetaan jonkin sortin "metodeiksi".

[Koiruuksia]

^^ Eli kaikki tiesivät tämän paitsi minä! No ei se mitään, pääasia että nyt tiedetään meilläkin.

Nimenomaan

[Mea]

Minosella oli masu kipeä. Kylläpä oli hassua pestä koiran peppua lavuaarissa!

[Tiibetinhelmi]

Toivottavasti meni mahakipu ohi, ei ole kivaa. Takapuolen pesu lavuaarissa on pikkukoiran omistajalle aika arkipäivää, siis silloin kun housupyykkiä tulee! Mulla on nyt omilla jaloilla seisova muovinen kylpyamme, ja se säästää pesupäivinä selkää aika kivasti. Se on vaan tuolla alakerrassa saunaosastolla, aina ei sinne asti ehdi tai jaksa mennä.

[Mea]

Meillä toiseksi pienin on Melli ja se ei kyllä mahdu lavuaariin! Tosin mun lavuaari onkin ärsyttävän pieni, sellainen 45 cm. Oon haaveillut vaihtavani sen isompaan, kun siihen juuri ja juuri mahtuisi, mutta se vaatisi putkimiehen. Itseni takia siis, en koirien! Mellillä kyllä on peppukarvat lyhyinä.