Hallitusohjelma 2023

[Mella M]

Kissimyyry taas vähän vääristelee asioita. Miten niin vasemmisto ei halunnut hallitukseen? Ja siis siksi, että olisivat joutuneet tekemään leikkauksia? Vasemmistohan ilmoitti aika ykskantaan, että eivät voi olla hallituksessa jossa persut on mukana. Niinkuin varmasti tiedät, tai no, en on kyllä ihan varma, niin hallituspohjanhan tulee olla sellainen, että tavoitteet ja keinot ovat edes siinä määrin yhteisiä, että kaikki puolueet voivat olla niiden takana. Voi olla toki vähän liian vaikea asia sinulle, koska keskityt enemmän tuollaiseen keskinkertaiseen öyhötykseen. Selfiet muotiviikollakaan ei kuulu asiaan millään tavalla, mutta kuuluvat kyllä tuohon öyhötysmantraan. Haluatko puhua siitä, miten paljon persut ovat vältelleet hallitusvastuuta?

En tiedä missä olet ollut töissä, jos oikein useampi mies on kertonut, että työ haittaisi metsästystä. Kaikki mun työpaikat ovat olleet miesvaltaisia ja metsästäjät ovat kyllä usein pitäneet syksyllä lomaa. Ei ole tullut vastaan tyyppejä, joiden pitäisi olla joka päivä metsällä. Eiköhän siinä lopu luvatkin pian kesken, jos sitä aivan kokopäiväsesti tekisi. Itse olen toki ollut siitä onnekas, että omat työpaikkani ovat olleet sellaisia, että hakemuksista on voinut poimia haastatteluun sellaiset, joilla on oikeasti motivaatio kohdillaan. Jopa kaikki ne, jotka tulivat tekemään siviilipalvelusta tai palkkatuella töihin, olisivat mielellään jatkaneet. Kyllä yleensä hakemuksesta jo näkee, että onko ihmisen motivaatio kohdallaan.

Ja siis itätrollit huutaa hallituksen kaatoa? Meinaatko, että Marinin hallituksen aikana ei huutaneet vaikka se olisi silloin ollut jopa hyödyllisempää heille? Ja silloinko idiootit ei kompannut mukana? Anna mun kaikki kestää.

Ja joo. Suomen ja Ruotsin malli on erilainen ja kirjoitin jo tänne aiemminkin, että työllistämissyystemiä pitäisi Suomessakin muuttaa ja tukea työnhakijoita enemmän ja työttömiä ei pidä pitää tilassa, jossa he pelkää koko ajan virheitä. Mutta silti pakko sanoa, että se miten nämä järjestelmät toimii, ei selitä yksin sitä, että mihin työttömät velvoitetaan ja mihin ei. Varmasti itsekin tiedät, että ihan yhtälailla Ruotsissa niinkuin Suomessakin on mahdollista elää yhteiskunnan tuella tekemättä mitään. Ei Ruotsissakaan kaikki työikäiset, työhön näennäisesti sopivat, ihmiset käy töissä.

[Vieras]

Jos mä jäisin jostain syystä nyt työttömäksi niin en taatusti enää saisi mistään töitä. Ei mua kukaan palkkaisi. 60 vuotias monisairas ja sydänvikainen ihminen. Vaikka olen ihan työkuntoinen kuitenkin.
Olisihan se sitten ihanaa kun työttömyysturvan saamista olisi vaikeutettu/vähennetty niin että emme tulisi toimeen.
Siinä sitten tämäkin työtön saisi ansionsa mukaan. Niinkö?

On olemassa tahallaan työttömiä joille ei kelpaa mikään. Heidät pitäisi saada ruotuun. En tiedä miten.
Mutta sitten on olemassa myös sellaisia työttömiä jotka menisivät kyllä töihin jos jonnekin kelpaisivat. Heitä tullaan nyt sitten mahdollisesti rankaisemaan samalla tavalla.
Kaikkia työttömiä ei vaan voi niputtaa samaan kasaan.

Toivottavasti saan/pystyn olemaan töissä eläkeikään saakka.

Ongelma onkin siinä että tollukat kuvittelee että 99% työttömistä ei halua töihin. Heille kun on mennyt läpi tämä että muutaman elämäntapatyöttömän ihmisen varassa on nyt koko suomen talous, ja kaikilta monisairailta ja vammaisilta pitää ottaa kaikki rahat pois ja antaa rikkaille, tai suomi kaatuu. Tosiasiassa kiristykset voisi tehdä sieltä missä se ei tunnu kenenkään elämässä köyhyytenä ja kurjuutena, mutta jostain syystä tätä ei ymmärretä. Varmaan kuvitellaan että köyhien rahat on pois omasta taskusta, vaikka jo vanha viisaus sanoo että jäljet vievät sylttytehtaalle. Osa vain pitää silmiä tiuksati kiinni ja on vakaasti sitä mieltä että muutama kymmenen elämäntapatyötöntä voi syöstä suomen tuhoon. Tyhmiä ihmisiä, niin tyhmiä.

