Tutkimus: Puppyblues joka toisella

[aunet]

Just viikolla lueskelin Kasvattaja -lehdestä erinomaista artikkelia, miten pikku hiljaa joistakin epänormaaleista asioista tuleekin tavanomaisia. Kirjoitus keskittyi pääasiassa ulkomuotoasioihin, mutta hyvin sivuttiin mm. lisääntymisongelmia ja käytökseen liittyviä sekä kusiongelmia. Kun näitä tarpeeksi paljon ja pitkään hyväksytään ikään kuin rotuun tai kokoon sisältyviksi, niistä tulee normaaleita tai rotuominaisuuksia. Unohdetaan tyystin, että koira on koira. Ja hänen hyvinvointinsa kannalta pitäisi keskittyä olennaiseen. Eli lähtökohtaisesti elinvoimaan, päivittäiseen toimeen tulemiseen ihmisen ja toisten koirien kanssa, sekä siihen, että kaikilla on suht mukavaa ilman kipuja tai jatkuvaa stressiä.

Ja tuo höpöttely teehän pissit -tyyliin, varmaan toteutuu aika monen kohdalla. Kuunnelkaapa itseänne tänään, aika monelta ne sanat tulee suusta. Jopa Ninniltä!

[Ninni]

Nyt kun miettii, niin tärkeämpi olisi tee kakka.
Kakan tulostahan monesti on enemmän huoli, jos vettä sataa.
Mietin muuten onko niillä pikkukoirilal jokin fyysinen rakkovika, eli niin pieni kusipussi ettei se pidä koko vettä?
Toinen mitä ihmettelen, on että kissoille on automaationa laatikko laitettava vessaan. Mikä koirista tekee erilaisen?
En tiedä olisiko se mitenkään paha edes opettaa koira kusemaan vessassa laatikkoon. Varsinkin jos se on pieni, eikä tee mitään paloletkun täydeltä virtsaa.
On se nimittäin välillä vähän naurettavaakin, että koko muu maailma nauttii sisävessoista ihan pakkasilla ja helteillä, tai yleensäkin joka päivä. Mutta koiraa on ristuksen kiire roikottaa ulos joka lirusta. Jos mulla olis pikkukoira jolla ei rakko pidä portaita alas asti, niin opettaisin varmaan vessaan. Nyt kun miettii. Kissanhiekkalaatikolle. Voihan sen silti viedä ulos lenkille, mutta se pissapaine olisi poissa siitä yhtälöstä, ja ulkona vain nautittaisiin ulkoilusta.

[TlGER]

Onneksi kusilaatikosta ei ole tullut yleisesti hyväksyttyä käytäntöä koiranpidossa. Se kun väistämättä tarkoittaisi, että koiria alkaisi hankkia myös sellaiset tyypit, jotka eivät veisi koiraansa lenkille ikinä. Koirille kuitenkin liikunta on elinehto.

[aunet]

Ihan hyvin voi pennulle laittaa kusilaatikon, vaikka parvekkeelle, hiekkaa tai sanomalehteä mitä vaan pohjalle. Ei se sen kummempi ole kuin imupaperit lattialla, jotakinhan jokainen käyttää pentuaikana. Jotkut opettaa kylppärin lattialle, että helppo siivota. Mutta että aikuinen tekisi jatkuvasti sisälle, siitä voidaan olla montaa mieltä. Vaikka ymmärtäisin kyllä tosi hyvin jonkun italiaanon tai chihun kohdalla kolmenkympin pakkasella.

[ahvenainen]

Urosvyöt ja pissipöksyt ovat arkea monille ja niitten käyttöön kasvattajat neuvovat kun kasvatinomistajat kyselevät apua. Juoksupöksyt ja urosvyöthän on alunperin tarkoitettu tilapäiskäyttöön mutta nykyään moni käyttää niitä jatkuvasti kun ei muuta vaihtoehtoa ole. Tuotevalikoimatkin näyttävät olevan jo aika monipuolisia erityisesti pikkukoirien omissa verkkokaupoissa.

Joissakin pikkukoiraroduissa on erittäin vaikeaa löytää jalostukseen kastroimattomia uroksia syystä että ne on leikattu varsin nuorina koska omistajat eivät kestä sisälle merkkailua tai kusemista ja kokeillaan loppuisiko se kastroinnilla. Yliseksuaalisuus on ainakin normalisitu monessa kääpiörodussa jo kauan sitten.

