Ketju ihmettelyille

[Dacrest]

Yksityislääkärin ylimääräiset maksut ja Kela-korvaukset vähän kummastuttaa. Toimistomaksu oli 34,90 €:a, kantamaksu 3,70 €:a ja Kelan korvaus 30 €:a. Ihmeellistä rahanpyöritystä "taskusta" toiseen ja tuo toimistomaksu on jo lähes pöyristyttävä.

Toimistomaksulla varmaan katetaan samoja kuluja kuin eläinlääkärin käyntimaksulla: tilat, vedet, sähköt, avustavan henkilökunnan palkka, laitteet, ohjelmistot jne.

[Avokaado]

Toimistomaksulla varmaan katetaan samoja kuluja kuin eläinlääkärin käyntimaksulla: tilat, vedet, sähköt, avustavan henkilökunnan palkka, laitteet, ohjelmistot jne.

Tämä toimistomaksu on ollut käytössä jo useamman vuoden ja varmaan kattaa kaikkia noita maksuja. Silti pidän sitä suurena.

[Vieras]

On ne kulut katettu silloinkin kun erillistä toimistomaksua ei ole vielä ollut. Kyllä se monessa paikassa tuli vain nostamaan tuottoa lafkalle.

[kuvatus]

Koska meillä ei ole pitkään aikaan ollut omaa koiraa, jota olisi pitänyt kouluttaa ja kasvattaa, olen pudonnut kelkasta viimeisimmistä koulutussuuntauksista. Silloin kun meillä oli vielä Nuppu, korostettiin johtajuutta ja sitä, että isäntä/emäntä kulki aina ensin ovista jne. Selätystäkin jotkut käyttivät. Nyt näin dokumentin, jossa susilaumassa ensimmäisenä kulkivat vanhat ja raihnaat, sitten nuoret ja vahvat, emot ja pennut ja johtaja kulki jonon viimeisenä. Onko laumanjohtajuusoppia päivitetty vai onko se jo kuollut ja kuopattu? Mikä on tämän hetken trendi?

[Dacrest]

Laumanjohtajuusoppi on kuollut ja kuopattu.
Nykypäivän trendi tuntuu olevan koiran loputon ymmärtäminen, LAT-tekniikka ja (yksityis)kouluttajien käyttö. Ainakin kotikoiran omistajien keskuudessa.
Hc-harrastajilla on pitkään ollut panostaminen opetusvaiheeseen sekä oikea palkkaus.

Mitään uutta ja mullistavaa tuskin on keksitty, vain muutama pyörä uudelleen.

[aunet]

Myös oman järjen käyttö on sallittua sekä tiedon soveltaminen niin, että se sopii omien koirien kanssa. Älyttömän pilkun viilauksen voi unohtaa, jos ei kisaliikkeitä harjoittele. Iloisesti voi myös tehdä asioita. Mitään ismejä ei tarvitse toteuttaa.

[Umac]

Erinomainen kuunneltava/katseltava juttu kumotusta laumajohtajuudesta: https://www.youtube.com/watch?v=8cf7ahdaG20
Ongelmakorjaamo Vietti&Vaisto 12.1.2024
Ja kyllä, olen laumanjohtaja

[kuvatus]

^Oli kiva kuunneltava, kiitos linkistä

[Ninni]

Silloin kun meillä oli vielä Nuppu, korostettiin johtajuutta ja sitä, että isäntä/emäntä kulki aina ensin ovista jne. Selätystäkin jotkut käyttivät. Nyt näin dokumentin, jossa susilaumassa ensimmäisenä kulkivat vanhat ja raihnaat, sitten nuoret ja vahvat, emot ja pennut ja johtaja kulki jonon viimeisenä. Onko laumanjohtajuusoppia päivitetty vai onko se jo kuollut ja kuopattu? Mikä on tämän hetken trendi?