[Vieras]

Tästä vielä oikein hyvä esimerkki siitä mihin niitä verovaroja tuhlataan.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009940431.html

Meillä myös töissä käytettiin potilaskyselyappiin satatonnia. Se haudattiin lopulta vähin äänin, vain rahat haihtuivat eräiden taskuun. Sitten itketään kun ei ole varaa hoitajiin tms. Näitä juttuja on suomi pullollaan, jokainen tietää jonkun aivan idioottijutun, jossa rahat on suhmuroitu ilman mitään muttia joidenkin taskuun ilman mitään vastinetta saati takuuta. Nämä pitäisi kitkeä ihan ensin, ja tilille ne kaikki, ja heidän taskuistaan korvauksena rahat jotka hävittivät omiin ja kavereiden taskuihin sekä taivaan tuuliin. Mutta helpompihan se on räimiä remmillä täysin viattomia ihmisiä.

[Ninni]

Rekrytoin joskus hyvään kokoaikaiseen työhön, ja hakijoissa oli useampi nuori mies, joka ihan suoraan sanoi, että jos saisi työn, se haittaisi metsästystä. Minusta se tarkoitti ihan suoraan, että älkää valitko minua. Ja veronmaksajat sitten rahoittaa tämän metsästysharrastuksen.

Miten tuosta kalskahtaa jotenkin, että sulle vaan on mennyt joku tokaisemaan vitsillä tuon, ja otit sen niin tosissasi että poskien iho tutajaa kauhistuksesta. Tai ei ole halunnut sitä työtä sillä hetkellä, ja tiennyt että on toinen paikka tiedossa mutta työkkäriä pitää siihen asti miellyttää.(jos olet tosiaan varma siitä sävystä). Yksi tapa myös sanoa astetta söpömmin, että olen sellainen reipas joka harrastaa metsästystä.
Kuvaan sopisi, jos kyseessä on nuori mies, ehkä ei ole osannut "lukea huonetta" ja ilmapiiriä siten, että olisi tiennyt kaikkien mainituksi tulleiden asioiden jäävän ikuisesti jonkun läsnäolijan mielen kirjastoon vakavana asiana.
Ei fiksuimmasta päästä varmaan hänkään siinä tilanteessa, mutta mietipä ihan oikeasti: Jollei hän metsästä niitä eläimiä paljain käsin alasti ryömimällä, ja kyseessä jotkin kotihiiret tai hyönteiset, niin metsästysharrastus ja siihen liittyvät välineet ovat jotakuinkin reilunhintaisia. Metsästys vaatii metsästyskortit, lupia, autoilua, aseita, patruunoita, jatkuvaa rientämistä.
Viikonloppuharrastuksena varmasti menee laiskemmallakin, ja siihen voi olla jopa köyhempänäkin hetkellisesti varaa, jos kaikki välineet ja vaatetus on hankittu, ja paikkoja niin että voi vain istua telttatuolissa ja odotella että saalis suunnilleen tipahtaa syliin. Mutta jos metsästys on oikeasti jollekin kokopäiväistä (tai pitempiaikaista hommaa), ainakin hän sitten todennäköisesti myös tietää mitä on työnteko, eikä ole laiska varsinaisesti. Hänen ruokansa ei myöskään ole sikäli ilmaista, koska menepä katsomaan mitä kaupassa maksaa metsästysvarusteet ym. Jossain varmaan on töissä ollut ja tulee olemaan. Toimeentulotuella metsästämään? En tiedä onnistuuko.
Riippuu tosiaan metsästääkö sitten mitä ja missä, ja millä.

[Iidis79]

Suomen hyvinvointivaltio on rakennettu sen varaan että veroista kustannetaan yhteiskunnan menoja, johon kuuluu mm työttömistä ja sairaista huolehtiminen. Palkasta menee työttömyysvakuutusmaksuja ja sairausvakuutusmaksuja. Nykyinen hallitus ajaa meitä amerikan tielle. En tiedä kuinka moni teistä kokoomuslaisistapersuista haluaa sairaana alkaa maksamaan lääkärinne palkat. Se on kymppitonni kättelyssä, eikä vielä riitäkään. Varo vaan jos joudut leikkaukseen tai sairastut syöpään, silloin kannattaakin kuolla koska saat kontollesi kymmenien tai jopa satojentuhansien laskut päälle. Ja jos leikataan asumistuesta koska palkka ei riitä vuokranmaksuun, ihmisiä joutuu kadulle. Koditomiksi. Sellaiseen kiertoon ja limboon mistä onkin todella vaikeaa päästä pois.
Suomessa ei ole amerikkalaistyylistä hyväntekeväisyys kulttuuria (missä rikkaat puhdistavat omaatuntoa antamalla rahaa köyhille erilaisten järjestöjen kautta). Se on siellä oletus. Suomessa köyhän kaikki tulot syynätään tarkkaan ja jos on mitään säästöjä tai saa joltain rahaa, varmasti kaikki tuet poistetaan ja saat maksaa kelalle takaisin takautuvasti korkojen kera.
Se on hyvä höyhöttää kun elää hyvää ja tasaista elämää.
Nytkin taas Nokia irtisanoo suuren määrän ihmisiä. Eikä se ole ainut iso firma jolla on isot YT:t päällä.
Enenmmän tulee velkaa, jos ja kun nyt leikataan kaikista köyhimmiltä, se nimenomaan aiheutaa ongelmia tulevaisuudessa. Nuorten aikuisen velkaantuminen ja lapsiperheköyhyys tulee vaan kasvamaan näiden leikkausten takia.
Ps. komppaan taas Mella M:ää.

