Koirahyökkäykset

[JMTNT]

No ajattele asiaa niin, että jokainen elollinen oli koira, lapsi tai hevonen ohjataan positiivisen ja kielteisen toimintansa mukaan.

[vegailia]

Seki on järkyttävää, että laumanjohtajuutta pidetään automaattisesti pakottamisena, vaikka se sisältää enemmän positiivista vahvistamista kuin mikään.
Koiraa pääsee oikein aiheesta kehumaan. Kehumisen tärkeydestä oikeaan aikaan ei puhuta tarpeeksi sen yhteydessä.
Oppimisteoriat on muuten ihan relevantteja alunperin, pitää paikkansa myös ihmisillä .
Mutta koira ei ole pelkkä oppija, kuten ei ihmislapsikaan ole rakennettavissa yhteiskuntakelpoiseksi pelkästään loputtomilla matematiikantunneilla joiden päätteeksi saa papukaijamerkin.
Koiraa ei jätetä yksin opettamalla sille "toivottuja käytöksiä ei-toivottuje sijaan" vaan sen kanssa eletään.

[vegailia]

Se on kieltämättä ongelma, jos positiivista vahvistamista pidetään rajattomuutena. Luullaan, ettei ilman kieltoja voisi muka olla rajoja.

Selitä tuo, vai onko se vaan että on julistettu pannaan EI-sana, mutta sen tilalla käytetään silti jotain eikä vaan kerrota yleisesti että mitä.
Ja jos käytettäisi, miksi tuloksia ei tule?
Koirallehan voi ei-sanan tilalle opettaa vaikka kyllä-sanan, jos se kieltäminen on liian negatiivista.
Vielä hävettävämpää luulisi olevan sellainen, missä hivutetaan se ei-sana kuitenkin salaa vain eri kieliasussa, ja sitten kuljetaan väittämässä ihmisille että koiraa ei saa kieltää.

[vegailia]

Vai tarkoitetaanko rajoilla sitä, mitä koiralle tapahtuu itsestään:
Esim. maapallon reuna tulee joskus vastaan karatessa-> raja. Maapallohan on litteä varmaan samalla, kun koirakaan ei oo laumaeläin
Tai että koiralla tulee hihnan pää vastaan ennen pitkää kun ei kuuntele luoksetuloa ja se polkaistaan, eikä koira tiedä kuka se oli. Luulee että omistajan sijaan joku tonttu hipsutti sitä ja vältytään kieltämiseltä taas?
Tai seinät tulee vastaan asunnossa?

[vegailia]

Maksumuurin takana, mutta mitähän tuossa kerrotaan?
Liittyyköhän koulutukseen? https://www.hs.fi/suomi/art-20000105653 ... 1721487888

[Sopuli]

No ajattele asiaa niin, että jokainen elollinen oli koira, lapsi tai hevonen ohjataan positiivisen ja kielteisen toimintansa mukaan.

Kaikki eivät suinkaan ohjaa ihmisiäkään samoin keinoin. Useimmat kykenevät vain ilmoittamaan hyvin suoraviivaisesti mitä pitää tehdä ja mitä ei saa tehdä, mutta älykkäimmät ja kieroimmat saavat kanssaihmiset tekemään asioita niin, etteivät he edes tajua tulevansa ohjatuksi. Täysin tyytyväisenä luulevat tekevänsä kaiken ihan omasta halustaan. Ihan samaa taitavimmat toteuttavat nykyään koirien kanssa. Itse en osaa, mutta ihailen monen nuoren taitoja, miten ovat aina jotenkin niin monta askelta koiraansa edellä. Ennen riitti kokemus ja jonkinasteinen tieto, nykyään ollaan menty jo niin uudelle levelille, että osa tippuu väkisinkin kyydistä.

Ongelmia tulee toki siinä kohtaa, kun vanhat simppelit keinot sinänsä toimisivat, mutta koska yleisesti tietysti kannustetaan fiksumpaan ja eettisesti kestävämpään toimintaan, se osoittautuukin liian vaikeaksi.

