Koirahyökkäykset

[illakko]

Olen useammassa pikkukoiraryhmässä facessa ja hirveän usein niissä saa lukea miten joku isompi koira on hyökännyt pienemmän koiran kimppuun. Osa on menehtynyt samantien, osa on saanut hirveät puremahaavat joita on hoidettu pitkään ja kalliisti. Juuri äsken luin viimeisimmästä tapauksesta, pienestä koirasta joka taistelee tällä hetkellä hengestään ison taistelurotuisen hyökättyä sen kimppuun. Kaikki koirahyökkäykset eivät tietenkään päädy yleiseen tietoon nettipalstoille tai roturyhmiin, luulen että se on vain jäävuoren huippu, ja tosi usein niistä saa siis lukea. Eli koirien vakavia hyökkäyksiä toisen koiran kimppuun tuntuu tapahtuvan nykyään älyttömän paljon.

[JMTNT]

Mikä koirarotu on taistelukoiriin kuuluva? Kaikilla elollisilla olennoilla on tarve puolustaa itseänsä. Joten jos koira hyökkää pienenmän koiran päälle niin se on saalisviettinen ja koulutuksesta kiinni.

[Thirteen]

^ ei nyt ihan noinkaan... jotkut koirarodut on jalostettu tappelemiseen, esim. bullterrierityyppiset, akitat, . Ja niiden elekieli, tyyli taistella jne on erilaista. Plus saavat todella pahaa jälkeä aikaan taistelutyylillään. Vertaa vaikka staffia ja noutajaa, itsellä siis ollut molempia rotuja, niiden tappelut ovat aivan eri planeetalta. Toki noutajakin pitää puolensa tarpeen vaatiessa mutta ei siitä taistelukoiraa saa tekemälläkään.

[Sopuli]

Eli koirien vakavia hyökkäyksiä toisen koiran kimppuun tuntuu tapahtuvan nykyään älyttömän paljon.

Kyllä, ihan älyttömästi. Kaikki eivät todellakaan päädy iltapuluun, eivät edes someen. Ei vaikka joku aina argumentoikin, että näistä nyt vain uutisoidaan enemmän

Ohjelmassa pidin minäkin siitä, että rotu- ja luonne-erot tulivat esiin. Kun se nyt vain ei ole niin, että koirasta kuin koirasta saa väärissä käsissä vaarallisen. Jos sen voisi tehdä koiran hyvinvointia vaarantamatta, voisin tarjota omaa nykyistä koiraani testiksi. Töitä saisi tehdä, jotta sen saisi puremaan ihmistä tai toista koiraa. Eikä se ole mitenkään ainutlaatuinen tapaus, onneksi.

Yhdessä kohtaa mainittiin, että vastakkain ovat koiravihaajat ja rotujaan puolustavat. En tiedä oliko osasyy käännöksessä, mutta kalskahti taas ikävästi. Minä kun ainakaan en vihaa koiria. En edes taistelurotuisia, vaikka olenkin ehdottomasti jonkinlaisten rajoitusten kannalla. Lisäksi olisin toivonut, että rotuvalinnan tuomasta vastuusta olisi mainittu vielä painokkaammin. Ohjelmassakin kun puhuttiin lähinnä kouluttamisen merkityksestä, vaikka se ei tietenkään yksin takaa, että koiraa voisi pitää läheskään yhtä huolettomasti kuin jotakin muuta.

[Umac]

https://www.koiramme.fi/?view=article&id=1563&catid=23
Ruotsin valtiopäivät ei kiellä taistelurotuja

[sera]

Tiettyjen rotujen kieltäminen ei ehkä toimisi koska sen jälkeen samaa tarkoitusta (=egon pönkitys) palvelemaan käytettäisiin varmaan taistelul- ja voimarotuisten risteytyksiä.

Joku muu keino pitäisi keksiä. Ainakin kunnon rangaistukset ja koiran lopetus purematapausten jälkeen.

Vai mitä mieltä olette siitä että tällä hetkellä monet (useimmat?) pikkukoiransa hyökkäyksessä menettäneet joutuvat katselemaan (ja pelkäämään) oman koiransa tappanutta koiraa kotikulmillaan kun se saa jatkaa elämäänsä niin kuin mitään ei olisi tapahtunut?