[Ninni]

Tigerillä kieltämättä pointti, vaikka onhan sellaisia varmaan koko ajan. Ja mitä ahtaammaksi ulkona virkistysalueet käy, sitä suurempi kiusaus on pesiä koirineen kotiin. Niitähän varmaa on jatkuvasti, mutta käytäntönä en Suomessa ole törmännyt. En voi edes kuvitella millaista olisi omistaa jossain pilvenpiirtäjässä koira, ja lähteä viemään sitä iltapissalle jonnekin asfaltoidulle jalkakäytävälle kokoajan. Joten onhan niillä ratkaisut.

Miksi muuten olen tuosta uroskoirien merkkailusta sitä mieltä että on vielä ihan normaalia, jos nuori uroskoira tekee protesti ja merkkikusia vielä vuodenkin vanhana. Tietenkin joku stressiin asti nylkyttely aamusta iltaan ja viikkojen syömättömyys olisi sitten taas yliseksuaalisuutta. Moni uros on jo pentuna vietikäs paneskelemaan, ja omistaja saattaa kesken puppybluesin hermostua.
Varaa kastraatioajan saman tien.
Katson sisäsiisteyden yleensä alkaneeksi siitä, että koira tekee ne pitkätpisut ulos, ja osaa pidättää yön.
Mutta jos löytyy joku läntti saman tien sen jälkeen, kun koira ei saanut pöydästä kinkkusiivua, tai jos talossa on muita koiria ja narttuja,
niin en ihmettele pätkääkään. En vaikka se läntti löytyisi välillä sängystä tai vaikka kengästä.
Ei oo syy kastroida vielä mulla, mutta olenkin varmaan pitkäpinnainen näissä asioissa.
Ulkomaillahan joku haukkuminenkin aiheuttaa äänihuulileikkauksen saman tien, eli miten paljon koira saa olla enää koira.
Suomessa tuo kastrointi on niin muotia, että itkettää kuin monta koiraa sillä koko ajan pilataan, koska sitä operaatiota ei voi perua mikäli se yksilölle ei sovi, eikä edes auta aina ongelmaan jota varten se muka tehtiin. Ja jotkut eläinlääkärit heiluttaa aina sitä kivessyövän uhkaa että se muka riittää syyksi leikata suunnilleen kaikki koirat. Mutta pikkukoirat on varman oma rotunsa, mulla nä isommat enemmän puheena.

[fionaire]

Moni eläinlääkäri sanoo että kääpiökoirilla on usein ihan mahdottomat libidot. Ei ole kyllä omaa kokemusta asiasta kun on aina ollut vaan narttuja, mutta oman käsitykseni mukaan ainakin omissa roduissa yliseksuaalisuus ja kastroimattomien urosten löytäminen jalostuskäyttöön ovat todellisia ongelmia. Rotuyhdistyksen hallituksessakin ollaan puitu näitä ongelmia useaan otteeseen.

[Ninni]

Eikös se ole hyväkin että kuolee sukupuuttoon moiset linjat, jos ei uros kykene normaaliin elämään?

[Umac]

Onneksi kusilaatikosta ei ole tullut yleisesti hyväksyttyä käytäntöä koiranpidossa. Se kun väistämättä tarkoittaisi, että koiria alkaisi hankkia myös sellaiset tyypit, jotka eivät veisi koiraansa lenkille ikinä. Koirille kuitenkin liikunta on elinehto.

Kyllä. Ja haistelu. Koiran lajinomaiset tarpeet:

Kaikilla eläimillä on lajinomaisia tarpeita, joita niiden täytyy saada toteuttaa voidakseen hyvin. Koirilla näitä tarpeita ovat mm. liikunta, etsiminen/jäljestäminen, kaivaminen, pureskelu ja repiminen, sosiaalinen kanssakäyminen (sekä ihmisten että muiden koirien kanssa) sekä kaikenlainen haistelu ja ympäristön tutkiminen. Mikäli koira ei saa toteuttaa näitä tarpeitaan, sen stressitasot nousevat (turhautuminen, “ylimääräinen energia”), jolloin useimmiten alkaa näkyä erilaisia käytösongelmia.
https://koirapalvelunamu.com/koiralahtoisyydesta/

[Kissimyyr yhä vaan]

Ajatus että koira pääsääntöisesti tekisi sinne kissalootaan kuulostaa aika ikävälle mun korvaan, voisi ne lenkit jäädä pois tai harvinaistua ihan liikaa. Ulkoilu tekee hyvää kaikille, noin lähtökohtaisesti. Eikä pitäisi jalostaa tai pitää Suomen oloissa eläintä, jolle ihan normaali sää on suuri ongelma.

[Koiruuksia]

Facebookin roturyhmissä on joissain ihan ok että koiralla on sisällä kissanlootaan verrattava loota jonne käy tekemässä tarpeensa.