[JMTNT]

Tässä yksi esim. mikä teki koiran koulutuksesta mainoskamppanjan. Ja muutti koiran ostajan tyyliin, jonka pennun kasvaessa vasta huomasi, ettei enää pärjää koiran kanssa, eli siis valtataistelu, kuten laumassa aina on koirallekin luonnollista. Ja tää tutkimus 20v sitten, joten jälki näkyy.

https://www.helsinki.fi/fi/yliopistolli ... htajuuteen

[vegailia]

Ihan liirumlaarum artikkeli,
kaikista vahingollisin mikä sattui silmään oli se joku ovileikki misssä koira muka istuu aukaistaksee oven.
Jokainen pitempään ja erilaisten koirien kanssa pelannut tietää, millainen lopputulos sillä on
Miksi tuo oviesimerkki aina nostetaan esille, kun ei laumanjohtajakaan välitä istuuko koira vai ei. Meillä mennään ja tullaan ovesta ihan normaalisti, kenenkään ei tarvitse istua.

[vegailia]

Eikö tuo oo jo tavallaan eläinrääkkäystä että elämä menee niihin istumisiin ja aivan hukkaan.
Me ollaan jo ulkona siinä vaiheessa, kun toiset sitten istuu ja pysähtelee. Koira saa haluamansa ilman temppujakin, koska sitähän molemmat haluaa eli päästä siitä ovesta jokupäivä ulos. Koira jolla on pomo menee siitä rauhassa, eikä sen ole tarvis rynnistää kuin tykin suusta. Saa enemmän vapautta ja iloa elämässä.
Ja totta kai artikkelissa varmistettiin, että jos koira on rauhallinen niin se varmaan on alistettu ja masentunut. Eihän sen mukaan kilttiä koiraa ole olemassakaan, kun koiran pitää toisaalta riekkua kun punasilmäkani että se ei olisi masentunut, mutta sitten sitä kokoajan yritetään saada rauhallisemmaksi jollain konstilla.
Tuo se ongelma on että koirista tulee niin hillittömiä, että joku rauhoittuminen on se mitä mietitään.
Usein koira on täysin rauhallinen ja tietää mitä tekee, omistaja vaan opettaa siitä kouhon ja sitten lisäkouluttamalla varmistaa, että kouhotus on peruuttamatonta.

[JMTNT]

Ensin opetetaan koira työskentelemään saaliin (nami, pallo) toivossa ja sitten myöhemmin, kun koira jo osaa, se muutetaankin tekemään käskyt omistajalle. Siinä vaiheessa tulee kuitenkin vastaan myös koiran murkkuikä ja kapinamieli. Omistaja joutuu silloin luomaan uuden suhteen, jos haluaa koiralle tottelevaisuutta. Koira on kuitenkin jo silloin voimakas, mikä antaa haasteita omistajalle. Tähän haasteeseen ei moni pysty vastaamaan ja näin syntyy niitä "remmirähjiä".

[vegailia]

Mä opetan kans koiran oppimaan, lyhyesti kakarana. Ja koska jotainhan hauskaa sen kanssa on puuhattava, ja toinen hyöyt on että jos alkaa joskus kouluttaa, koira vähänkuin tietää mistä on kyse.
Mutta huomaa kun murkkuikä iskee, että ei kannata työskennellä liikaa, ja keskittyy vaan kahteen asiaan: kuri liikenteessä, ja käytöstavat, eli ei hypitä vieraiden nilkoille, tullaan luokse kun kututaan. Etenkin: Kenenkään luo ei lähdetä lenkillä.
Ei toisten koirien, eikä ihmisten. Sitten koko jäljellä oleva aika joko rallataan, leikitään tai nukutaan. Itse en käytä edes mitään käskyjä kuten istu, paikka, maahan. Joko että ei, tai tänne ja hyvä. Puhelen arjen käänteissä, niin koira oppii sanoja kuten mennäänpäs sisälle, tulehan autosta, ym.
Jatkuva koulunpenkillä olo voi vetää hermorakenteen liian virittyneeksi, niin ja täytyy muistaa pitää energisellekin pennulle niitä lepopäiviä, milloin ei tapahdu mitään ja pidellään sadetta.
Ei hullumpaa elämää.