[Iidis79]

Tämä saattaa olla mun oma teoria, mutta olen sen huomannut käytännössäkin, kaikilla elämänalueilla. Mutta eriävät mielipiteet on varmaan yhtä hyviä. Esimerkkejä: Aina kun olen hakenut töitä, on lennosta vaihtaminen ollut helpompaa, kuin täydestä työttömyydestä pyrkäisy.

Aina kun olen ostanut lemmikkiä, on koiria mulle tullut ovista ja ikkunoista, niitä tulee jopa sattumalta kun kaverin kaveri joutuu luopumaan ja minulle soitettiinkin, ja hups. Jos mulla on valmiiksi vähintään 1 koira. Koirattomana koiran hakeminen on sitä, että on tosiasiallinen vaara jäädä koko ajan ilman koiraa, ja loppupeleissä sitä soittelee kasvattajille ja huomaa että oma äänikin on jo pienempi. Ei ole kaikupohjaa, joka tulee siitä että karauttaa kerran päivässä että POJAT SYÖMÄÄN .

Täydestä, vuosia kestäneestä sinkkuudesta parisuhteeseen? Alusta lähtien, tuntematta ketään, lähteä yksin treffeille tinderin kautta? Ei ihan niin helppoa, kuin suoraan suhteesta toiseen loikkaaminen. kaveripiirin kanssa liikkuessa löytää vahingossa kumppanin, tai jonkin tilaisuuden tai työn kautta. Mutta siis kotoa suoraan? Ei ole kovin helppoa. Ei ainakaan, jos etsii jotain normaalia, eikä niitä "liian hyvää ollakseen totta"-juttuja.

Entäs työttömänä yksinäisenä sairaana..ja vaikka mitä heikentäviä tekijöitä omaavana.

Siksi mun mielestä kaikkea harrastusta, puuhastelua, kaikkea aivan tuottamatontakin toimintaa pitäisi tukea sen takia, että jokaisen pitäisi olla jossakin mukana. Että pysyy toiminnassa. Vihaan sitä, että kaikki huomio kiinnittyy suorittamiseen: Montako lappua lähetit, oletko reipas poika/tyttö. Sitten ei saa jotain bussikorttia tai lakkautetaan se lähellä oleva joku kokoontumispaikka, virkkauskerho tai mikä nyt sattuukaan olemaan.

Kaikkiin näihin esimerkkeihin löytyy joku, joka sanoo että kyllä hän vaan, lähti oli ensin vähän aikaa siinä koronaeristyksessä ja sairaslomalla ja yks kaks päätti lähteä töihin, kun vaan tarpeeksi lähettelee hakemuksia. Mutta niinhän meitä on koko ajan erilaisia. Vaikea varmaan kuvitella sitä toisen tilannetta, jos on itsellä joku kiveltä toiselle loikkiminen käynnissä. Eikä se työtönkään voi toisaalta sanoa, että "helppohan sinun on koska sulla on tuota ja tätä ja asut hienolla alueella". Koska tavallaan ei se helppoa ole koskaan, kenellekään. Mutta sama yrittämisen määrä voi johtaa erilaiseen lopputulokseen, eri ihmisellä.

Mä luulen että toi teoria on ihan totta. Mulla on samoja kokemuksia.

Mä olin koko viime vuoden ja tämän vuoden alun siinä 4 työpaikkaa velvoitteessa ja lähetin todellakin enemmän kuin 4 hakemusta ja oikeesti panostin niihin. Työnantajat viivytteli vastaamisen kanssa tai jos ottivatkin pian yhteyttä niin kyllä ne kaikkensa tekee ettei heille töihin helpposti pääsis. Yhteenkin piti tehdä joku persoonallisuustesti ja looginen päättelytesti, ja näistähän on raportoitu että joka kaupan kassalle hakijoille teetetään näitä. Eli todella vaikeaksi on homma tehty. Ei sitä vaan mennä töihin.
Tai sitten just toi että ei kuule mitään koko paikasta.