[rotuja]

Oliko jossain listattu rotuja jotka ovat 17 kuolemaan johtaneitten koirahyökkäysten takana? Uutisista muistan rottweilerin, bullmastiffin ja amstraffin. Muistatteko tai tiedättekö muita rotuja?

[Darre]

^^Juurikin tämä. Minun yhden mittelini kimppuun kävi amstaffi runsas 11 vuotta sitten ja puri sen toisen etujalan päreiksi. Poliisi kävi paikalla ja rikosilmoitus tehtiin, mutta amstaffin taluttajalle ei tullut mitään sanktioita. Kyseessä ei ollut edes järjestysrikkomus, koska koira ei ollut tahallisesti irti, vaan riistäytyi taluttajaltaan. Itse jouduin hakemaan käräjäoikeuden ja ulosoton kautta tuhansien eurojen eläinlääkärikulut. Ja se kyseinen koira vaan porskutti menemään niinkuin ei mitään ja jouduttiin sitä pelkäämään, onneksi sitten häipyi jonnekin enkä jäänyt kaipaamaan.

Laissahan on tässä kohtaa ammottava porsaanreikä, kun toisen ihmisen omaisuutta (koiraa) saa ihan rauhassa vahingoittaa tai tappaa kun tekovälineenä on toinen koira. Jonkinlaiset rangaistukset pitäisi saada aikaan, minulle kävisi hyvin vaikka se hyökänneen koiran lopetus, varsinkin jos hyökkäyksen kohde on kuollut.

[*kiranas*]

Laissahan on tässä kohtaa ammottava porsaanreikä, kun toisen ihmisen omaisuutta (koiraa) saa ihan rauhassa vahingoittaa tai tappaa kun tekovälineenä on toinen koira. Jonkinlaiset rangaistukset pitäisi saada aikaan, minulle kävisi hyvin vaikka se hyökänneen koiran lopetus, varsinkin jos hyökkäyksen kohde on kuollut.

mä en lopetusta kannata. ihan jo siksi, että yksi kerta on virhe ja aina ihan sama mikä virhe on kyseessä tulee antaa ihmiselle mahdollisuus korjata toimintaansa.
voi olla myös tilanne, että itse liukastuu ja koira karkaa - enhän mä tiedä aiheuttaako mun koira vaikkapa liikenneonnettomuuden tielle juostessaan. voisin ajatella, ettei se kenenkään päälle käy, mutta jälleen se on koira, en voi luottaa siihen 100%. voi olla, että jos koirani loukkaantuu irtiollessaan ja kiinniottotilanteessa pureekin ihmistä vaan koska on kipeä.

eli siis tuo on mun ajatuksen juoksu tilanteelle, jota mietin itseni kannalta. en mä haluaisi vaikkapa tuossa tilanteessa olla se osapuoli jolta vaaditaan koiraa lopetettavaksi.


mutta heti tilanne muuttuu, jos se koira ja omistaja ei yhden karkureissun jälkeen saa tilannetta korjattua. sitten olisin sitä mieltä, että ne pureksivat elukat monttuun ja saman olen sallimassa myös itseni kohdalla. jos mulla olisi koira joka käyttäisi puruleluna ihmisiä ja koiria enkä yrittäisi estää sitä, niin mun vikahan se olisi.


erään poliisin kanssa juttelin itse sen jälkeen kun päädyin yhden koiran puruleluksi, niin hän tiesi tilanteen jossa koira oli koko ajan käynyt ihmisten päälle, se meni oikeuteen, mutta jonkin asiakirjavirhemerkinnän vuoksi koiraa ei saatu lopetettua. joten ihan yksyhteen se ei siellä oikeudessakaan vielä ole. tästä on aikaa joku 6 vuotta, en enää muista mikä muodollisuus se oli ollut.

