Oltiin tulossa metsälenkiltä. Mies meni kauppaan, minä jäin koirien kanssa autoon odottamaan. Etuikkunat auki koska on kuuma. Viereen ajoi auto.
Katselin kuskin penkillä istuvaa Lakua (basenji) ettei vaan saa päähänsä lähteä ryntäämään ikkunasta ihmisen luokse.
Sain slaagin kun yhtäkkiä oikean korvani juuresta kuuluu hirveä kimitys.
"Ai miten ihania koiria!"
Käännän pääni ja siinä 5 cm päässä kasvoistani on (minuakin) vanhempi naishenkilö sekä Ainon (rottweilernarttu) pää joka oli aivan naisen pään vieressä. Kimitys jatkui: "Meilläkin on koiria!"
Tuossa vaiheessa tungin oikealla kädelläni Ainon pään pois ikkunasta.
En saanut sanaa suustani. Luulen että yritin hymyillä mutta en tiedä onnistuinko.
Ilmeisesti ilmeeni oli kuitenkin paljon puhuva koska nainen poistui.
Oltiin liikkeellä pikkuautolla josta oli penkit kaadettu. Ei tullut mieleenkään että Ainokaan olisi saanut päänsä työnnettyä siitä etupenkin välistä.
Yleensähän ovat farkun takaosassa häkissä eikä ole mitään väliä että ovatko ikkunat kiinni vai auki kun on parkissa.
Mutta hitto että säikähdin.
Mietin että jos olisi kyydissä ollut vaikka edesmennyt Juti niin naisella ei olisi ollut enää naamaa. No, oppia ikä kaikki. Tänään opin että Ainon pää mahtuu tuosta joten kiinnitän asiaan huomiota jatkossa jos olemme pikkuautolla liikkeessä.
Olihan Reinokin (rottweileruros ) toki mukana. En tiedä mitä se teki mutta ääniä ei ainakaan kuulunut eikä päätä tungettu ikkunasta