[Mea]

Ei tässä moni ole väittänytkään, että töihin "vain mennään". En ole itsekään koskaan "vain mennyt", kyllä siinä on saanut kirjoittaa lapun poikineen ja hypätä haastatteluissa, aikoinaan ei ollut edes teamsia helpottamassa vaan oli raahauduttava paikanpäälle. Ja useimmista ei kuulu koskaan enää mitään, vaikka lupaavat palata "viimeistään ensi viikolla". Hyvin harva lähettää sen "kiitos mutta ei kiitos" -viestin edes. Nykyistä paikkaa varten olin kolmessa 1-1,5 tunnin tenttauksessa, harvemmin sitä yhdellä haastattelulla kukaan enää päättää mitään. Näin se nyt vaan menee kaikkien ihmisten kohdalla, ja sen kanssa on elettävä. On aika erikoista nostaa työttömyystukea ja kieltäytyä hakemasta työpaikkoja sillä syyllä, että "kun työnantajat ovat noin ilkeitä". Toki minun puolestani jokainen saa metsästää ja harrastaa ja sylkeä kattoon tai ihan mitä mieli tekee, kunhan tekee sen _omalla kustannuksellaan_.

Tämän sosiaalitapauksen, josta puhuin, yksi selitys on että "ei se ole niin helppoa". No daa? Pitäisikö olla? Ei se ole kenellekään helppoa. Mutta se on ihan varma että yrittämättä ei ainakaan tapahdu mitään.

[Iidis79]

Toki minun puolestani jokainen saa metsästää ja harrastaa ja sylkeä kattoon tai ihan mitä mieli tekee, kunhan tekee sen _omalla kustannuksellaan_.

Aika monelle tollanen omalla kustannuksellaan tarkoittaisi pimeitä töitä ja laittomia juttuja rahan ansaitsemiseen. Ja ne tulee lisääntymään. Eilen oli uutisissa tästä Tanskan mallista, mikä oli lisännyt myymälävarkauksien määrää.

[Ninni]

Oletetaan että työnvieroksujia, siis aitoja sellaisia, ilman mt-ongelmia, olisi olemassa Suomessa vaikkapa 500. Tai vaikka 5000 hlöä. Tai 15 000 laiskaa lökäpöksyä.
Miten paljon lienee.

Niin osa työttömyydestä on silti edelleen rakenteellista. Jolloin työttömyys tulee siitä, että työpaikkoja on vähemmän, kuin ihmisiä. Työllistymiselle on aitoja esteitä, kuten välimatkat, koulutuksen ja työn kohtaaminen ym.

Jotain työttömyyttä tulee olemaan aina, väistämättä, tässä yhteiskunnassa mikä tämä nyt on. Ilman työttömyyttä yhteiskunta ei toimisi. Liikkuvuutta ja liikkumavaraa pitää olla.

Työttömyysturvan huonous voi tosiaan aiheuttaa myös ihmisten turvautumista rikoksiin, tai sitten suostumista esim. ihmiskaupan ja orjuuden kaltaisiin työoloihin, koska heillä ei olisi oikeuksia eikä toimeentuloa ilman työtä.

Joten miksi keskittyä niihin, jotka ei halua töihin?
kaikki huomio pitäisi olla niiden auttamisessa jotka haluavat töihin.

Lisäksi kaiken huomion ei muutenkaan tarvitse olla työttömissä. Se on vain helpointa arvostella työttömiä, kun heistä voi kuvitella mitä tahansa. Työn saatuaan ihmisarvo mystisesti nousee joidenkin silmissä. Kannattaa luopua arvostelevista asenteista, koska ne joutuu kohdistamaan itseensä ja on tosi vaikea rakentaa itsetunto työttömäksi jäätyään, jos on ensin koko ikänsä ajatellut että pahin asia ihmisessä ja ihmiselle on olla ilman työtä.
Tai työssä ollessaan fantasioida kotona kattoon räkimisestä tai siitä miten mukava olisi olla ikuisella lomalla: Hyh hyh, jos sellaista kehtaa ajatella, millainen työtön susta voi tulla?

[Mea]

^^
Niin että ihmisen kaikki vaihtoehdot ovat työttömyystuki tai lähikaupan ryöstäminen? Mitään muuta ei tule mieleen? Ai niin, mutta sehän ei olisi kivaa ja olisi vaivalloistakin.

Työn saatuaan ihmisarvo mystisesti nousee joidenkin silmissä. Kannattaa luopua arvostelevista asenteista, koska ne joutuu kohdistamaan itseensä ja on tosi vaikea rakentaa itsetunto työttömäksi jäätyään, jos on ensin koko ikänsä ajatellut että pahin asia ihmisessä ja ihmiselle on olla ilman työtä.
Tai työssä ollessaan fantasioida kotona kattoon räkimisestä tai siitä miten mukava olisi olla ikuisella lomalla: Hyh hyh, jos sellaista kehtaa ajatella, millainen työtön susta voi tulla?

Tähän ei varmaan pitäisi vastata kun ei näissä avautumisissa ole päätä eikä häntää eikä mikään mene perille. Mutta olkoon nyt viimeisen kerran. KUKAAN ei ole sanonut että työllisyys tai työttömyys liittysi mitenkään ihmisarvoon tai itsetuntoon.