[deville]

Ymmärrän kiranasin ajatuksen mutta minusta lähtökohtaisesti vaarallisia koiria omistavan pitäisi kantaa vastuunsa ja ymmärtää että sellaisten koirien pitäminen, säilyttäminen ja kuljettaminen vaatii normaalia suurempaa huolellisuutta. Koiran kuljetusvälineitten pitäisi esimerkiksi olla lähtökohtaisesti kiinni kädessä niin ettei irtoamisia tapahtuisi tavallisissa liukastumistilanteissa (niitähän Suomen oloissa talvisin lähes jokaiselle tapahtuu), aitojen ja porttien pitäisi olla sellaiset ettei niistä karkailla yhtäkkiä kadulle jne.

Ehkä tälläisiin asioihin voitaisiin asettaa sääntöjä ja määräyksiä, ehkä se vähentäisi ongelmia. Tuplataluttimet, joista toinen kiinni omistajan vyötärölle, koiralle kuonokoppa ulkoiltaessa - mitä arvelette, vähentäisivätkö tälläiset määräykset hyökkäyksiä ja niiten tuhoja?

[lisää rotuja]

LIsää rotuja: Staffi, husky-mix.

Useimmissa uutistapauksissa muistan olleen uhrina alle 10-vuotiaan lapsen.
Järkyttävä oli myös tapaus jossa rottweiler hyökkäsi taluttajansa kimppuun ja raateli hänet kuoliaaksi. Uhri oli muistaakseni omistajan avovaimo.
Kaikkia tapauksia ei ole varmaan uutisoitu.

Kyllähän pelkkä kuonokoppa estäisi jo ison siivun puremia ja raateluja.

[Koiruuksia]

Muistaakseni tuo omistajan tyttöystävän raatelija oli bullmastiffi.
Rottweiler oli tarhassa ja vieras lapsi meni sinne. Koira puri niin pahasti että lapsi kuoli vammoihinsa.

[elssa]

http://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/rott ... an/1950282


Googlaamalla löytyy vanhoja uutisia.

Esimerkiksi vuonna 2001 kuoli neljä ihmistä koiran puremaan. Eniten julkisuutta sai 22-vuotiaan naishenkilön kuolema kun hän oli ulkoiluttamassa miesystävänsä bullmastiffia, kun se hyökkäsi hänen kimppuunsa.

[elssa]

Tuossa linkkaamassani uutisessa kerrotiin siis rottweilerin tappaneen kotipihalla perheen oman 10 vuoden ikäisen pojan. Sanoinkuvaamattoman järkyttävää.

Ehkä on joku toinen tapaus jossa rottweiler on tappanut vieraan lapsen. Aivan hirvittävää sekin.

Tälläisiä ei saisi kyllä tapahtua.

[Tiibetinhelmi]

Muistan tuon Elimäen tapauksen. Koirat olivat kyllä otettu sellaisesta paikasta etten itse ottaisi edes posliinikoiraa.

[Koiruuksia]

Tuossa linkkaamassani uutisessa kerrotiin siis rottweilerin tappaneen kotipihalla perheen oman 10 vuoden ikäisen pojan. Sanoinkuvaamattoman järkyttävää.

Ehkä on joku toinen tapaus jossa rottweiler on tappanut vieraan lapsen. Aivan hirvittävää sekin.

Tälläisiä ei saisi kyllä tapahtua.

Tiedän rottweilereiden omistajan. Kyseessä oli uusioperhe. Ihan tuore sellainen. Koira oli ollut tarhassa ja lapsi oli kielloista huolimatta mennyt sinne.
Ei ole tarkoitus puolustella, tietenkään tuollaista ei saisi tapahtua.

[Koiruuksia]

Muistan tuon Elimäen tapauksen. Koirat olivat kyllä otettu sellaisesta paikasta etten itse ottaisi edes posliinikoiraa.

No sitten ei voi olla sama tapaus. Tuon tietämäni ihmisen koirat olivat ihan kunnollisilta kasvattajilta.

