Nukkuuko lemmikki sängyssäsi?

[Umac]

Tämä kysely täysin tuon Ylen jutun mukaan: https://yle.fi/a/74-20123957
Pyllypöpöjä vai paremmat yöunet? Näitä hyötyjä ja riskejä on koiran (=lemmikin) kanssa nukkumisessa

Pyllypöpöt oli niin hauska otsikko eikä suinkaan ainoa ryhmä pöpöjä koirassa. Mutta me jotka nukumme koiran kanssa tämän jo tiedämmekin ja vaikka ei nukkuisi, silti.

Ja minusta, kyllä, koira häiritsee unta. Ei aina ja joka yö mutta uskallan väittää vuosikymmenten ajalta koiranomistajana, että koiran heräily ja paikanvaihto, peiton alle tulo ja muu härväys vaikuttaa omaan uneen. Verrattuna koiraan joka ei kipua sänkyyn vaan tekee omat kuvionsa lattiatasossa, toisessa huoneessa tms.

Kyselyyn voi vapaasti vastata kaikkien lemmikkien osalta, Ylen otsikko virheellisesti vain koirista ja muokkasin siihen lemmikki- sanan.

[Mea]

Voihan pyllypöpö! Bring it on, meillä saa nukkua sängyssä. En voisi edes kuvitella ettei saisi.

[Titaanijäärä]

Kissoilla on vapaa kulku, välillä tunkee sänkyyn molemmat, välillä vaan jompikumpi, välillä parkkeeraavat jonnekin muualle. Häiritsee lähinnä kylkeä kääntäessä kun etenkin seniori tunkee yleensä niin lähelle (tai jopa päälle) että loppuu tila tai peitto kun yrittää asentoa vaihtaa. (Hänen kissuutensa unta toki pyritään häiritsemään mahdollisimman vähän )

[kuvatus]

Meillä koirat eivät pääse sänkyyn, koska sinne ei haluta karvoja ja arvostamme nukkumismukavuutta, sitä että voi vapaasti valita oman nukkumisasennon, levittäytyä ja vaihtaa kylkeä. Sohvalle saa tulla kylkeen ja syliin nukkumaan.

[MJK]

Vuosiin ei päässeet makkariin, kun halusimme yhden karvattoman tilan ja häiriöttömät yöunet.
Sitten muutin omaan huoneeseen nukkumaan miehen kuorsaamisen takia ja samalla aloin jättämään oven auki, että koirat voi tulla jos haluavat. Nukkuvat välillä sängyssä, yleensä hyvin häiriöttä jalkopäässä yksi kerrallaan. Välillä menevät muualle ja varsinkin toinen tykkää nukkua miehen huoneen sohvalla. Alussa mies laittoi oman ovensa kiinni mutta nyt hänkin nukkuu ovi auki ja koirilla siis vapaa pääsy sinnekin.

Kesällä hieman jännittää punkkien vuoksi tuo sängyssä nukkuminen mutta onneksi nuo karvaturrit ei viihdy peiton alla yhtään, että jospa ei

Mutta pääsääntöisesti nukun koirien kanssa huomattavasti paremmin kuin miehen kanssa.

[tuhti]

Olen niin herkkäuninen, että meillä koirat ovat aina nukkuneet omissa pedeissään yöllä. Päivisin saatetaan vetää kimpassa päikkärit samassa sängyssä ja ne tietävät eron. Jos joku koirista nukkuu illalla mun sängyssä, ne painuvat automaattisesti ilman mitään käskyjä omille pedeilleen, kun olen menossa itse nukkumaan. Jännästi tämä tapa on paikkasidonnaista: kun ollaan reissussa, ne tunkevat aina samaan sänkyyn mun kanssa ja se sopii hyvin, koska en jaksa matkoille yleensä erikseen mitään koirien petejä raahata. Mun luona on ollut myös useasti hoitokoiria, jotka kotonaan nukkuvat sängyssä ja samoin ne toimivat hoitojaksollaan. Silloinkin omani vain katsoivat ihmetellen, jotta mitäs täällä tapahtuu mutteivät itse pyrkineet sänkyyn . Välillä olen ollut omieni kanssa hoitamassa kaverin laumaa ja omani ovat olleet mukana ja täytyy sanoa, että seitsemän keskikokoisen koiran kanssa samassa sängyssä nukkuminen kävi hieman raskaaksi, vaikka isossa parisängyssä nukuttiinkin. Aina oli joku haluamassa peiton alle tai vaihtamassa paikka tai tunkemassa vielä lähemmäs iholle tai..juuei