Tai antaa olla, en jaksa toistaa itseäni.

[Ninni]

Mealla alkoi nyt tunteet kuumenemaan. Sanoin, että ihmisarvo joidenkin silmissä. Ellei se koske sinua, mitä reagoit?

[Vieras]

Oli niitä laiskottelevia työnvieroksujia Suomessa sitten kuinka paljon tai vähän tahansa, se on pientä verrattuna siihen, että tänne on vyörynyt ja vyöryy jatkossakin Afrikan ja lähi-idän suunnilta massoittain porukkaa, jotka elävät valtion piikkiin, sukupolvesta toiseen.

[Mea]

Niinno kun kukaan ei ole sellaista sanonut, niin jäin ihmettelemään että keiden joidenkin silmissä. Eihän tuo koske yhtään ketään.

[Kissimyyr6-66]

^^
Niin että ihmisen kaikki vaihtoehdot ovat työttömyystuki tai lähikaupan ryöstäminen? Mitään muuta ei tule mieleen? Ai niin, mutta sehän ei olisi kivaa ja olisi vaivalloistakin.

Työn saatuaan ihmisarvo mystisesti nousee joidenkin silmissä. Kannattaa luopua arvostelevista asenteista, koska ne joutuu kohdistamaan itseensä ja on tosi vaikea rakentaa itsetunto työttömäksi jäätyään, jos on ensin koko ikänsä ajatellut että pahin asia ihmisessä ja ihmiselle on olla ilman työtä.
Tai työssä ollessaan fantasioida kotona kattoon räkimisestä tai siitä miten mukava olisi olla ikuisella lomalla: Hyh hyh, jos sellaista kehtaa ajatella, millainen työtön susta voi tulla?

Tähän ei varmaan pitäisi vastata kun ei näissä avautumisissa ole päätä eikä häntää eikä mikään mene perille. Mutta olkoon nyt viimeisen kerran. KUKAAN ei ole sanonut että työllisyys tai työttömyys liittysi mitenkään ihmisarvoon tai itsetuntoon.

Tai antaa olla, en jaksa toistaa itseäni.

Joo, toi on se vakiovastaus: ellette elätä meitä vapaaehtoisesti, niin ryöstelemme sitten. Vastauksen pitäisi olla jotakin ihan muuta kun se, että joo lisää rahaa noille.

[Kissimyyr6-66]

Rekrytoin joskus hyvään kokoaikaiseen työhön, ja hakijoissa oli useampi nuori mies, joka ihan suoraan sanoi, että jos saisi työn, se haittaisi metsästystä. Minusta se tarkoitti ihan suoraan, että älkää valitko minua. Ja veronmaksajat sitten rahoittaa tämän metsästysharrastuksen.

Miten tuosta kalskahtaa jotenkin, että sulle vaan on mennyt joku tokaisemaan vitsillä tuon, ja otit sen niin tosissasi että poskien iho tutajaa kauhistuksesta. Tai ei ole halunnut sitä työtä sillä hetkellä, ja tiennyt että on toinen paikka tiedossa mutta työkkäriä pitää siihen asti miellyttää.(jos olet tosiaan varma siitä sävystä). Yksi tapa myös sanoa astetta söpömmin, että olen sellainen reipas joka harrastaa metsästystä.
Kuvaan sopisi, jos kyseessä on nuori mies, ehkä ei ole osannut "lukea huonetta" ja ilmapiiriä siten, että olisi tiennyt kaikkien mainituksi tulleiden asioiden jäävän ikuisesti jonkun läsnäolijan mielen kirjastoon vakavana asiana.
Ei fiksuimmasta päästä varmaan hänkään siinä tilanteessa, mutta mietipä ihan oikeasti: Jollei hän metsästä niitä eläimiä paljain käsin alasti ryömimällä, ja kyseessä jotkin kotihiiret tai hyönteiset, niin metsästysharrastus ja siihen liittyvät välineet ovat jotakuinkin reilunhintaisia. Metsästys vaatii metsästyskortit, lupia, autoilua, aseita, patruunoita, jatkuvaa rientämistä.
Viikonloppuharrastuksena varmasti menee laiskemmallakin, ja siihen voi olla jopa köyhempänäkin hetkellisesti varaa, jos kaikki välineet ja vaatetus on hankittu, ja paikkoja niin että voi vain istua telttatuolissa ja odotella että saalis suunnilleen tipahtaa syliin. Mutta jos metsästys on oikeasti jollekin kokopäiväistä (tai pitempiaikaista hommaa), ainakin hän sitten todennäköisesti myös tietää mitä on työnteko, eikä ole laiska varsinaisesti. Hänen ruokansa ei myöskään ole sikäli ilmaista, koska menepä katsomaan mitä kaupassa maksaa metsästysvarusteet ym. Jossain varmaan on töissä ollut ja tulee olemaan. Toimeentulotuella metsästämään? En tiedä onnistuuko.
Riippuu tosiaan metsästääkö sitten mitä ja missä, ja millä.