[JMTNT]

Kennelliitto palkitsee vuosittain Sankarikoirat. Se tarkoittaa, että koira on pelastanut toiminnallaan ihmisen hengen. Sankarikoiran arvon on saanut usea Rottweiler. Esim. Aku rottweiler, omisti Kuopion poliisikoiralaitos. Työparinsa kanssa Aku meni pidättämään murtovarasta ja tilanteessa tää varas löi puukolla Akun selkään. Kivustaan huolimatta Aku puolusti poliisi työpariaan ja molemmat säilyivät hengissä.

Puhutaan usein ns. taistelukoirista, mutta todellisuudessa ainakin rottweiler on palveluskoirarotu ja vartiokoira ja sen luonnetestin Terävyys ja Toiminnallisuus ohjaa sen käytöstä. Tosin toiset kasvattajat hakevat jalostukseen ylivilkkaita parituskumppaneita, kun suojelu tuli myös koelajiksi Suomeen. Ei siis ole koiran vika, jos omistaja on valinnut väärän rodun, eikä hallitse koiraansa.

Ja tämä surullinen Elimäen tapaus oli kylässä olevan lapsen menetys ja lapsen vanhemmat olivat kieltäneet poikaa menemästä koiratarhaa, jossa 2 rottweileria. Poika meni ja koirat hyökkäsivät puolustamaan reviiriään. Rottweiler ei tarhakoira, mutta oli siinä kasvattajankin vikaa, kun antoi pennut kelle vaan.

[Umac]

Oliko jossain listattu rotuja jotka ovat 17 kuolemaan johtaneitten koirahyökkäysten takana?

Vuosina 2013–2022 yhteensä 17 henkilöä menehtyi Suomessa koiran hyökkäyksen tai koiran pureman seurauksena, ilmenee Tilastokeskuksen tilastoista. Niistä ei selviä, mitä on tapahtunut ennen koiran hyökkäämistä tai millaisesta koirasta oli kyse.
(boldaus minun)

On suora lainaus siitä Ylen jutusta.

[Ninni]

Tiettyjen rotujen kieltäminen ei ehkä toimisi koska sen jälkeen samaa tarkoitusta (=egon pönkitys) palvelemaan käytettäisiin varmaan taistelul- ja voimarotuisten risteytyksiä.

Joku muu keino pitäisi keksiä. Ainakin kunnon rangaistukset ja koiran lopetus purematapausten jälkeen.

Mun mielestä tähän ongelmaan liittyy rikollisuus, huumeet ym ilmiöt.
Narkkarit tarvitsee mielestään taistelukoiran itselleen, koska se suojelee niiltä muilta rikollisilta tai velanperijöiltä tms.
Tavallaan munanjatkekoiria, mutta sitä mukaa kun yhteiskunta muutenkin repeää ja ääri-ilmiöt rehottavat, niin sitä mukaa myös rikollisuus koirien avulla, koiratappelut ym alamaailman ilmiöt, koirien ottaminen pelottelutarkoitukseen lisääntyy.
Sanoisin että köyhyyttä, huumeita, rikollisuutta vastaan toimiminen vähentäisi koirahyökkäysongelmaa siltä osin, jolloin kyseeseen tulee ne taistelurodut, cane mixit ja muut. Eli lapsuuden ja nuoruuden turvaaminen ja yhteiskunnan eriarvoisuuden vähentäminen on jälleen vastaus, tähänkin asiaan. Mun mielestäni.
MIkään rangaistus ei ole sen tapahtuman jälkeen niin kova, kuin pitäisi olla, siksi uskon aina ennaltaehkäisyyn. Mut nythän meillä on kiva hallitus joka puolustaa nuoria ja lapsia ym.
Turvallisessa yhteiskunnassa ei koeta ehkä muidenkaan kuin rikollisten toimesta tarvetta hankkia koiria, jotka puolustavat henkeen ja vereen. Tai tappelevat ilman että luovuttavat ennen kuin joku hapettaa.

[sera]

Hyvä lisäys Ninni. Egon buustaus ei ole nykyään ainoa syy taistelu/voimatyyppisten koirien hankkimiseen.