[Vieras]

Äänestykseen vastaaminen ei onnistunut, mutta kissojen tehtävä vähän niin kuin on se sängyssä vieressä nukkuminen

[Mella M]

Mulla koira nukkuu joka yö ja koko yön sängyssä. Mä väitän, että se parantaa mun unenlaatua ja musta on ihana nukahtaa, kun kuulee, että koira tuhisee siinä vieressä. Mun koira on sen verran pieni, että en herää sen liikkumiseen yön aikana, mutta välillä herään siihen, että mulla on vain kapea tila toisessa reunassa ja sitten siirrän koiraa, mutta nukahdan samantien uudelleen, joten en usko, että silläkään on kauheasti vaikutusta mihinkään. Pyllypöpöistä en tiiä, mutta lakanoita vaihdetaan aika usein ja koiran tassuja ja pyllyäkin pestään usein, tosin ei joka päivä, että kyllä sitä kaikenlaista voi sänkyyn kantautua. Toisaalta ne samat pyllypöpöt voi tarttua ihmiseen myös sohvatyynystä ja tai jostain muualta, missä koira oleilee. En ole kauhean huolissani tuollaisista. Kesällä tehdään usein punkkitarkastuksia, mutta eipä niitäkään ole koirasta mulle siirtynyt.

Kissa on sitten sellainen, että se tulee välillä illalla kainaloon ja nyt on löytynyt siihen hyvä sopu. Yhteen aikaan se tuli sänkyyn ja suorastaan vaati, että sitä pitää silittää ja sitten saattoi käydä yhtäkkiä käteen kiinni. Nyt se tulee viereen ja on siinä oikein tyytyväinen ja nukkuu selällään ketarat ojossa.

[aunet]

Koirat saa olla siellä missä huvittaa. Jos se on minun vieressä, niin olkoon niin.

Noista pyllypöpöistä muutama sana. Nykyään toimin päivittäin koulumaailmassa sattuneesta syystä, joten minulla on erittäin hyvä käsitys siitä, mitä siellä tapahtuu, luokka-asteet 0-9 lk ja samassa rakennuksessa myös päiväkoti. Koko siellä oloaikani on lasten keskuudessa pyörinyt päätäi- ja syyhytartunnat sekä päiväkodissa edellisten lisäksi kihomadot. Ilmiöhän ei ole uusi, kontaktissa tarttuvat helposti. Lisäksi tietysti tarttuvat bakteeri- ja viruskannat jylläävät.

Itse en ole huolissani siitä, mitä koirista saattaisi tarttua. Huolissani voisin olla siitä, mitä koulusta lapsista tarttuu minuun ja sen asian pidän koko ajan mielessäni hyvin kirkkaana. Kohta joku lasten vanhempi älähtää, mutta suurempi pöpöriski on lapsiperheessä kuin koiraperheessä. Jos tässä nyt oli riskinarviointia tarkoitus tehdä.

[Darre]

Pessin 15 v. kanssa väitellään välillä sängyssä nukkumisesta Minä nimittäin olen sitä mieltä, että pienten vanhuskoirien täytyy ehdottomasti nukkua sängyssä, pehmeässä ja lämpimässä. Mutta Pessi ei aina ole samaa mieltä ja siirtyy yöllä nukkumaan sängyn alle paljaalle lattialle, vaikka aina illalla nostan sen sängyn jalkopäähän. Kahdesta muusta Hukka tulee välillä sänkyyn (yleensä asettuu viereiselle tyynylle) ja sitten taas siirtyy lattialle. Kettu ei jostain kumman syystä edelleenkään hyppää sänkyyn (tai sohvalle), mutta pyytää välillä nostamaan itsensä sinne, esim. jos käyn yöllä vessassa niin voi sen jälkeen tulla viereen nukkumaan. Suurimmaksi osaksi on sängyn alla tai koiranpedillä.

[Kaktus2]

Lapsuudenkodissa ja ekassa omassa asunnossa lemmikit saivat tulla sänkyyn, mutta eivät ne juurikaan halunneet tulla. Kun muutettiin uuteen kotiin, mies ei enää halunnut kissoja makkariin. Minusta se on toisaalta ihan ok, koska olen herkkä heräämään. Toisaalta kissa kainalossa sohvapäikkäreillä on just ihanaa.

Nykyään ei ole enää omia lemmikkejä ja hoitokissat ja -koirat eivät todellakaan saa makuuhuoneisiin tulla.