Duoda, minä olin siellä paikalla, ja miehiä oli monta. Ei se mikään vitsi ollut, vaan ihan selkeä vinkki, että älkää nyt samperi valitko minua, on parempaakin tekemistä kun työt. Ja ihan vapaasti mun puolesta metsästelkööt kun se kerran on niin terveellistäkin, mutta älköön sitten eläkö työttömyyskorvauksella.

Totta kai on ihmisiä jotka tahtovat töihin, heistä ei nyt ollut puhe. He vaan yleensä ajan mittaan töitä myös saavat, muuttavat työnperässä, hankkivat koulutusta, menevät palkattomaan harjoitteluunkin. Mutta kyllä on näitäkin joilla se työnteko on vieras asia, elämä perustuu tukien maksimoinnille eikä ole tarkoituskaan tehdä töitä. Näihin nyt oltaisiin ekan kerran puuttumassa, aina aiemminhan nämä on luistaneet sinne toimeentulotukeen, ihan sama antaako työkkäri karenssia, kun piikki on auki joka tapauksessa tarvitseepa uudet rillit, sairaalamaksuja tai lääkkeitä. Pienituloisilla työssäkäyvillä ei ole samaa oikeutta, ja nyt menot on sillä tasolla että joudutaan ottamaan uutta velkaa pelkkiin vanhojen velkojen korkoihin (kolmannes uudesta velasta menee edellisen hallituksen velkojen korkoihin). Tästä yhtälöstä taloudesta jotakin ymmärtävä tajuaa, että leikkaukset ovat vasta alussa. Ja nyt pitää vaan kohdentaa, että kehen ne osuvat. Minusta oikea osoite on ne, jotka ovat tottuneet pitämään vastikkeettomia tukia vailla mitään velvollisuuksia ihan oikeutenaan, tämä kokeilu on nyt tiensä päässä.

Mutta aika näyttää miten käy, niin aina.

[Vieras]

Minua ei niin kauheasti kiinnosta, mitä muut työttömät tekevät tai jättävät tekemättä, mutta ajatus että itse 60+ -ikäisenä jäisin työttömäksi, kauhistuttaa. Olen nyt, vakitusessa työssä ollessani, kun firma on myytävänä, lähetellyt työhakemuksia osaamisalueeni työtehtäviin, joista minulla on yli 25 vuoden työkokemus. Kukaan työnantajista ei ole ollut kiinnostunut. Luulen, että kiinnostus työtöntä, tämän ikäistä työnhakijaa kohtaan olisi vielä vähäisempää. Miten kaavaillut heikennykset työttömyysturvassa muka auttaisivat tai kannustaisivat minua työllistymään? Olen toivonut saavani tehdä töitä ja kerryttää eläkettä niin pitkään kuin mahdollista, mutta tällä hetkellä se ei vaikuta olevan omista tekemisistäni tai tahtomisistani kiinni. Aiemmin ei ole tarvinnut pelätä toimeentulon puolesta, mutta näillä näkymin kyllä huolestuttaa.

[Ninni]

Duoda, minä olin siellä paikalla, ja miehiä oli monta. Ei se mikään vitsi ollut, vaan ihan selkeä vinkki, että älkää nyt samperi valitko minua, on parempaakin tekemistä kun työt. Ja ihan vapaasti mun puolesta metsästelkööt kun se kerran on niin terveellistäkin, mutta älköön sitten eläkö työttömyyskorvauksella.

Tuo on edelleen musta niin mahdoton yhdistelmä, että joku metsästää työttömyyskorvauksella. Ei varmaa nimittäin metsästä kauaa, koska se on kallis harrastus. Jos on siihen varaa, niin täytyy olla joku muu tulonlähde, kuin pelkkä työttömyyskorvaus, asumistuki ja mitä näitä nyt on.
Se pelkkä automatka jonnekin takamaille on ttuella liikaa, koska hyvä että sillä saa ruokaa. Ei sillä ajella kilometreittäin ja ostella paukkuja pyssyihin.
Siksi tosiaan tuli automaattisesti mieleen ainoastaan, että jotain muuta tuossa on ollut takana.

[Iidis79]

Työn saatuaan ihmisarvo mystisesti nousee joidenkin silmissä. Kannattaa luopua arvostelevista asenteista, koska ne joutuu kohdistamaan itseensä ja on tosi vaikea rakentaa itsetunto työttömäksi jäätyään, jos on ensin koko ikänsä ajatellut että pahin asia ihmisessä ja ihmiselle on olla ilman työtä.
Tai työssä ollessaan fantasioida kotona kattoon räkimisestä tai siitä miten mukava olisi olla ikuisella lomalla: Hyh hyh, jos sellaista kehtaa ajatella, millainen työtön susta voi tulla?

On kyllä totta, että kun on työtön, varsinkin pitkäaikaistyötön, on sitä alinta kastia. On todella vaikeaa päästä töihin. Heti jos on edes jollain kurssilla tai koulutuksessa "arvo" nousee. Sut katsotaan potentiaaliseksi.