[Umac]

Jos haluaa tutustua vanhempiin artikkeleihin niin tuossa jotain:

2003 Lääkärilehden artikkeli, siinä mainittuna mm. koirien määräksi Suomessa 450 000 ja tänä päivänä se on siis lähes kaksinkertainen, arviolta. Sen lisäksi siinä on kappale missä arvioidaan koiraa mm. koon perusteella eli näin:
Puremavamman aiheuttaneista koirista suurikokoisia rotuja edusti 13 (52 %) koiraa. Keskikokoisia rotuja oli neljä (16 %) ja pienikokoisia seitsemän (28 %). Tapahtumahetkellä valtaosa koirista (30 kpl) oli irti ja vain neljä oli joko kytketty hihnaan tai suljettu aitaukseen.

Vastauksista ilmeni yhdentoista koiran purreen tai näykkäisseen aikaisemmin. Koirat, jotka olivat purreet yllättäen tai silitettäessä, olivat purreet aikaisemminkin. Vastaajista 15 ilmoitti, ettei koira ole purrut aikaisemmin, seitsemän ei tiennyt koiran aikaisempaa puremakäyttäytymistä. Koiratappelun yhteydessä vamman saaneiden koirat eivät olleet purreet aikaisemmin. Tiedusteltaessa koiran koulutusta vastaajista 21 kertoi koiran olleen koulutettu. Koirista kymmenen oli kouluttamattomia. Vastaajista kolme ei tiennyt oliko koira koulutettu vai ei. Vastaajista 14 omisti koiran, seitsemän kertoi omistaneensa koiran, mutta eivät juuri nyt omista koiraa. Vastaajista 12 ilmoitti, etteivät he omista koiraa.

https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/a ... emavammat/

Toinen, uudempi ja yleisemmällä tasolla menevä on tämä:

2016 Duodecim-katsaus Vaaralliset eläimet jossa yhtenä kappaleena mm. tämä:
Vuosina 2000 - 2014 koko Suomessa hoidettiin lähes 8 000 potilasta vuodeosastolla eläintapaturmien vuoksi. (= Tekee siis vuotta kohden lähes 600 potilaan määrää!, pelkästään vuodeosastoilla!) Näistä aiheutui lähes 9 000 vuodeosastohoitojaksoa. Vuodeosastohoitoon johtanut yleisin eläintapaturma oli koiran tai nisäkkään purema tai kolhaisu, joita oli 57 % kaikista eläinten aiheuttamista vammoista. Nämä tapaturmat aiheuttivat myös eniten hoitojaksoja potilasta kohden.

Vuosina 2000 - 2014 raportoitiin yhteensä 175 suomalaisen kuolleen eläintapaturmaan. Yleisin tällaisen kuoleman syy oli henkilöauton ajajan tai matkustajan vahingoittuminen törmäyksessä hirveen. Nämä kolarit muodostivat 45 % kaikista kuolemaan johtaneista eläintapaturmista. Seuraavaksi yleisimpiä olivat hevosiin liittyvät tapaturmat, joissa menehtyi lähes 30 ihmistä. Kukaan ei kuollut Suomessa kyyn puremaan eikä krokotiilin, alligaattorin, myrkyllisten hämähäkkien, satajalkaisten tai myrkyllisten trooppisten tuhatjalkaisten puremiin tai kontakteihin myrkyllisten merieläinten kanssa.
https://www.duodecimlehti.fi/duo13221


Eli luonnollisesti lääketieteelliset julkaisut kohdistuvat kapeaan alueeseen ja eivät ota huomioon esim. tunnepitoista keskustelua, eivät toisiin eläimiin kohdistuvaa määrää eivätkä edes tee roturyhmittäin eroja. Vaikka suurikokoisten ja pienten osuus koiran kokoa arvostellessa on suurimmat ryhmät, tuossa 2003 tekstissä. Ne pohtivat kustannus edellä menoa eli mitä se maksaa julkisessa terveydenhuollossa, se puremien hoitaminen. Määrät on valtavia, koirista puhuttaessa. Mutta silti me junnaamme roduissa, eikö vain? Oliko esim. tuolla ajanjaksolla eli 2000-2014 niin paljon taistelukoira/voimakoirataustaisia miksejä olemassaan? Että ne olisivat pureskelleet ihmiset sairaalaan vuosituhannen alussa, 57%/600 ihmisen verran per vuosi??
Minä väitän, että jos noin olisi ollut, tästä maasta olisi ajat sitten häädetty kaikki läskipäät/taistelukoirat/voimakoirat ja niiden näköisetkin hittoihin.