Mä olen eniten tutustunut laumanjohtajuuteen cesar millanin ja PEVI-metodin kautta.
Cesarista uppoaa hyvin ne energiat, rajat ja se ettei koira saa tehdä mitä huvittaa, ihminen omii ovet.
Mutta itse en ole huomannut, että ovissa kulkemisjärjestys vaikuttaisi johtajuuteen. Tärkeintä että jollain konstilla saa koiran oppimaan, ettei siitä ovesta rynnätä raamit kaulassa. Voi mennä edellä tai jäljessä.
Mun mielestä suurin oppi johtajuudessa on siinä huolehditaan kumpi hoitaa uhkatilanteet, koira tai omistaja.
Ja koira voi pitää uhkana esim toisia koiria, ja siksi ihmisenkin on ymmärrettävä että koiran näkökulmasta aina kun annat koiran tervehtiä hihnassa toisia koiria, tai päästät irtokoiran iholle, niin olet epäonnistunut tehtävässä.
Sitten kaikki missä koira dominoi ihmisstä: Puree käsistä tai komentaa hampailla, hyppii vasten (jos hyppää koirapuistossa väärän koiran selkään, niin näkee mitä tapahtuu, siitä tietää että dominointia se on) hihnassa soran potkiminen ja omistajan haastaminen silmiin katsomalla, paimentaa ihmistä esim. estää juoksemasta, puree hihnaa (tämä on napanuora omistajan ja koiran välillä ja itse kitken hihnanpuremisen heti) Hihnassa vetäminen on dominanssia, paitsi jos koira vetää vähän vaan paskalle tai joku haju, mutta lopettaa vedon jos kielletään. TÄMÄ on ehkä kaikista vaikein paukku monelle toteuttaa, koska remmivetäminen on varmaan yleisin ongelmakäytös ja sitä ei kitketä ilman oikeaa tekniikkaa, tai jos koira on oikein pehmeä niin omistaja saattaa jollain höpökonstillakin vahingossa siinä onnistua. Tämänkin tietää että mulla esim pentu ei vetänyt ensin yhtään, tiesi tasan missä hihnan rajat on koska en antanut muutenkaan dominoida. Jos johtajuus on hallussa koira ei välttämättä ala vetää.
Lisäksi dominanssia on se kun koira irrallaan juoksee tahallaan omistajaan pahki, polvilumpiot vaarassa jne.
Omistaja mielistelee koiraa jos menee koiran luo, sen sijaan jos itse kutsuu koiran luo sitä voi hyvitellä. JOs koira riehaantuu hyvänä pidosta niin se on murahdettava pois, siis jos omistajalla tulee olo ettei silitykset koiraa kiinnosta vaan alkaa heti hyppiä /purra ja riekkua.
Omistaja tosiaan ovistakulkujärjestyksellä onnistuu vaan tekemään itsensä pelleksi, jos ei moni muu asia kuitenkaan samalla toteudu.
Pääasia ei ole kumpi menee, vaan se että omistjaa päättää kumpi menee, ja se koira ei reuhtaise ovea auki kuin saluunan ovia ja tungeksi raosta persvillat vilkkuen, ja omistajalla käsi repeää kun koira on jo puolessa välissä pihaa ennen kuin saa oven edes kiinni.
Sohvalle tulemista pelätään usein, mutta johtaja vain päättää kuka tulee ja milloin, koira kutsutaan sinne ja jos koira on sohvalla, niin koira väistää. Saa sitten tulla viereen jos kutsutaan.
Jos suhde on kunnossa niin miun mielestäni saa koira nukkua vaikka vieressä yöt, johtajuus ei siitä mene "pilalle" varsinkin jos suhde on rakennettu hyvin, ja koira tietää rajansa.
Koiraa kohdellaan hyvin, ja sen nimeä ei käytetä vihaisesti. koiraa kutsutaan aina iloiseksi ja palkitaan luoksetulosta. Jos luoksetulosta palkkaamisessa on olo että koira odottaa vain namia, pitää miettiä kannattaako nameja viljellä. Opetusvaiheessa bonuksena, mutta ei niin että näyttää koiralle ensin namia. Koira kun osaa, sille voi myös ärähtää ellei ala ekalla käskyllä tulemaan luokse. mutta senkin jälkeen pitää kehua kun koira käskystä taas tulee. Lahjomistarkoituksena namit heikentää johtajuutta, mutta jos koira tekee käskyn oikein, se tarvitsee palkan: Jos käsky on luonnoton kuten istu, maahan, ym
Jos omistja käyttää hallintakäskyä esim koiran nimi, sen on toteltava mutta sitä myös kehutaan.
Tällaisia kuuluu minusta johtajuuteen, ja sen jälkeen kun suhde on kunnossa niin koira saa istua vaikka olkapäällä, mennä ovista ensin, olla välillä jopa röyhkeä. Jos koiran röyhkeys alkaa johtaa siihen että ollaan korvattomia, ohitukset menee huonosti, koiran kanssa on ongelmia, niin sitten karsisin kaikki röyhkeyden ja vähentäisin koiran palkitsemista ja leikkimistä, ja koko puhumista koiralle ylipäätään.
Cesarila on hyvä miten hän korostaa aina sitä, että ei katsetta, ei kosketusta, kun saavut kotiin ym. Minutsa se on hyvä ohjenuora ja eroahdistuksetkin voi vahvistua turhaan, jos laumanjohtaja mielistelee koiraa kotiin tullessaan.
Jos koira on kiltti ja johtajuus on kunnossa, niin voi sen antaa tervehtiä mutta ei lähtisi itse siihen mukaan ja kimitä, ettei anna koiralle heikkoa kuvaa.

