Itselläni on ollut erilajisia lintuja lemmikkeinä jo yli kolmekymmentä vuotta, taitaa kohta olla jo neljäkymmentäkin... Tällä hetkellä orsilla keikkuu parikymmenpäinen parvi pieniä suoranokkia, enimmäkseen kanarialintuja ja harlekiinipeippoja.
Tirpat majailee omassa huoneessa lentohäkissä (laajakantilla otettu kuva, eli vähän hulppeamman näköinen kuin oikeasti...)
Ja lämpimään aikaan käyvät välillä kissojen ja lintujen yhteisessä tarhassa ulkoilemassa (ei toki yhtä aikaa...), sieltä saa yleensä kivoimmat kuvatkin otettua.
Pari viime vuotta oma lintuharrastus on ollut vähän alavireessä ja linnut menee tällä haavaa lähinnä perushuollolla ilman ihmeempää sivusäätöä (pesityksiä tms). Osittain syynä on kissojen saapuminen; lennätys on väistämättä aina vähän riskialtista säätelyä ettei karvaiset ja höyhenikkäät otukset päädy samaan tilaan. Vaikka kuinka vainoharhaisesti koitan aina varmistaa että tirpat on varmasti kaikki oikealla puolella ovea/verkkoa siirtelyn jälkeen ennen kissojen kylppäristä vapautusta, niin yhden seeprapeipon jo olen onnistunut kissoilla tapattamaan ja läheltäpiti-tilanteita on ollut useampikin. Toinen syy on sitten selän hajoaminen, niin että etenkin viime vuonna lintujen ja lintuhuoneen huolto oli melkoista tuskaa (eikä äijääkään viitsinyt paljoa apuun huudella, kun se on jonkun verran allerginen noille siivekkäille). En kyllä osaa kuvitella huushollia ilman linnunlaulua, niin että ei noista kyllä luopuakaan voi, etenkään nyt kun ainakin perushoito onnistuu taas ilman ihan kohtuuttomia ponnistuksia. Ehkä tulevaisuudessa kuitenkin pääluku tulee vähenemään luonnollisen poistuman kautta. Tai sitten ei, itseni tuntien en mitään vannomaan mene...
Ja muu poppoo sitten taas on enemmän allasbileosastoa. Tai hätätilassa kelpaa vaikka sulavesilätäkkö... 
(Tosin en ole tainnut kovin montaa Pionusta livenä nähdä niin niistä en osaa sanoa..)
