Koiran etujalkojen oikea paikka. Rotuja joissa väärä ...

[Mariia]

Koiran kyynärpään ja sä`än tulee sijaita samassa pystysuorassa linjassa kun vedetään kuviteltu viiva keskeltä kyynärniveltä kohtisuoraan kohti maata ja ylöspäin. Tällöin koiran etujalat ovat kiinnittyneet oikeaan kohtaan ja koiran rakenne on siltä osin toiminnallinen ja terve.

Ulkomuotojalostuksen seurauksena joilakin roduilla on haluttu saada aikaan valtavaa eturintaa jolloin etujalka on jalostettu liian taakse, ja taas Joillakin roduilla, joilla näyttelyesittelyissä tavoitellaan suurta ryhdikkyyttä, etujalan paikka on jalostettu liian eteen. Pahimmillaan etujalka näyttää jatkuvan suoraan kaulasta alaspäin.

Näin kerrotaan koiran rakenteesta kertovissa kirjoissa ja nettivustoilla, ja raajojen väärän kiinnityskohdan sanotaan olevan vakava rakenteellinen terveysriski.

Onko etujalkojen väärä kiinnityspaikka yleistä vai harvinaista? Millä roduilla jalat sijaitsevat yleisesti tai usein liian takana tai liian edessä? Minulle ei tule äkkiä mieleen muita kuin villakoirat, jotka ovat usein liioitellun pystyryhtisiä ja joitten etujalat ehkä sijaitsevat liian edessä?

[aunet]

En ota kantaa "väärään" kiinnityskohtaan, mutta kerron muutamia rotuja, jotka antavat etenkin maallikolle sen vaikutelman, että raajat olisivat liian edessä.

Rotuja on useita etenkin alkukantaisissa roduissa, mm. basenji, ibizanpodenco, cirneco (etnankoira) faaraokoira, shiba ja vinttipuolella erityisesti azawakh. Nämä koirat ovat hyvin neliömäisiä, kuivia ja karvattomia (paitsi shiba), massiivista eturintaa ei ole ja välikämmen on suht pysty, kaikki nämä antavat vaikutelman, että eturaajat on edessä.

Ihan hirttämättä koirat seisovat luonnostaan niin. Nuo edellä mainitut rodut ovat jalostuksellisesti alkukantaisimpia tosi vanhoja rotuja. Suurin osa on todellisia atleetteja ja edelleen metsästyskäytössä siellä, missä laki sen sallii.

Eli en antanut vastausta kysymykseen, mutta em.rodut antavat vaikutelman etuasentoisista raajoista, vaikka ovat täysin terveitä.

Ja lisäksi, on aivan eri asia arvostella koiran rakennetta jos sitä seisotetaan näyttelyasennossa. Taitava handleri vääntää vaikka norsun mihin asentoon tahansa, rakenne tulee aina arvioida liikkeessä, sekä nopeassa ravissa että hitaasti kulkien. Ja eturaajojen luonnollisen asennon näkee parhaiten, kun koira pysähtyy ja itse asettaa jalkansa. Moni tuomarikin pyytää toimimaan näin, vaikka liian harva.

[Mariia]

Kirjoituksestasi tuli mieleen että jollakin rakenneluennolla vääränlaisen etuosan havainnekuvassa oli valokuva faaraokoirasta. Eiväthän ne kaikki varmasti ole sellaisia siinäkään rodussa, en sitä tarkoita, mutta siinä kuvassa etujalat näyttivät tosiaan olevan aivan suoraan suoraan kaulan jatkeena ja rintakehä oli lsivulta katsottuna lähes täysin suora.

[Mariia]

Ja kävin katselemassa noitten muittenkin mainitsemiesi rotujen rakennekuvia, ja totta tosiaan niitten rakenteet näyttävät monissa kuvissa olevan myös juuri tuollaisia ei eturintaa, jalka jatkuu suoraan kaulan alla -tyyppisiä. Hämmentävää.

[aunet]

Tyypillinen sprintterin rakenne, ihan rotujen sisälläkin joissa jakoa näyttö/käyttöpuoleen, rakenteet eroavat melkoisesti. Jos vertaa puhtaan näyttelylinjaisen greyhoundin rakennetta puhtaaseen ratajuoksijaan, eipä meinaa samaksi roduksi tuntea. Juuri ratagrey ulkopuolisen silmään näyttää etuasentoiselta. Silti molemmat erittäin terverakenteisia. Jos sprintterillä olisi massiivinen eturinta, se ei pystyisi siinä vauhdissa kaarteessa edes kääntymään. Puhumattakaan täyskäännöksistä kun oikeaa saalista ajetaan. Monelle muulle metsästyskoiralle se on se ja sama, kun pääsääntöisesti nenäänsä käyttävät.

Se havainnekuva faaraosta luennolla on varmasti ollut joku oikeasti rakennevikainen, rotu on harvinaisen terve ja kestävä.

[Mariia]

Riitta Ahon kirjassa "Tavoitteena terverakenteinen koira" löytyykin näköjään mukavan paljon havainnekuvia näistä etuosan rakenneongelmista. Esimerkkikuvissa valokuvattuna tai piirrettynä esimerkiksi just näitä vinttikoiria mutta myös muita rotuja. Hyvä kirja, kannattaa tutustua!

[aunet]

Joo Aho on ELL tohtori ja pitkän linjan vinttikasvattaja, hyvä luennoitsija myös.