aunet kirjoitti:No huh! Aikoinaan Evirassa työskennellessä sinne tuli tutkittaviksi villisikoja kuolinsyytutkimukseen. Pikku possut raitoineen maailman suloisimpia otuksia, mutta karju torahampaineen melkoinen tankki. Koko etuosa pelkkää massaa jonka jyräämäksi ei parane jäädä. Ovat ahdisteltuina tai loukkaantuneina melko aggressiivisia eivätkä epäröi hyökätä. Kierrä kaukaa niitten reviiri jos mahdollista. Tosin vaeltavat pitkiäkin matkoja joten toivottavasti olivat ohikulkumatkalla.
en ymmärrä miten ne edes noin lähellä tietä ja asutusta olivat liikkeellä. tulivat ns. autotien suunnasta ja edelleen samaan suuntaan kun jatkaa niin siellä on asutusta (mökkejä) ja päijänne, joten todella ihmeellinen reittivalinta niillä. toivottavasti nyt jatkavat matkaansa eteenpäin eivätkä jää tuohon mm. otolliseen marjastusmaastoon pyörimään. saattaa muuten joku muukin yllättyä.
mä tiedän vaan huonoja kohtaamisia noitten kanssa.
talvisin noita liikkuu paljon jäitä pitkin ja viime talvena yks lauma tippu jäihin.
talvella niitä metsäsätettiin ja yksi karju ryntäsi työpaikan pihan kautta, kyseinen yksilö oli hampaillaan runnonut metsästyskoiraa ennen kuin lähti paniikissa karkuun. koira onneksi selviytyi. hemmetin kovaa se juoksi! mä en aluksi edes tajunnut sitä villisiaksi, kun se oli kamalan kokoinen ruskea möntti ja samalla autoa ajaessa yritin katella, että mikä hitto menee tollasta vauhtia.