[Koiruuksia]

Meillä saavat nukkua missä haluavat. Laku nukkuu aina visusti peiton alla, rottweilerit nukkuvat sänsyssä tai omilla pedeillään. Monesti tulevat sänkyyn nukkumaan mutta jossain vaiheessa yöllä tulee vissiin kuuma. Joku kissakin änkeytyy joskus sänkyyn viereen. Useimmiten Sylvi joka tykkää nukkua kiinni kaulassa.

Kun näkee miten tyytyväisenä ja onnellisena eläin tulee ihan kiinni ihoon ja viereen pötöttelemään niin en raaski kieltää. Ja tykkäänhän itsekin, tiulee ihana, lämmin olo kun on pehmeä ja lämmin "karvakasa" siinä vieressä.
Joskus on uni häiriintynyt ja ei pääse aina ihan siihen asentoon mihin haluaisi mutta pieni haitta.
Lakanoita vaan saa vaihtaa pari kertaa viikossa mutta eipä sekään haittaa.

[Fran]

Mun kissa saa nukkua sängyssä, jos haluaa. Yleensä se menee jalkopäähän kauimmaiseen nurkkaan Sieltä se yleensä siirtyy jossain vaiheessa yötä jonnekin muualle jatkamaan unia. Joskus se on läheisyydenkaipuinen ja änkeää tyynyn viereen tai selkään kiinni.

Se on tosi rauhallinen nukkuja, ja yleensä nukkuu niin pitkään kuin mäkin. Joskus se kuitenkin haluaa herättää mut, ja siihen paras keino on mennä seisomaan sängyn päädyn päälle, ja alkaa zoomailla että mitä lipaston päältä voisi pudottaa. Se onkin ainoa tilanne, jossa se pudottaa mitään.

Pöpöt ei pelota. Helpommin niitä tulee, kun kissa on sylissä.

[*kiranas*]

mun lapsuudessa koira on nukkunut vieressä, jossain vaiheessa kyllästyin karvojen, hiekan sun muun moskan määrään, punkkeja unohtamatta. sitten hetken oli "sänkyyn ei ole mitään asiaa" kausi seuraavilla koirilla ja sittemmin se meni "sängyssä saa käydä, mutta ei saa jäädä".

onneksi viimeisimmät omat koirat on olleet sitä luokkaa, että viihtyvät sängyssä 5min ja sitten poistuvat. tää käy mulle ja punkkikautena en kyllä halua koiraa lainkaan sänkyyn, toki yhtälailla se punkki kiipee lattialta sänkyyn, kun koira nukkuu sängyn vieressä, joten hyöty varmaan on plus miinus nolla.

nykyinen koira menee sänkyyn, kun laitan lämpöpeiton päälle ja samoin kun aamulla nousen, se käy siellä nukkumassa jos en vedä makkarin ovea heti kiinni. toistaiseksi olen ne sallinut, enkä ole elukkaa hypittänyt pois oman muistamattomuuteni vuoksi. muutoin koira ei hakeudu sänkyyn, normaalisti kun olen kotona ovi makkariin on auki ja koira tykkää siellä omalla paikallaan nukkua ja iltaisin myös hakeutuu sinne hetkeä ennen meikäläistä - tai silloin kun lämpöpeitto on päällä niin sitten se löytyy sieltä lämmittelemästä. tuokin on outoa, koska koira on varsin kuumaverinen ja kuumissaan helposti ja kärsii kesällä heti kun on +15 niin tosi omituista, että se erikseen lämpöpeitolle haluaa mennä, mutta olkoot se pientä luksusta sen elämässä.

[Nukkuu]

Lemmikkien kanssa yhdessä nukkuminen onnellistuttaa minua. Onneksi ne haluavat nukkua sängyssä.

[JMTNT]

Nukkui minun Säde kissa aina mun tyynyn vieressä. Ja nimi Säde kertoi hänen kauttaan jokaisesta koirastani, mitkä olivat ilonani.

[aunet]

Niin ja toimiihan se toisinkin päin. Aina kun uusi pentu tullut, olen nukkunut lattialla pennun vieressä tarvittaessa jopa viikon. Ja kun omat pennut oli, pentulaatikon vieressä n.viikon verran, sitten järkkäsin kerrossängyn pentulootan yläpuolelle, että pystyin reagoimaan jos hätä tuli.

[JMTNT]

ViestiKirjoittaja JMTNT » 05.01.2025 20:00
Nukkui minun Säde kissa aina mun tyynyn vieressä. Ja nimi Säde kertoi hänen kauttaan jokaisesta koirastani, mitkä olivat ilonani.

Ja aikoinaan mun rottweiler ja kissa nukkuivat aina mieheni ja mun sängyssä.