[Umac]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e3ec ... 34b2603f83
Husky pääsi irti – Pian Jessikan koiraa retuutettiin niin, ettei se selvinnyt hengissä -
Järkyttävä hyökkäys haavoitti Lempi-koiran niin rajusti, että se oli päästettävä kivuistaan.

[aunet]

Voi perkele näitä tapauksia! "Pääsi irti valjaistaan"...kaksi kertaa peräkkäin! Eipä tässä mittään rikosta ole tapahtunut, henki vaan lähti yheltä, toinen selvisi hengissä, toistaiseksi.

[Valkosipulisilakka]

Tosi järkyttävää! Onko vaikeaa pukea koiralle sellaiset vermeet, että se ei pääse irti? Välillä näkee isoja aggressiivisia koiria ulkoilutettavan flexeissä ja hyvin heppoisissa valjaissa tai pahimmillaan koira annetaan lapsen tai humalaisen ulkoilutettavaksi.

[lainsuojattomat]

Koska hyökkäys kohdistui koiraan, mitään ei luonnollisestikaan tehdä kuten poliisin kommenteista kävi ilmikin.

Mutta eikö tässä ole ristiriitaa, että kun kerran koira katsotaan omaisuudeksi, niin eikö herranen aika näissä tappamisissa ole kyse edes toisen omaisuuden vahingoittamisesta?
Jos naarmutat parkkipaikalla toisen autoa, se on rikos ja siitä rangaistaan mutta jos tapat toisen koiran, se ei olekaan rikos?
Selittäkää mulle miksi koiran tappaminen ei ole toisen omaisuuden vahingoittamista ?

Tähän kohtaan lakia pitäisi ainakin tulla muutos.

Pisteet huskyn omistajalle siitä että rehdisti korvasi sentään edes kulut, tämäkin taitaa olla suht harvinaista.

[JMTNT]

Tosi surullinen tapaus ja omistajalle voimia jaksaa yli ikävän.
Aikoinaan, kun näitä alle kissan kokoisia rotuja kehitettiin, niin ihmettelin, enkä hyväksynyt. Kissa sentään voi kiivetä puuhun itseään puolustaen, mutta pikkukoira ei voi mitenkään. Ja jokaisella koirarodulla on oikeus elämään. Mutta sitten isompikokoinen rotu ei aina tiedä onko vastaantuleva edes koira. Ja siksi näitä vahinkoja tapahtuu.

[lainsuojattomat]

Vai eikö toisen omaisuuden vahingoittamine olekaan rikos? Seuraako siitäkin aina pelkkä vahingonkorvausvelvollisuus? Niinkö se menee? En tunne lakia tarkemmin tältä osin joten kertokaa te jotka tiedätt.

[Valkosipulisilakka]

Siinäkin on ongelmansa, jos uhriksi joutunut koira määritellään omaisuudeksi. Pari vuotta sitten oli tapaus, jossa joku pitti tms. tappoi 15-vuotiaan kääpiövillakoiran. Pitin omistaja yritti kiistää korvausvelvollisuuden sillä, että kun uhri oli jo 15-vuotias, sillä ei tämän "sankarin" mielestä ollut enää mitään rahallista arvoa

[henni]

Piti lukea monta kertaa, ymmärsinkö oikein. Eli että koska minä en osaa, pysty enkä välitä hallita omaa koiraani, ette te muut voi omistaa koiria ?

Kaksi viimeksi koirahyökkäyksissä kuollutta koiraa joista olen lukenut ennen tätä yllämainittua tapausta ovat olleet sheltti ja villakoira. Villakoira revittiin kahden irtokoiran toimesta sen kotipihalle ja sheltti raadeltiin kuoliaaksi lenkillä.

[JMTNT]

Poliisi toimi oikein, koska Huskyn omistaja korvasi kulut. Vastapuoli hyväksyi asian loppuun käsitellyksi, kun otti korvauksen vastaan. Ihan eri asia olisi ollut, jos Huskyn omistaja ei olisi suostunut korvaukseen, vaan olisi vaatinut suurempaa korvausta ja siten tehnyt rikosilmoituksen, minkä olisi saattanut hävitä.