Ja ulkona pevi-ssä ja itse olen huomannut kans, että koiran kun antaa haistella pientareita, sillä on siellä tekemistä eikä ohitukset ole niin suuri ongelma. Itse en tykkää yhtään sellaisesta johtajuudesta, jossa koira pakotetaan seuraamaan. Sen pitää kuunnella, jos asiaa on, vaikka olisikin penkassa haistelemassa. Mutta mitä koira tekisi lenkillä jos ei haistele? siksi en ole itse ainkaan omaksunut Cesarin tyyliä kävelyttää koira perässä tai kuten monella, että koira kävelee rinnalla kontaktissa koko ajan.
Toisille koirille se sopii, monesti näkee molosseja kävelevän sillä lailla ja uskon että se toimii.
Mutta itsellä on taviskoiria ja paimenia ym, niin annan heidän lönkötellä penkassa ja kuseksia mielin määrin. Kusemisesta vääräänpaikkaankaan en kiellä, vaan ohjaan koiran siten ettei sellaisia tule että postilaatikoihin..
En pidä mielekkäänä kieltää koiralta mitään luonnollista, ja silti ovat sisäsiistejä. Ei koira ymmärrä miksi laumajohtaja saa hepulin sellaisesta, mikä koiramaailmassa ei ole mistään merkki.

Ainiin ja syömisjärjestyskään ei mielestäni vaikuta. Koiralle voi alussa antaa ruuan niin, että dominoi koiraa että luvan kanssa, esim. muutaman sekunnin. Mutta sitäkään ei voi kokoaikaa tehdä, ja mieluummin vain kuppi eteen ilman pokkurointeja, ja kuppi pois kun nenä sieltä on noussut pois.
Itse annan koirien kerjätäkin, mutta raja menee ainoastaan jos käsken poistua ja koira silti ojentaa nenää mun lautaselle.
Tietää rajan, ja saatan makupalan viskata kesken syönninkin. Tämä ei edistä kyläpaikassaoloa, mutta itsepähä koirienki kanssa elän.
Kerjäävien ja huonotapaisten koirien, jotka saa olla koiria.

[Dacrest]

Erinomainen kuunneltava/katseltava juttu kumotusta laumajohtajuudesta: https://www.youtube.com/watch?v=8cf7ahdaG20
Ongelmakorjaamo Vietti&Vaisto 12.1.2024
Ja kyllä, olen laumanjohtaja

Tää oli harvinaisen hyvä.