[Tiibetinhelmi]

Välillä nukkuvat, välillä ei. Näitä on niin monta, että ehkä parempi että nukkuvat omissa pedeissään. Kaikki eivät edes halua tulla mun kanssa nukkumaan, vanhempi tibbe nukkuu mun kanssa kaikkein eniten. Aika levollisia nukkujia ovat, ei pahemmin pyörähtelyä eikä härväämistä.

[TlGER]

Vinttarit nukkuvat omassa sängyssään. Mulla on sen verran pieni sänky, että sinne ei mahdu kuin minä ja kasa pehmoleluja. Joskus olisi kiva, jos koira tulisi vähäksi aikaa viereen, mutta eivät ne tule vaikka kuinka houkuttelisi.

Mutta kun miettii, kuinka moni nukkuu samassa sängyssä miehen (jotkut jopa alastoman miehen ) kanssa, niin aika naurettavaa jotain eläinten "pyllypöpöjä" kauhistella.

[Thirteen_2]

Koirat eivät pääse yläkertaan missä nukumme. Olen huono nukkumaan enkä enää halua sänkyyn mitään ylimääräistä häiritsevää tekijää. Toki päivätorkut voin ottaa sohvalla koirien ympäröimänä. Ja on ollut aikoja (vuosia) jolloin koirat ja kissat pääsivät sänkyyn asti.

[Umac]

Jutussa ei taidettu kauhistella yhtään! Jokainen tekee omat riskinarvioinnit ja erityisryhmät mainittuna. Minusta sinällään aivan kiihkoton juttu

[Rigge]

Meillä koira saa vapaasti valita nukkumapaikkansa yöllä, mutta viereen sänkyyn ei pääse miehen tahdosta. Yleensä siirtyy jossain vaiheessa yötä tai samaan aikaan kanssamme olohuoneen sohvalta makuuhuoneeseen luolapetiin sänkyni viereen nukkumaan, lämpimään oman peiton alle. Ehkä se on parempi näin, koska ollaan herkkäunisia.

Yöllä Varpu ei yritäkään tulla viereen sänkyyn, kun on opetettu että sinne ei pääse, mutta muuten livahtaisi sinne päikkäreille hyvin mielellään, minkä vuoksi makkarin ovella täytyy pitää porttia päivisin.

Asuntovaunussa Varpu saa tulla viereeni nukkumaan, koska siellä ei ole vapaata lattiatilaa koiran pedille. Silloin nukun katkonaisesti, kun unikaveri vaihtaa jatkuvasti paikkaa, haluaa pois peiton alta kun on kuuma, tökkii suorilla tassuilla kylkeen, pöllönsilmä tulee tyynylle jne.

[Hovarontti]

Asutaan vanhassa "rintsikassa" ja koirat viettävät yöt ja meidän töissä olo ajan kellarissa. Kellarissa on meidän kakkos olohuone, pannuhuone ja sauna pesutiloineen, vahingosn sattuessa voi lattiat pestä runsaalla vedellä, tämä oli loistavaa varsinkin pentuaikana eli mikään kauhuleffan kellari kerros tuo ei ole

Meidän makuu huone on ylimmässä kerroksessa. Olen tähän ratkaisuun tosi tyytyväinen, ei ole enää karvaisia lakanoita ja kaikki saadaan nukkua yöt rauhassa. Meillä nuori (+20v) saattaa liikkua vähän poikkeaviin aikoihin kotiin, joten ei koirat ala sähläämään hänen tullessa ja herätä koko huushollia sitten.

[Koiruuksia]

Koirat eivät pääse yläkertaan missä nukumme. Olen huono nukkumaan enkä enää halua sänkyyn mitään ylimääräistä häiritsevää tekijää. Toki päivätorkut voin ottaa sohvalla koirien ympäröimänä. Ja on ollut aikoja (vuosia) jolloin koirat ja kissat pääsivät sänkyyn asti.

Meillä on myös vaihdellut lemmikkien sängyssänukkumiset vuosien varrella.
Nyt on taas makkari alakerrassa joten koirilla ja kissoilla on vapaa pääsy.
On ollut myös niinkin että sänky on ollut yläkerrassa ja silloin ei ole koirilla ollut pääsyä sinne.
Mies haluaa aina että koirat nukkuvat kanssamme mutta mulla on välillä ollut sellainen fiilis että en halua karvoja ja muuta hiekkaa sänkyyn.
Nyt tuntuu siltä että on ihanaa kun on lämmin karvainen ystävä vieressä. Enkä tarkoita miestä

[maaku]

Meillä koira on nukkunut sängyssä pennusta asti ja tavallaan kyllä tykkään siitä. Olen välillä taipuvainen ahdistuneisuuteen ja unettomuuteen ja tunne koiran kyljestä jalkoja vasten auttaa monesti maadoittumaan, jos meinaa öisin ahdistella. Talvella koira myös toimii elävänä kuumavesipullona eli lämmittää mukavasti. Toisaalta taas sitten välillä rasittaa se koiran ramppaaminen sänkyyn/pois, johon saatan heräillä. Lakanoita saa myös olla vaihtamassa ja sänkyä imuroimassa useammin.