Työttömyys ei ole lomaa. Se on limbo tila missä ollaan x aika.

Jossain vaiheessa ihmisellä tulee seinä vastaan henkisesti, kun jatkuvasti kuulee että "valitettavasti valinta ei kohdistunut sinuun", "oli paljon hyviä hakijoita, mutta emme nyt valinneet sinua". Se on kuin peruskoulussa, kun tulee viimeisenä "valittuna" joukkueeseen. Tai ei edes valittuna, on se viimeinen joka jomman kumman joukkueen on otettava. On hylkiö. Se menee ihon alle. Ja kohta siihen uskoo itsekin ja sanoo "olkoon, en mä teidän kanssa haluaiskaan olla".

[Iidis79]

Oli niitä laiskottelevia työnvieroksujia Suomessa sitten kuinka paljon tai vähän tahansa, se on pientä verrattuna siihen, että tänne on vyörynyt ja vyöryy jatkossakin Afrikan ja lähi-idän suunnilta massoittain porukkaa, jotka elävät valtion piikkiin, sukupolvesta toiseen.

Ihan on kantasuomalaisia perheitäkin joilla on köyhyys jatkunut vuosikymmeniä (taustalla on orpoutta, huutolaisuutta, äärimmäistä köyhyyttä,velkaa, kodittomuutta, tätä on ollut suomessa aina, ei hirveästi, mutta kuitenkin) ja sukupolvi toisensa jälkeen pettynyt yhteiskuntaan, ehkä siinä sivussa oppinut että ei edes kannata. Muualta tulleille voidaan lisätä vielä rasistisen syrjinnän ongelmat. Vaikka yrittäisi, ei välttämättä pääse töihin.
https://yle.fi/a/74-20056644

[Ninni]

Jossain vaiheessa ihmisellä tulee seinä vastaan henkisesti, kun jatkuvasti kuulee että "valitettavasti valinta ei kohdistunut sinuun", "oli paljon hyviä hakijoita, mutta emme nyt valinneet sinua". Se on kuin peruskoulussa, kun tulee viimeisenä "valittuna" joukkueeseen. Tai ei edes valittuna, on se viimeinen joka jomman kumman joukkueen on otettava. On hylkiö. Se menee ihon alle. Ja kohta siihen uskoo itsekin ja sanoo "olkoon, en mä teidän kanssa haluaiskaan olla".

Tuossa osuit mielestäni asian ytimeen.
Jatkuva, usein toistuva torjunta ei ole ihmisen mielelle hyväksi, eikä edes mitenkään normaalia.
Jos miettii ennen vanhaan, asioita joihin on vastauksena kyllä tai ei. Kosit paria morsmaikkua tai sulhasta, ja sait ehkä kerran tai kaksi pakit. Jonkun oli kuitenkin pakko suostua, koska lehmätkin muuten kuivuvat ellei perusta maatilaa. Kysyt joltain kelloa, saat vastauksen ettei ole.
Kysyt maitoa naapurilta, sitä joko on tai ei.
Mutta nyt olet jossain tinderissäkin, ja saat tuhannet kielteiset vastaukset ja pakit päivässä kosiomatkoillasi. Osan jopa kirosanojen ja loukkausten höystäminä. Lähetät tuhat työpaikkahakemusta, ja jokaiseen tulee EI.
Siihen päälle ne normaalitkin pettymykset, arpajaisissa häviämiset ja oven saamiset nenän edestä lukkoon, jopa foorumilla sun kanssa ollaan joukolla ehkä eri mieltä, sata alapeukkua per lause, vaikka mieli on rakennettu pienryhmäkeskusteluihin. Täysin yliammuttua, ja sen varmaan kestää vain, koska tietää ettei ole ainoa.

Mutta se vaikuttaa varmasti itsetuntoon.
Kaupassa: Jos olet ostohousut jalassa, sua palvellaan ja sulle hymyillään. Mutta menepä jonnekin alekoria penkomaan, ja kysymään onko tarjouslenkkareita.
Kyllä myyjä vilkuilee, olisiko jossain parempi asiakas, ja hädin tuskin saat palvelua.
Jos vaatetus on risa, hyvä ettei heitetä ulos.

Hain kerran asuntoa työttömänä, jotta olisin voinut muuttaa eri paikkakunnalle. Sain niin tylyä palvelua, että ääni meni heti kellossa kun kuuli sen hetkiset tulot, ja tulonlähteet se asunnon välittäjä. Kaupungin asuntoja vieläpä. Sanoi että heillä on täällä etusijalla ne, jotka on tulossa töihin.