Hyvä että koiran koulutus kehittyy, huonoa taas on "ainoa oikea tapa" -ajattelu.
Moni ei tajua, että on aikalailla eri asioita opettaa helpolle kotikoiralle tapoja, kouluttaa palveluskoiraa työ- tai harrastuskäyttöön, kuntouttaa elämää pelkäävä rescueta tai korjata potentiaalisesti vaarallisen koiran ongelmakäytöstä.
Kotikoiran tapakasvatus onnistuu melkein keltä vaan, muut vaativat enemmän osaamista ja erilaista lähestymistapaa asioihin.

IMO laumanjohtajuus on niin väärin ymmärretty asia, että siitä jankkaus on turhaa - ja useimmiten siitä jankuttavat ihmiset, joilla ei ole asiasta mitään kokemusta. Kunhan vaan toistellaan jostain kuultuja asioita.

[MikkoP]

Hyvä video.

Näen että on kaksi eri asiaa, nostatko itse itsesi koiran johtajaksi vai nostaako koira sinut johtajakseen.
Vähän niin kuin koirat (ja muut laumaeläimet) keskenään. Painimatsilla saatu johtajuus on vähän sellainen et jonkun on sitten taas haastettava jossain välissä...

*Koirat keskenään kahvitauolla murisee kuinka paska pomo niillä on, mutta kait se on oltava sen mieliksi jos meinaa ruokaa saada *

[Dacrest]

^hyvin sanottu.

Joskus kauan sitten luovuin kaikesta turhasta veivaamisesta ja mulla koirat esim saavat kerjätä ruokapöydässä, nukkua sängyssä ja kulkea ovista miten haluavat (ellei erikseen anneta ohjeita).
Ja taatusti kunnioittavat minua. Johtajuus näillä koirakilsoilla tulee jotenkin luonnostaan, sitä ei tarvitse vahvistaa turhilla säännöillä ja tempuilla.

[Vieras]

^No niinpä! Miksi tehdä elämä väen väkisin konstikkaksi ja vaikeaksi, kun se voi olla omannäköistä ja mukavaa. Ei kai kukaan ota koiraa saadakseen elää sutena susien joukossa.

[Ninni]

Ihmiset monesti unohtuu jankkaamaan, että mikä uskomus on paras, tai "johtajuusteoria" vai "positiivisuusoppi" tai mitä lie.
Ainoa joka sen totuuden silti määrittelee, on koira.
Jos koiralla on omasta mielestään pomo, sillä on sillon pomo. Ainoastaan koira määrittelee koska koira ei voi muuttaa omaa todellisuuttaan, ja sitä kuinka se näkee maailman ja ihmiset. Vain ihmisellä on mielikuvitus.

Ei ole mitään merkitystä minkänimiseksi olennoksi ihminen identifioituu. Jukkapalmuksi, helistimeksi, vinkuleluksi, johtajaksi, everstiksi vai fyyreriksi. Koira määrittää siinä kohtaa ihmisen identiteetin, koska koira on ainut joka ei voi katsantokantaansa muuttaa lukemalla kirjaa tai katsomalla koirankoulutusvideoita.
Koulutuksessakin sille on kyse ihmisen kouluttamisesta: Millä konstilla saan tuon uuvatin antamaan namin?
Ja uuvatti sitten tekee työtä käskettyä, jos on mennyt lupaamaan.
Siksikin pelkkä pos, koulutus on niin vaarallista tai epäonnistuessaan, jos sen käsittää sellaisena että vain oikeasta toiminnasta palkitaan ja elämä on palkkioiden loputon helminauha. Koira tottelee kun se haluaa, ja samaan aikaan se uskoo että on saanut viimein ihmisensä koulutettua oikein hyvin. Kovettuu kovenemistaan.