[Koiruuksia]

Meillä nukkuu pentu AINA kanssani sängyssä. Ekoina öinä nukumme siellä ihan kahdestaan.
Se on ihanaa <3
Pentu nukkua porskuttaa ihan koko yön minussa kiinni, yleensä rinnan kohdalla kun nukun kyljelläni. Näin on ollut jo yli 40 vuotta.
Nuo yöt nukun aina itsekin ihan loistavasti.
Aina kun tulee uusi pentu, mietin että tässäkö nyt on se pentu joka katkaisee perinteen?

Kun basenji Laku tuli ja ilta koitti, muistan ajatelleeni että nytkö tuli se ensimmäinen pentu joka ei pysy sängyssä?
Laku ei halunnut olla ollenkaan sängyssä kanssani. En halunnut luovuttaa taistelematta joten laitoin sille hihnan ettei pääse putoamaan sängystä.
Sitten vaan miljoona kertaa pentu siihen kainaloon ja rauhallinen toteamus "käy nukkumaan."
Jossain vaiheessa hain sänkyyn sellaisen kissojen iglupedin. Se olikin hyvä valinta. Pentu meni heti igluun ja aloitti kamalan mylläämisen jonka lopuksi uuvahti nukkumaan. Nukkui aamuun saakka kuten kaikki pennut aina.
Seuraavana iltana kun se näki iglun sängyssä niin oikein syöksyi sinne! Ja kävi heti nukkumaan
Hyvä nukkuja on Lakukin ollut ihan pienestä saakka. Posotteli uniaan koko yön aamuseitsemään saakka.
Laku änkesi igluunsa niin kauan kuin suinkin vaan mahtui sinne, ja änkesi vielä vaikka ei enää mahtunutkaan

[JMTNT]

Koiruuksia , just noin, koira on laumaeläin. Muistan aina, kuinka ekan rottweilerini sain ihan Isäni suhteiden kautta ostettua Opaskoirakoululta ja siihen aikaan vielä voi luovuttaa pennun jo 5 viikon ikäisenä. Mitään ymmärrättömänä pennulle laitoin keittiöön oman tilansa jossa myös sen tarkoitus oli nukkua yöt. Mutta pentu varmaan oli ihan kauhuissaan yksin jäämisestä vieraassa paikassa ja siksi haukkui ja vinkui koko ajan. Otin sitten pennun viereeni nukkumaan ja se tunne oli mahtava, kun pentu pikku hampaillansa kosketteli minun korvarengasta. Tästä koirasta kasvoi todella ansioitunut kisakoira, joka toi minulle paljon iloa ja kokemusta. En tiedä olisiko tuonut, jos olisin hänet pitänyt suljettuna johonkin ja yksin nukkumaan. Luulen, että ei.

[JMTNT]

Pitää vielä kertoa tämän koiran jälkeläisen jälkeläisestä. Mun oma kasvatuskanta olisi loppunut ellei eräs kasvattini omistaja olisi suostunut antamaan pentua jalostukseen. No niin koira tuli meille synnyttämään ja olin siihen huolella varautunut. Syntyi 2 rottweilerin pentua. Eräänä päivä ihmettelin, että missä 5v poikani, kun ei näy missään. Sitten menen katsomaan emokoiraa ja siellä lapseni nukkuu pentulaatikssa rottis emon ja hänen kahden pentunsa kanssa, jotka olivat silloin muutaman viikon ikäisiä.

[Koiruuksia]

Otin sitten pennun viereeni nukkumaan ja se tunne oli mahtava, kun pentu pikku hampaillansa kosketteli minun korvarengasta.

Tiedän tunteen <3

Lakun kanssa oli niin että muutaman kerran yössä aina heräsin siihen että se pussaili minua hellästi.
Usein jos havahduin johonkin niin huomasin että Laku nukkui pitäen leukaansa poskellani. Se tunne siinä kun oikein sydämessä läikähtää rakkaus pentua kohtaan.