Ulkomaalaisia sivustoja on useampia joissa käsitellään maita missä jo rotukieltoja ja missä puremamäärät, sairaalajaksot ja kuolemaan johtaneet tapaukset lisääntyneet silti. Tämä lyhyt teksti on Briteistä tammikuulta 2024:
https://blogs.lse.ac.uk/politicsandpoli ... g-attacks/

(In)effectiveness of breed bans
The statistics on dog attacks since breed bans were introduced indicate that it has not achieved its primary objective: to reduce deaths and injuries. It is difficult to be certain about the number of bites that occur, given variances in how these are recorded by police and health services, and the fact that many will not be reported. But what we know from Office for National Statistics data is that fatalities from dog bites jumped from 11 in the decade 1981-1990, to 17 between 1991-2000, rising again to 32 between 2001 to 2010. Hospital admissions for dog bites have risen steadily since the Dangerous Dogs Act, with one University of Liverpool study finding adult admissions tripled from 1998 to 2018.

Briteissä on ollut pitkään rotukieltoja, vuodesta 1991. Eli yli kolmenkymmenen vuoden ajan, huomioiden toki heidän ihmis- ja koiramäärät. Ne ovat aivan eri lukuja mitä Suomessa, 67 miljoonaa ihmistä ja arviolta 13 miljoonaa koiraa. Sekä asumistiheys esim. meihin verrattuna.

Tanskassa vuodesta 1991/2010, tuossa 2019 artikkeli aiheesta eli vaikutuksista: https://www.companionanimalpsychology.c ... ad-no.html
Breed Specific Legislation Had No Effect on Dog Bites in Odense, Denmark
- February 13, 2019
In 2010, Denmark banned the ownership, breeding and import of 13 breeds of dog, including the American Staffordshire Terrier, the Dogo Argentino, Fila Brasiliero and American Bulldog.

Two of those breeds, the Pitbull Terrier and the Tosa Inu, had to be euthanized.

Any existing pets of the remaining 11 breeds could be kept, but they had to be muzzled and leashed in public.

“The findings in our article largely support previous studies on the subject of whether banning certain breeds of dog will lead to less individuals requiring emergency care for dog bites. In similarity to other studies we can show that banning certain breeds in Denmark did not reduce the number of dog bites being seen at a large regional hospital. Due to the Danish ban being slightly different to previous bans, we could use considerably more advanced methods. Put simply, we could test both the long-term effect of banning certain breeds as well as the short-term legislation on muzzles in public spaces on the same breeds. Neither seem to have an effect. The results reiterate the problem of identifying so-called dangerous breeds in the attempts to reduce dog bites.”

Jne. Ja tämän takia mm. SKL on kertonut 2018, että rotukiellot eivät ratkaise mitään tai riittävästi:
https://www.kennelliitto.fi/files/suome ... a-19102018
Suomen Kennelliitto ry:n näkemyksiä koirien aggressiosta ja ennaltaehkäisystä

Keskustelu oli tuolloin ns. kuumimmillaan. Suosittelen edes tuon SKL:n tekstin kokonaan lukemista jos ei muuten halua perehtyä teksteihin tai esim. englanti ei taivu riittävästi.

[illakko]

^ On kaksi eri asiaa puhua hoitoa vaatineista koiranpuremista ja kuolemaan johtaneista koiranpuremista. Tästä on kyse kun puhutaan taistelurotuisten koirien riskeistä ja sellaisten koirien tarpeesta nykypäivän kaupunkiympäristössä.

Ketjussa on sanottu jo miljoonaan kertaan mutta sanottakoon nyt vielä kerran että pienen koiran puremavamma on yleensä pieni, ison koiran iso ja seuraukset sen mukaiset.