[Sopuli]

Aikoinaan, kun näitä alle kissan kokoisia rotuja kehitettiin, niin ihmettelin, enkä hyväksynyt. Kissa sentään voi kiivetä puuhun itseään puolustaen, mutta pikkukoira ei voi mitenkään. Ja jokaisella koirarodulla on oikeus elämään. Mutta sitten isompikokoinen rotu ei aina tiedä onko vastaantuleva edes koira. Ja siksi näitä vahinkoja tapahtuu.

Joo aikanaanhan pp:ssäkin kirjotti se eräs, jonka koira tappoi hihnassa ulkoilleen lemmikkiketun. Hänen tarmokkain intressinsä oli sen jälkeen yrittää todistella, että eihän sellaista saisi edes olla lemmikkinä. Ihan jokaisen olisi oikeasti syytä pitää koiransa siihen malliin, että seuraavan mutkan takana voi täysin oikeutetusti olla jollain flexin päässä vaikka kani.

[Koiruuksia]

Siitähän pitäisi lähteä että hankkii sellaisen koiran jonka pystyy tarvittaessa pitelemään vaikka kulman takaa/pusikosta/ihan mistä tahansa putkahtaisi eteen ihan mitä tahansa ihan yllättäen äkkiarvaamatta.
Tästä syystä minulle ei enää tule (niin surullista kun se onkin) rottweilerurosta. Olen vanha enkä enää pysty pitelemään 100% varmuudella 50kg(tai painavampaa) koiraa tilanteessa kuin tilanteessa niin ettei se taatusti vedä minua perässään. Tästä syystä mies taluttaa tuota urosta jos olemme julkisilla paikoilla.
36 kg nartun pystyn pitelemään. Tällä hetkellä. Ikää kun tulee lisää niin en 100% varmuudella ehkä enää sellaistakaan.
Elämän realiteetteja.

[Darre]

Aikoinaan, kun näitä alle kissan kokoisia rotuja kehitettiin, niin ihmettelin, enkä hyväksynyt. Kissa sentään voi kiivetä puuhun itseään puolustaen, mutta pikkukoira ei voi mitenkään. Ja jokaisella koirarodulla on oikeus elämään. Mutta sitten isompikokoinen rotu ei aina tiedä onko vastaantuleva edes koira. Ja siksi näitä vahinkoja tapahtuu.

Joo aikanaanhan pp:ssäkin kirjotti se eräs, jonka koira tappoi hihnassa ulkoilleen lemmikkiketun. Hänen tarmokkain intressinsä oli sen jälkeen yrittää todistella, että eihän sellaista saisi edes olla lemmikkinä. Ihan jokaisen olisi oikeasti syytä pitää koiransa siihen malliin, että seuraavan mutkan takana voi täysin oikeutetusti olla jollain flexin päässä vaikka kani.

Just näin. Jokaisella on oikeus hankkia sen kokoinen ja sen lajinen lemmikki kuin omaan elämään ja mieltymyksiin sopii, ja sen kanssa on voitava liikkua ulkona turvallisesti. Ei se nyt herrantähden voi niin mennä, että "oho, oma vika kun henki lähti kun et ollut koiraksi tunnistettava." Isojen koirien omistajilla on isompi vastuu, koska iso saa enemmän tuhoa aikaan.

[Biarritz]

Aikoinaan, kun näitä alle kissan kokoisia rotuja kehitettiin, niin ihmettelin, enkä hyväksynyt. Kissa sentään voi kiivetä puuhun itseään puolustaen, mutta pikkukoira ei voi mitenkään. Ja jokaisella koirarodulla on oikeus elämään. Mutta sitten isompikokoinen rotu ei aina tiedä onko vastaantuleva edes koira. Ja siksi näitä vahinkoja tapahtuu.

Kääpiörotujakin on ollut olemassa jo vuosisatoja, ja osalla niistä on ollut muukin tarkoitus kuin olla vain sylikoirana. Kääpiökokoiset terrierit + prahanrottakoira ovat esim toimineet tuholaisten torjujina.