[Koiruuksia]

Moni onkin jo sanonut ne asiat mitä olisin itse tullut sanomaan.
Alussa olin ihan kamalan "natsi", siis joskus silloin 70-luvulla.
Sitten tutustuin Anders Hallgrenin ajatuksiin ja muutin toimintamalliani.
Naksuttimet olivat ihan mahtava juttu, niillä sai kohdennettua palkkauksen tosi hyvin.
Olen muuttanut ajatusmaailmaani todella paljon tuolta 70-luvulta ja se on ehdottoman hyvä asia.
Meillä koirat saavat olla ja elellä aika vapaasti. Ne tietävät mikä on sallittua ja mikä kiellettyä.
En jaksa nipottaa pienistä asioista joilla ei ole mulle merkitystä. Annan koirien itse päättää tietyistä asioista. esim. haluavatko jäädä pihalle. Siinä tapauksessa että asialla ei ole mulle merkitystä.
Jos haluan ne sisälle niin silloin käsken. Ja käskyjä totellaan, niistä ei neuvotella. Tietyt asiat ovat meiilä ehdottomia.
Ovista ei ryysitä koska rottweilerit pyyhkäisevät/liiskaavat minut mennessään jos saavat ryysiä ovissa niinkuin haluavat.
Ulko-ovista mennään siis vasta kun annetaan lupa. Katsekontaksi vaaditaan. Avaan oven. Ensin menee Aino, sitten Reino ja lopuksi basenjinpoikanen.
Toimii hyvin.
Sama nykyään ruokakuppien kanssa. Kupit laitetaan lattialle, kaikki odottavat ja vasta luvan saatuaan saavat mennä kupille. Tässä sama syy. Suojelen itseäni. Olen vanha ja mulla on huoo tasapaino.
Aiempina vuosina ovat saaneet mennä ovista miten haluavat ja sama kuppien kanssa. Olen vaan laittanut ne lattialle.

Helppoa elämää. Mutta kyllä minä olen se pomo.

[Tiibetinhelmi]

^Aika samoilla linjoilla ollaan meilläkin. (Tosin natsi en muista olleeni 70-luvulla koirien kanssa... ). Tapella meillä ei saa. Aika pellossa kasvaneita ovat, mutta koska näitä on monta, jonkinlainen tolkku ja roti täytyy olla. Oma ruuat syödään, toisten kupeille ei mennä. Ei ryysitä ovista. Haukkua kuuluu kyllä, jos vieraita tulee, mutta haukku kestää sen minuutin verran. En kiellä, rauhoittelen. Lenkeille mennään kahdessa ryhmässä, ja jokainen taatusti tietää oman ryhmänsä ja missä kohtaa päästään lenkille. Aika helppoa loppuviimein on, isommankin lauman kanssa.

[*kiranas*]

ihmettelen, että mikäs yleisöryntäys taas ollut täällä

PAIKALLAOLIJAT
Yhteensä 118 käyttäjää paikalla :: 2 rekisteröitynyttä, 2 piilotettua ja 114 vierailijaa (Tieto perustuu viimeisen 5 minuutin aikana olleisiin aktiivisiin käyttäjiin)
Eniten yhtaikaisia käyttäjiä on ollut 130 kpl, 04.06.2024 13:04

[Ninni]

En jaksa nipottaa pienistä asioista joilla ei ole mulle merkitystä.

Tätä asiaa hieman vastustan vaikka en juuri sinun kohdallasi, joka tämän kirjoitit. Sulla tuntuu olevan asiat hanskassa.
Mutta yleensä kun kuulen tämän lauseen se törähtää korvaan.

Sen takia, että joskus tätä kuulee esim pikkukoirain omistajilta, jotka antaa koiransa räyhätä, vetää remmissä, yms. koska " Ei mua haittaa jos 5- tai x kiloinen kirppu vetää" jne.
Yks kaveri on just tällainen, ja ihmettelee että jaksan nipottaa jostain vetämisestä, vaikka eihän se koira siinä miitään vielä tee kenellekään, sehän on liekassa!