[aunet]

Minä puhun pidätyskyvyttömistä pennuista, ihan selvennykseksi. Mutta pakko todeta, että on myös "kirjahyllykoiria", joiden turkki on pitempi kuin jalat ja joita säästellään näyttelyihin. Jos ei pompuloita ja kaiken maailman rusetteja ole koko ajan, ei koko kusemisesta tai paskomisesta tahdo tulla mitään, kun karvat on tiellä, puhumattakaan lenkkeilystä. Joskus oli juttuakin taisi olla maltankoiria, jotka eivät ulkoilleet juurikin turkkinsa säästämiseksi. Itse olin lapsena borzoikennelissä hoitamassa koiria, siinä missä hoidin kymmenkunta venakkoa, meni mulla koko päivä yhden shih tzun turkin hoidossa, ja niitä oli useita. Nämä koirat kyllä pääsivät ulos ja pihalla olivat lähes koko päivän, siksikin turkin selvittely vei niin paljon aikaa. Pompulat ei ulkona kestäneet kuin korkeintaan päälaella. Ohi aiheen meni.

[fionaire]

Totta Ninni, ja niinhän se pitäisi mennäkin että jalostuskelvottomilla ei jatkettaisi sukua. Mutta todellisuus on kaukana tästä niin kuin me kaikki tiedetään.

[turkki vai koira]

On julkinen salaisuus että tiettyjen turkkirotujen turkkeja joutuu säästellä jos ne halutaan pitää näyttelykunnossa. Karva kuluu ja katkeilee jos koira viedään lenkille esimerkiksi kurakeleillä tai siihen tarttuu hiekkaa ja risuja joitten pois harjaaminen vasta katkookin karvaa. Takkia ei voi pitää koska se takuttaa ja takkujen aukominen katkoo karvaa. Uimaan ei voi päästää koska se takuttaa, sadekeliä on varottava koska se takuttaa. Joillakuilla on jopa tekonurmi rivaripihalla tai takapihan terassinjatkeena missä koira suorittaa ulkoilunsa. Aika fanaattista touhua ja surullista koirien kannalta. Turkkiroduilla turkin kunto painottuu näyttelyissä niin paljon että sijoituksista on turha haaveilla ellei karva ole erinomaisessa kunnossa.

Ohi aiheen, jep. Itse puppybluesiin mulla ei ole sanottavaa.

[Ninni]

Olenkin yllättynyt siitä, että se lenkkeilytyksen puute ja laiskuus on yksi ihmiskuntaa vaivaavia ongelmia koiranomistuksessa kyllä, mutta että lisäksi tuo sisäsiisteily alkoi nyt nostaa päätään ja tajusin että olen tähän törmännyt useinkin, eli stressi koiran sisäsiisteydestä, joka aiheuttaa että omistaja kiikuttaa uupumiseen asti pentua ulos, koska pelkää että siitä ei tule sisäsiisti muuten.

Onkohan nykyään niin paljon niitä kupruilevia laminaatteja ihmisten asunnoissa, että siitäkö se on lähtöisin?

Mulla yks kaveri vietti pentu arkea joskus pari vuotta sitten, ja aloin muistella että hän hoki sitä sisäsiisteyttä joka toisessa lauseessa.
Voi olla sekaisin tietenkin yksilönä, mutta kyllä veikkaan ettei ole ainut.
Ja multa kysyi kaikki kun mulla oli pentu, ensimmäisenä että "joko se on sisäsiisti?"
Se tuntuu olevan monella tosi tärkeä prioriteetti, ja itse laskin sen jonnekin viidenneksi koska otan välillä vaikka kuset mieluummin lattialle, kuin vaikkapa opetan koiran että ovea vasten hyppäämällä pääsee ulos. Tai siis ei tällaista siis usein tapahdu, mutta yritän nyt tähdentää sitä pointtia, että tottakai vien koiran ajoissa tarpeille varsinkin kun se ON sisäsiisti ja kärsisi jos joutuisi tekemään sisälle.
Mutta en nosta sisäsiisteyttä muiden asioiden yläpuolelle, ja tiedostan että sisäsiisteydestä stressaaminen voi vaikuttaa haitallisesti siihen arkeen.
Joskus on hyvä pennun kanssa vain torkuttaa herätys, kuunnella kun lorina kuuluu pissa-alustan päällä ja kääntää tyytyväisenä kylkeä lauantai aamuna. Sekä koiralle että omistajalle, että maailmalle.

[Koiruuksia]

Varmasti riippuu myös siitä, että minkälaisessa paikassa ihminen pentunsa kanssa asuu ja minkälainen "operaatio" se pennun kanssa ulos meneminen on, että miten stressaavaa siitä saa tehtyä.