Kun muistelen roturyhmissä (n. 10) kerrotuista koirahyökkäyksistä, pienet koirat ovat saaneet käytännössä lähes aina kuolemaan tai vaikeaan vammautumiseen johtaneet puremat taistelu/voima/niiden mix rotuisilta koirila. En muista taistelu/voima/niiden mix rotuisten koirien lisäksi olleen mainittuna kuin yhden huskyn ja yhden malamuutin.

Eri roduille on jalostettu erilaisia luontaisia käyttäytymismalleja... ja tästähän koirahyökkäyskeskustelussa ja tietyistä roduista puhumisessa on nimenomaan kyse. Siksi on tärkeää myös voida puhua kyseisistä roduista suoraan ja avoimesti niiden rotunimillä.

[illakko]

Rotukieltojen sijaan tehokkaampi olisi varmaan se kuonokoppapakko.

Miksihän taistelu/voimarotuisten omistajat eivät jo nyt pidä koirillaan kuonokoppaa julkisilla paikoilla liikkuessaan? Sillä olisi estetty tosi monen pikkukoiran kuolema .

Taistelu/voimarotuisten omistajat kertokaa käytättekö vai ette, ja jos ette niin miksi ette käytä kuonokoppaa koirallanne?

[Umac]

Ko. Yle Svenskan ohjelma ei painottunut taistelu/voimakoiriin, kuonokoppiin tms.vaan ohjelmassa käsiteltiin koirahyökkäyksiä ihmisiä kohden, puremia ja kuolemia jotka ovat seurausta puremista.
Jos haluaa puhua yleisellä tasolla eri lähtökulmista, sekin fine.
Katsoitko jo ko.ohjelman^?

[Vieras]

Tuo kuonokoppakysymys on ihan validi, koskien tätä keskustelua sinänsä, ja minuakin kiinnostaisi pitääkö tuon tyyppisten koirarotujen omistajat koirillaan koppaa ja jos eivät niin miksi ei?

[Umac]

En ole koskaan pitänyt koppaa ulkoillessa, en millään koirilla mitä ulkoiluttanut. Itselläni on ollut sakemannia, rottweileria ja nyt staffi.
Pidän nykyisen kytkettynä, toivon sen saavan mahdollisimman vähän mitään koiria tai eläimiä niskaansa ja puutun tilanteisiin mm. estämällä tulijan, ottamalla oman selkäni taakse ja puoliso nostaa valjaista ylös.
Päälle hyökänneitä on nopealla laskulla 4 tai 5, tällä nykyisellä. Muina vuosikymmeninä muita, ei yhtäkään ikinä voima/taistelukoira-ryhmistä, koiria olen ulkoiluttanut vuodesta -77 ja aina täällä Hki-Vantaa-akselilla. Toki lomat ja muut huomioiden muuallakin.
Eli en pidä koppaa tarpeellisena omilla tai puolison resursseilla, ulkoillessa.
Mutta eläinlääkärissä kopatetaan tarvittaessa, se koski rottweilereita ja sakemanneja.

[monk]

Umac miten sä siis käytännössä estät taistelutyyppisen koiran hyökkäyksen oman koirasi kimppuun? Kerrotko ihan konkreettisesti. Miten estät ryntäyksen, miten suojaat oman koirasi selkäsi takana?

Minun koirani kimppuun ei ole luojan kiitos käyny ikinä taistelukoirat vaan balgi, sakemanni ja karhukoira. En ole pystynyt suojata omaa koiraani noissa tilanteissa edes syliin nostamisella vaan samalla on revitty myös minun käteni. Tämä kerran. Muut kaksi kertaa olemme selvinneet pienemmillä vahingoilla. Jokaisessa tilanteessa oma koirani on kävellyt hihnassa rauhallisestii haukkumatta tai eleillä mitenkään uhittelematta (opetan koirani aina ohittamaan vieraat koirat niin että jalkani ovat oman ja ohittajan välissä) ja vieras koira on hyökännyt koirani kimppuun. Kaksi noista koirista oli omistajansa talutushihnassa ja koira nykäisi rajusti ja arvaamatta niin etteivät omistajat ehtineet tehdä mitään. Kaikki kävi sekunnissa. Sakemanni tuli kuin ohjus noin sadan metrin päästä, aivan käsittämätöntä käytöstä. Tapahtumapaikka oli 50 metriä omasta kodistamme, sakemanni asui toisella puolella kaupunkia joten reviirin vartioinnista ei ollut kyse.