Mutta nykyään kun perään kuulutetaan sitä "koiralähtöisyyttä" niin tässä peräänkuuluttaisin sitä nimenomaan.
Eli se millä on koiralle merkitystä, pitäisi jossain määrin merkitä myös ihmiselle.

Jos koiralle vetäminen tai räyhääminen on tavallaan dominoivan aseman merkki, niin ihmisen pitäisi puuttua siihen jotta sillä koiralla olisi hyvä ja turvallinen olo.
Ei siksi, että haittaako se jos 5-kiloinen killuu remmin päässä ja hapettaa lähinnä itse itseään.

Joskus suoraansanoen oksettaa, miten itsekkäästi jotkut ajattelee mutta samalla lässyttävät nameista ja ei saa komentaa koiraa.

Ja korostan nyt, etten tarkoita että se joka tän lauseen kirjoitti, tarkoitti sitä siinä yhteydessä missä minä nyt sen otin esille. Tuo lause vaan pitää nyt ottaa tikunnokkaan koska se on niin ihmismäinen että MINUA häiritse.
Se on yks hailee mikä mua häiritsee, jos se vaikuttaa koiran kokemaan laumaturvallisuuteen/ siihen pitääkö sen ottaa vastuuta tilanteista joita se ei hallitse ja jotka esim. johtavat stressiin (joku pihalla olosta päättäminen tuskin aina sitä tekee)
Tottakai on pieniä poikkeuksia. Esim mulla oli joskus koira joka ihan inasen aina veti, mutta totteli aina muuten.
Olin ihan ?? miksi pieni veto jää, mutta sitten vain päätin että MUA ei häiritse kerran ei tunnu vaikuttavan johtajuuteen.

Pyrin siihen että vaikka välillä sitä ajatteleekin itsekkäästi, niin pääsääntöisesti miettisi koiran kannalta, eikä itsensä kannalta. Mitä on koiran mennyt ottamaan, jos ei voi asettua sen asemaan yhtään vaan sinnikkäästi vaan miettii omalta kannalta, mikä mua häiritsee tai on häiritsemättä.
Ja mitkä asiat liittyy toisiinsa: Monet erottelee eri ongelmakäytökset yksttäisiksi asioiksi mitkä pitää "kitkeä" jonkun mukavuuden tmv takia.
Pitäisi ajatella niin, että sen koiran stressin vähentämiseksi puututaan niihin asioihin, ei valkata niitä yksitellen koska koira on kokonaisuus.

Ps. taisin just tajuta miksi jotkut kokee johtajuuden niin negatiivisena: Siksi että he ajattelevat ihmislähtöisesti ennen kaikkea, ja kuvittelevat projisoiden että "johtajuutta havitteleva" tekee sen halusta olla koiran yläpuolella.
Eli että johtajuudesta puhuva tekisi sen myös ihmislähtökohdista, ja johtaja joka haluaa olla toisten yläpuolella vain korottaakseen itseään, on melko turha sitten.
Silloin alkaa varmaan ne että "MINÄ menen ovesta ensin MEILLÄ, koska mun silmille ei hypitä jne"

[kuvatus]

Sanna Ukkola kirjoitti viime sunnuntain Hesarissa, että: "Vähän kärjistäen voisi summata, että media on liberaalien, vihreiden naisten asialla, koska journalismia tekevät liberaalit, vihreitä arvoja kannattavat naiset."---"Nuoret toimittajat eivät pidä objektiivisuutta samalla tavalla arvossa kuin vanhempi toimittajasukupolvi. Maailman laajimman journalistien arvoja kartoittavan Worlds of Journalism Study -tutkimuksen Suomen osiosta ilmeni, että nuoremmat toimittajat haluavat valistaa, ajaa yhteiskunnallista muutosta ja ottaa kantaa. Viestinnän tutkijan Anu Kantolan tutkimuksessa nuorin tarkasteltu toimittajasukupolvi painotti vahvaa mielipiteiden esilletuomista ja omaa agendaa. Ovatko toimittajat siis lipumassa kohti aktivismia?"