En omalla kohdalla pysty ymmärtämään että miksi minun pitäisi opettaa pentu pissimään sisälle kun voin pienemmällä vaivalla avata oven ja päästää pennun ulos pissille.
Mieluummin avaan sen oven ja pentu pissii ulos kuin että en avaisi ovea ja pentu pissisi sisälle. Ja sitten siivoaisin/laittaisin uuden pissialustan.
Pentu menee ulos, kyykistyy samantien pissile ja tulee takaisin sisälle. Helppoa.
Ihan hirvee stressi kaikilla.

Jos asuisin kerrostalon ylimmässä kerroksessa (kuten olen jossain vaiheessa pennun kanssa asunutkin) niin asia on aivan toinen. Siinä voisi stressi tullakin jos pitäisi rampata vähän väliä pennun hereilläoloaikana sen kanssa kanssa ulkona. En rampannut.
Pennulla oli muutamassa paikassa sallitut pissialustat (siihen aikaan sanomalehteä) joihin teki jos tilanne oli sellainen ettei ollut jostain syystä mahdollista/fiksua alkaa roijaamaan pentua ulos.

[Ninni]

kerrostalossa juurikin niin, että ei se ole niin helppoa.
Toisaalta, molemmissa on silti hyvät puolensa.
Esimerkiksi pidätyskyky varmaan kehittyy tehokkaammin, kun koira myös joutuu pidättämäänkin sen rappusten verran, eikä pääse heti lorottamaan. Toki jos on työpäivät niin se hoituu sitäkautta.
Rakkohan venyy ihmiselläkin vielä aikuisena, eli ei sikäli.
Lisäksi kerrostalossa tehostuu se, että koira ei voi korvia napsauttamalla päättää, että nyt sinä lähdet pihalle viemään,.
vaan ensin puetaan kengät, sitten haetaan ehkä takki, sitten remmi, sitten ne portaat alas ja joka tasanteella pitää odottaa että omistaja ehättää perässä.
Koiralle voi kehittyä siinä ohessa pitkä pinna, joka on kasvatuksen tärkeä osa.
Totta kai sen pinnan voi kehittää monella tapaa, enkä sano että kaikki omakotitalossa asujat muuttuisivat koiran joka piipaukseen reagoiv iksi orjiksi joita koira vedättää aamusta iltaan Mutta sellaiset tilanteet eivät synny niin herkästi, jos ihmiselläkin on jotain barrikadeja siihen, miten paljon pystyy koiraan reagoimaan ja miten nopeasti.

Juuri vasta muuten luin juttja että iäkkäämpi koira vaatii öisinkin ulos, että ensin oli joku tauti tai kusitulehdus, ja siitä asti levottomuus jatkunut ym. Tai ripulin jälkeen.
No herää mieleen, että entä jos koira oppiikin että aletaan yöllä nousta ja availee ovea hermostuneena kun koira piippaa eteisessä, kun se ovi on niin helppo avata.
Sitten omistaja kertoo, että koira vaan sitten jahtaa siellä oravia eikä sillä ollutkaan hätä Että onko koiralla kenties dementia, eikä se muista käyneensä juuri ulkona?
Ei kaikki koiranomistajat toki niin tyhmiä ole, ja sairaan koiran omistjaa varmaan tuntee koiransa kuten minäkin sen pissihomman kanssa, mutta varmasti ainakin joku on

[Iidis79]

Kyllä mulla on aina ollut pennulle sisällä luvalliset paikat mihin tehdä asiat ainakin noin 6kk ikään asti. Kerrostalossa sitä ei niin helposti lähdetä ulos aamuyöllä esim.
Aikuisiällä mä olen asunut rivarissa vain kahden koiran pentuajan. Onhan se helppoo mutta ei sitä suht pientä rivaripihaa voi pelkkänä koiravessana käyttää.
Ja kyllä jos mulle joku pienehkö alle 10kg (aikuispainoltaan) koira tulee niin todellakin opetan sille sen että esim vessaan suihkunurkkaukseen voi mennä jos iso hätä tulee.

[Kissimyyr yhä vaan]

Tilapäinen vahinko on just sitä eikä maailma siihen kaadu, mutta ei joku suihkunurkka ole vaihtoehto jonka itse valitsisin.

Kusi ja paski menee laattojen saumoihin ja aika pian se haju on sitten pysyvä, ja kun puhutaan kosteuseristykset vaativasta kylppärirempasta niin puhutaan kymppitonnin rempasta ihan halvimmillaankin. Että siihen verrattuna vaikka sitten kissanloota.