[JMTNT]

Just tää "olla vain sylikoirina". Totean, että ostaa sylikoiran, koska helppo pitää hallinnassa, eikä vaadi koulutusta. Mutta muistan tapauksen, jossa sylikoira hyökkäsi portaissa ja omistaja kaatui satuttaen päänsä ja kuoli. Tää koiran hallinta, olkoon iso tai pieni pitäisin jokaisen koiran omistajan olla velvollisuutena koiraa kohtaan.

[Umac]

Päivitys case Vallilasta: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/val ... #gs.cnjm7e
Vallilan koirahyökkäyksessä loukkaantuneen lapsen isä: "Pojalla yli 50 tikkiä"

Huomiona ko. tekstistä: Perheen isän mukaan omistaja ei kuitenkaan ole antanut heille yhteystietojansa tai pyytänyt soittamaan.

– Koiranomistaja ei ole ottanut meihin millään tavalla yhteyttä, vaikka hän näin väittää, lapsen isä avaa.

kun siis ap tekstissä oli maininta, että omistaja olisi antanut omat yhteystietonsa uhrin perheelle.

Ja husky-casen Maikkarin versio, en tiedä onko tuossa uutta siihen ap-juttuun: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/rai ... #gs.cnjrg6
Raivokkaasti hyökännyt husky tappoi Jessikan koiran – omistaja voi selvitä ilman seurauksia

[Valkosipulisilakka]

Tämä saattaa olla epäkorrekti kommentti, mutta olen huomannut, että meilläpäin pittityyppisiä koiria on paljon venäläisperäisillä. Samaten romaneilla on alkanut olla pittejä. Romanikulttuuri on koirienkin suhteen omanlaisensa. Eniten heillä on chihuja, venäjäntoyta ym. pientä sylikoiraa, mutta nyt on alkanut näkyä pittityyppisiä. Mikä on tosi huono asia. En ole ikinä nähnyt, että romanien koiria oikein lenkitettäisiin, yleensä ne käytetään pissillä talon ympäri.

Meilläpäin on nuorelle romaniparille ilmaantunut koira, joka on pitin näköinen, mutta vielä huomattavan iso ja lihaksikas uros. Sitäkään ei tosiaan lenkitetä, nuori nainen perinnehameessaan käyttää sitä pissalla max. 150 metriä talosta. Mitähän tuosta vielä seuraa...

[aunet]

Täsmälleen samat havainnot kuin Valkosipulisilakalla. Täällä missä nykyään asun, on eräällä venäläisnaisella sakemanni ja kaksi akitaa, toisen hommasi jokin aika sitten. Saku kulkee aamulla aikaisin kuonopannalla varustettuna pienen naisihmisen mateluvauhtia asfalttitietä pitkin, siinäpä lenkki. Isäntä ja joskus emäntäkin kulkee kahden erikoisen suuren akitan kanssa saman lenkin, hihnaa metrin verran kun muuten eivät pysy pystyssä. Hitonmoinen huuto, niin ihmisten kuin koirienkin, kuuluu jo kaukaa jos näköetäisyydelle satumme. Me käännymme takaisin koska tiedän koirien hyökkäävyyden. Asuvat kylän vilkkaimmin liikennöidyn tien varrella, siis tie josta lähes jokaisen on pakko kulkea. Pihan rajalla on aita, mutta hyökätessään aitaa vasten se heiluu ja huojuu odottaen kaatumistaan. Koirista on ollut häiriötä koko niiden olemassaoloajan ja esim. pikkulapset eivät uskalla kulkea pyörätietä joka johtaa koululle, joskus aiemmin ovat päässeet puremaan ihmisiä ja koiria. Oma koirani alkoi hidastelemaan kun lähestyimme paikkaa ja löi liinat kiinni. Onneksi oli polku mitä pitkin pääsimme kiertämään paikan. Sääliksi käy koiria, jotka saattaisivat olla säyseämpiä, jos edes joskus pääsisivät liikkumaan.