Oletko kiinnittänyt huomiota siihen, että uutisointi ei olisi neutraalia ja tasapuolista? Jos ei, niin mihin päin se on ollut kallellaan, esim. valtamediassa? Luotatko uutisoinnin objektiivisuuteen? Jos et luota, niin mistä etsit sitä luotettavaa tietoa? Voiko luottamukseen vaikuttaa neutraaliusharha, jos toimittaja edustaakin samaa aatepohjaa kuin itsellä on?

Ai niin, linkki: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010455569.html

[Vieras]

Vastaa toki kuvatus itsekin esittämiisi kysymyksiin.

[Koiruuksia]

^Aika samoilla linjoilla ollaan meilläkin. (Tosin natsi en muista olleeni 70-luvulla koirien kanssa... ). Tapella meillä ei saa. Aika pellossa kasvaneita ovat, mutta koska näitä on monta, jonkinlainen tolkku ja roti täytyy olla. Oma ruuat syödään, toisten kupeille ei mennä. Ei ryysitä ovista. Haukkua kuuluu kyllä, jos vieraita tulee, mutta haukku kestää sen minuutin verran. En kiellä, rauhoittelen. Lenkeille mennään kahdessa ryhmässä, ja jokainen taatusti tietää oman ryhmänsä ja missä kohtaa päästään lenkille. Aika helppoa loppuviimein on, isommankin lauman kanssa.

Samoilla linjoilla me vanhat

[Koiruuksia]

En jaksa nipottaa pienistä asioista joilla ei ole mulle merkitystä.

Tätä asiaa hieman vastustan vaikka en juuri sinun kohdallasi, joka tämän kirjoitit. Sulla tuntuu olevan asiat hanskassa.
Mutta yleensä kun kuulen tämän lauseen se törähtää korvaan.
"

En ole ajatelut asiaa siltä kannalta että koiranomistajalle ei olisi yhtään millään asialla merkitystä.
Jotenkin itselleni on niin itsestäänselvää että koirat käyttäytyvät ns. asiallisesti eikä niistä ole muille haittaa. Eikä minullekaan

[kuvatus]

Vastaa toki kuvatus itsekin esittämiisi kysymyksiin.

Minusta tuntuu useinkin, että uutinen tai juttu on jotenkin vähän vinossa tai yksipuolisesti käsitelty. Olisi ollut hyvä, että asiasta olisi otettu esille sen toinenkin puoli, että saisi siitä koko kuvan. Kolumnit ja mielipiteet saavat olla kirjoittajansa näköisiä, kantaa ottavia ja poleemisia, mutta olisi hyvä jos kolumnisteina olisi useita erilaisia arvoja edustavia ihmisiä. Uutisilta odottaisin tasapuolisuutta, neutraaliutta ja objektiivisuutta. Olen Sanna Ukkolan kanssa kyllä tästä asiasta samaa mieltä: "Median tehtävä ei ole pakkosyöttää ihmisille omaa maailmankuvaansa, ei ”parantaa maailmaa”, ei opettaa eikä läksyttää." On tietenkin paljon aiheita, joiden käsittelyssä toimittajan maailmankuvalla, arvoilla, asenteilla ja aatteilla ei ole vaikutusta, esim. paikalliset kesäpäivät yms.

[Mella M]

"Median tehtävä ei ole pakkosyöttää ihmisille omaa maailmankuvaansa, ei ”parantaa maailmaa”, ei opettaa eikä läksyttää."

Mä näen tässä aika suurta ironiaa. Sanna Ukkola on itse osa mediaa. Ei pelkäästään kolumnisti, vaan entinen toimittaja ja lisäksi ollut mukana vaikka missä. Hän mielellään syöttää kyllä omaa maailmankuvaansa ja läksyttää milloin ketäkin. Mikä on Sanna Ukkolan käsitys siis mediasta? Onko se kaikki muu kuin hän itse?