Koiran laittaminen jalkojen taakse on klassinen koirakirjaneuvo joka voi toimia tilanteissa joissa toinen koira vähän uhittelee. Mutta jos taistelutyyppinen koira (tai muuten vahvan saalisvietin vallassa oleva koira) on päättänyt hyökätä, koiran laittaminen jalkojen taakse viivyttää puremista ehkä sekunnin viidesosan.

[monk]

Lisäys edelliseen. Sakemannin omistaja huusi kuin palosireeni koiralleen kun se lähti meitä kohti. Hän oli laskenut koiran irti hetkeä aikaisemmin. Omistaja siis luuli ja kuvitteli koiransa olevan hallinnassaan vaikka se ei todellisuudessa ollutkaan.
Belgi ja karhukoirakin yllättivät täysin omistajansa. Niidenkin omistajat kuvittelivat koiriensa olevansa hallinnassaan, kun koirat olivat talutushihnassa. Eivät olleet.

[Umac]

^Todella ikävää, että teille sattunut useampi noita. Ja ilman havereita ei ole päässyt vaikka koirat vain tavan koiria, ei taistelu/voimakoiria.

Kuten edellisessä kirjoitin, yksikään taistelu/voimakoira ei ole koskaan tullut päälle, ei karannut hihnasta, ei pihasta, ei mitään. Ei mitään läheltä piti- tilanteita niiden kanssa. En tiedä mitä teksin ja yrittäisin eri tavoin mutta omalla kokemuksella siis ollaan vältytty niiltä muilta puremilta hapettamalla oma (isot koirat), huutamalla, nostamalla oma ylös, pyörimällä ja koirasuihkekin on mutta ei mitään käytännön kokemusta siitä.

En näe arjessani taistelukoiria vilisemällä, en ole asunut tai asu nytkään missään sellaisessa paikassa missä ulkoiluseura olisi jatkuvasti uhkaa tuovia ja hallitsemattomia taistelu tms. koiria. Meidän staffin lisäksi naapurikujalla on staffiuros, hiljainen poika ja meidän pojat tulee keskenään toimeen.
Koiria on kyllä paljon, joskus niitä laskin ihan per talokin, tästä sata metriä mol. suuntiin. Osa rähisee, haastaa, koirat inhoavat keskenään toisiaan mutta ne eivät tule sieltä mihinkään, ne ovat kytkettyinä ja me sitten keskenään moikkaamme, omistajat. Ei ole mitään kyräilyä tai muuta, ihan normaalisti jutellaan jos sellainen mahis on.

Tulin just pihalta sisälle ja edeltävästi yhden perheen yksi kookas seropi huusi jo edellisen tontin kohdalta, että tulehan staffi aidalle. Ja meidän staffi kiroamaan takas. Samaan aikaan lenkille lähti vihokki no 1 eli terrieri joka tullut omamme päälle kaksi eri kertaa ja näin ilmassa sinkoili taas perkeletta, koirien kesken siis. Nyt alan muihin hommiin ja koirakin sisällä juuri siksi, etten ole hetkeen pihalla. Eli rähinöitä kuulee kyllä mutta fyysistä yhteyttä en tiedä kenenkään kanssa täällä tulleen, noiden läheltä piti ja onneksi näin kävi- tilanteiden lisäksi siis.

Omalla asuinalueella siis satumaisen hyvä onni vai kokemus, että koirat pysyvät perkeleistään huolimatta hihnassa ja omistajiensa hallinnassa. En osaa muuta todeta.
Missään tapauksessa asuminen ja oleminen ei saisi olla jatkuvaa varpailla oloa ympäristön uhan takia, oli ne koiria tai ihmisiä Jos täällä juoksentelisi paikalliset mettäkoirat valtoimenaan, meidän tai naapurin staffi tai parit sakemannit pitkin poikin, olisi arki totisesti erillaista!