Ja mitä mustalaisiin tulee, pelokkeeksi hankkivat koiriaan. Ja sanaa "mustalainen" käyttävät he itsekin, jos kohta joku älähtää. Alunperin tutustuin mustalaisiin, kun silloinen paras kaverini meni naimisiin erään kanssa. Ensin tehtiin ihmislapsi ja koirakin piti hankkia, koska niin kuului tehdä. Rotvaileri oli ainoa vaihtoehto, koska dobberia ei silloin ollut saatavilla. Pennun kanssa suurimmat ongelmat alkoivat siinä vaiheessa, kun mies joutui vankilaan ja ystäväni kädet ei riittäneet. Kaikki katastrofin ainekset olivat ilmassa, rotikkapoika oli minulla hoidossa pitkiäkin jaksoja. Luojan kiitos oli hyvinkin täysjärkinen koira ja omieni kanssa tuli hyvin toimeen. Tilanne muuttui aina kun meni kotiinsa. Koira sai kyllä ruokaa ja rapsutuksia, mutta ei hame päällä lenkille mennä. Ennen pitkää tilanne johti siihen, että luopuivat koirasta ajoissa, kaikki merkit viittasivat siihen, että isoja ongelmia on tiedossa. Heillä ei ollut mitään mahdollisuuksia normaaliin elämään koiran kanssa. Hiukan edesautoin koirasta luopumista. Ja useiden tuntemieni mustalaisten omien sanojen mukaan, ainoa syy hankkia tietyn tyyppisiä koiria, on peloke, ei rakkaus rotuun.

Pointtini oli, että kyllä koirasta kuin koirasta saadaan raivohullu, ellei edes sen perustarpeita tyydytetä. Luonnevikaiset ovat asia erikseen, joita on oikeasti todella vähän.

[Umac]

Periaatteessa epäpuhtaisiin asioihin kuuluu myös lemmikit, kuten kissat ja koirat. Valtaväestössähän suurin osa päästää kissansa ja koiransa keittiöön syömään, kuitenkin niin, että ruokailuastiat ovat lattialla. Romaniperheessä kissan tai koiran ruokakupit saattavat olla vaikkapa vessassa, eikä keittiöön eläimillä ole pääsyä välttämättä ollenkaan. Vaikka keittiöön kissa tai koira päästettäisiinkin, pöydälle ei tietenkään ole mitään asiaa.
OT mutta mielenkiintoinen yksityiskohta! Näin tuon blogissa missä avattu romanielämää ja -tapoja: https://romanikulttuuria-aloittelijoille.vuodatus.net/

Meidän "kotikoirapuistossa" on aiemmin käynyt romaninainen koiransa kanssa. Ja kyllä, ihan hame päällä. Koira oli hyvin hoidettu!
Omassa rodussani on muutamia romaniomistajia ja ilm. myös kasvattavatkin. Muuten olen käsityksessä, että osalla koiria, osalla ei. Roduista riippumatta siis.

Venäläisen yhteiskunnan tapa, tavat ja turvattomuus taas selittää isoja, vahtiviettisiä ja hyvinkin periksiantamattomia rotuja.

Mutta kuten aunet totesi, turha ihmetellä yhtään kenenkään koiran tai yksilön ongelmia jos ne eivät saa rodunomaista tekemistä, perustarpeiden tyydytystä ja kasvurauhaa, struktuuria päivään. Siinä menee niin lapset kuin koirat sekaisin, uskoisin saman pätevät mihin vain lemmikiksi katsottavaan, myös mm. kissoihin.

[Sopuli]

Kyllä minä voin myöntää, että joskus irtokoirien kannalta hankalammalla alueella asuessani kävi mielessä, että ainut vaihtoehto taitaa olla ottaa itsekin joku isohko taistelurotuinen. Onpahan sitten edes vastusta, kun taas joku rynnii iholle, eikä tarvitse itku kurkussa pelätä omansa hengen puolesta. No, oikeasti en sellaista halunnut, vaan mieluummin olin ilman, kunnes muutin pois. En vain tiedä osaavatko nämä omistajat ajatella, että mitä jos tosiaan kaikilla muillakin olisi samanlainen. Olisiko se vielä niin retee ja pähee, vai menisikö fiilis.