Ja kyllä varmasti oma maailmankuva vaikuttaa siihen, miten puolueelliseksi median näkee, mutta mä kyllä väitän, että on aivan faktaa, että tällä hetkellä median puolueellisuutta silti liioitellaan hyvin vahvasti. Mä itse uskon, että monet valtamediat ovat paljon aatevapaampia kuin ennen, kun lähes kaikki lehtitalot olivat hyvin selvästi jonkun puolueen lehtiä. Nyt vaan tuntuu olevan joukko ihmisiä, jotka kovaan ääneen kyseenalaistaa median koska se ei palvele heidän omia tarkoitusperiään. Tämä sama porukka haluaa muutenkin horjuttaa yhteiskuntarauhaa ja rakentaa vastakkainasettelua. Se on minusta huolestuttavaa, ei se jos media tekee enemmän juttuja ihmisoikeuksista tai ilmastonmuutoksesta.

[Vieras]

Media ja uutiset on mielestäni kaksi eri asiaa. Media on mitä tahansa juttuja mitkä joku on tehnyt mistä ikinä, kuten seiska ja iltasonnat, ja varmaan nykyään joku tiktokkikin, uutiset taas on uutisia, eli mitä faktuaalisesti on tapahtunut, ilman värittelyitä.

[Umac]

ihmettelen, että mikäs yleisöryntäys taas ollut täällä

PAIKALLAOLIJAT
Yhteensä 118 käyttäjää paikalla :: 2 rekisteröitynyttä, 2 piilotettua ja 114 vierailijaa (Tieto perustuu viimeisen 5 minuutin aikana olleisiin aktiivisiin käyttäjiin)
Eniten yhtaikaisia käyttäjiä on ollut 130 kpl, 04.06.2024 13:04

Tätä sanoin jo aiemmin tuolla suljetulla puolella. Eilen oikein enkka, 170. Luulisin niiden olevan jotain "hyökkäyksiä", botteja tms. En usko palstan saavuttaneen tuollaisia määriä kerralla pelkän eläin- tai koirakiinnostuksen vuoksi

[Mella M]

Miksi jotkut ihmiset ajaa autolla jatkuvasti niin, että roikkuvat ihan keskiviivalla? Eikö se ole todella epämiellyttävää, kun vastaantulijat ohittaa niin läheltä tai jos on vaikka moottoritie, niin ohittajat menee niin läheltä. Sit välillä vähän siirrytään enemmän oikealle kun joku tulee vastaan tai menee ohi ja taas kohta seilataan takas roikkumaan keskiviivalle? Oletko itse koskaan katsonut esim. peileistä, että missä kohtaa luulet ajavasi ja missä oikeasti ajat?

[Umac]

Katson peileihin käsittääkseni ihan vähintään saman verran kun keskiarvokuski, ellen enemmän? Kuten moni sanoo, katseen tulisi seurata myös takana olevaa liikennettä, mm. hälytysajoneuvojen takia. Kari Tapiota lainatakseni: pysykää pojat ojien välisssä.
Kysymyksen voisi laajentaa vaikka minne asti, miksi monellakaan on edes kortti kun mm. kännyn käyttö kiinnostaa ajaessa enemmän? Tai ei ole mitään pelisilmää sujuvaan liikenteeseen.
Onhan tuolla jos mitä liikenteessä. Ja ihan laillisesti vielä.

[Fran]

Mella, ne pelkää ojan imaisevan auton jos ajaa reunenmassa. Sä unohdit tuosta sen, että nopeus tippuu aina, kun tulee auto vastaan. Ärsyttävää ajaa tuollaisen perässä!

[kuvatus]

Jos ne keskellä tietä ajavat katselevat toisella silmällä kännykkää ja pelkäävät, että ajautuvat vahingossa ojaan?
Toinen vaihtoehto voisi olla, että he välttelevät tien uria, tai syventämästä niitä uria. Siis tavallaan hyväntekijöitä