En tiennyt, että sellaista on edes olemassa, kuvittelin että jos vuokranmaksu hoituu ja luottotiedot on kunnossa, voin muuttaa. En voinut muuttaa sillä kertaa. Mitä jos olisin luottotiedoton? Ei tulisi yhtään mitään.
Se on hirveä tunne kun saa sellaista palvelua ja reaktioita ihmisiltä. Vaikka tietääkin, että taustalla ei ole henkilökohtaista, vaan esim. myyjät on provikkapalkalla. Pahinta on, että tätä viestiä vahvistetaan hallituksen ja kansanedustajienkin taholta. Heidätkin voisi stripata kravateista ja lähettää 20 eurosen kanssa ostoskeskukseen päiväksi. Bussimatkat pitää kustantaa samasta 20-eurosesta, millä on päivä shoppailtu.

[Mea]

Kyllä elämä on kovaa nykyään.

[TlGER]

Kaupassa: Jos olet ostohousut jalassa, sua palvellaan ja sulle hymyillään. Mutta menepä jonnekin alekoria penkomaan, ja kysymään onko tarjouslenkkareita.
Kyllä myyjä vilkuilee, olisiko jossain parempi asiakas, ja hädin tuskin saat palvelua.
Jos vaatetus on risa, hyvä ettei heitetä ulos.

Hain kerran asuntoa työttömänä, jotta olisin voinut muuttaa eri paikkakunnalle. Sain niin tylyä palvelua, että ääni meni heti kellossa kun kuuli sen hetkiset tulot, ja tulonlähteet se asunnon välittäjä. Kaupungin asuntoja vieläpä. Sanoi että heillä on täällä etusijalla ne, jotka on tulossa töihin.

JOS jossain kohdellaan kuin ilmaa, se johtuu omasta asenteesta, siitä, että itse kokee itsensä jotenkin vähempiarvoiseksi ja sitä myöten kulkee jotenkin seiniä pitkin "anteeksi että olen olemassa" -asenteella, silloin ei tule huomatuksi vaikka olisi linnan juhliin pukeutunut. Kyllä ne myyjätkin varsin hyvin tietää, että se hevosenlannalta haiseva verkkareissa kulkeva heppu voi olla miljonääri, ihan siinä missä se lainarahalla guccia ja vuittonia päälleen kiskaissut voi olla täysin pa renkaanpotkija. Itsekin tunnen henkilön, joka kulkee aina koirankusetusrytkyissä, mutta voisi varallisuutensa puolesta mennä koska tahansa ostamaan mersun käteisellä.
Minäkin etsin viimeksi asuntoa työttömänä, juurikin kaupungin vaihdoksen takia, ja sain toisen, josta olin kiinnostunut (onneksi, kun se eka ei olisikaan ollut yhtä hyvä). Ja oli yksityiseltä, hinnakkaita keskustakämppiä, jos nyt sillä on jotain merkitystä. Mutta minä olinkin itsevarma ja sanavalmis, enkä mitenkään lakki kourassa varovasti kysellyt.

[Ninni]

Se oli mun koko pointti, että se tilanne voi huomaamatta syödä itsetuntoa tai oloa, ja alkaa olla vaikeuksia saada enää asioita hoidetuksi. Joten ehkä se oli niin.
Huomaan, että yrität nyt painaa mua alas tässä hetkessä, ja kehua itseäsi.

Minäkin etsin viimeksi asuntoa työttömänä, juurikin kaupungin vaihdoksen takia, ja sain toisen, josta olin kiinnostunut (onneksi, kun se eka ei olisikaan ollut yhtä hyvä). Ja oli yksityiseltä, hinnakkaita keskustakämppiä, jos nyt sillä on jotain merkitystä. Mutta minä olinkin itsevarma ja sanavalmis, enkä mitenkään lakki kourassa varovasti kysellyt.

Se voi ihan hyvin olla yksittäisen ihmisen asenne, joka oli tässä tapauksessa kyseessä. Eli käytti valtaansa, kun kuuli että siihen on mahdollisuus. Kaikkihan eivät ole sellaisia.
Eikä sekään oikein ole loppupeleissä, että jokaisen pitää olla itsevarma ja sanavalmis, ettei joudu kadulle asumaan
Ps. Kirjoitan tätä sillan alta, koska en voinut enää koskaan saada asuntoa lakin kourassa olon takia.

[Mella M]

JOS jossain kohdellaan kuin ilmaa, se johtuu omasta asenteesta, siitä, että itse kokee itsensä jotenkin vähempiarvoiseksi ja sitä myöten kulkee jotenkin seiniä pitkin "anteeksi että olen olemassa" -asenteella, silloin ei tule huomatuksi vaikka olisi linnan juhliin pukeutunut. Kyllä ne myyjätkin varsin hyvin tietää, että se hevosenlannalta haiseva verkkareissa kulkeva heppu voi olla miljonääri, ihan siinä missä se lainarahalla guccia ja vuittonia päälleen kiskaissut voi olla täysin pa renkaanpotkija. Itsekin tunnen henkilön, joka kulkee aina koirankusetusrytkyissä, mutta voisi varallisuutensa puolesta mennä koska tahansa ostamaan mersun käteisellä.
Minäkin etsin viimeksi asuntoa työttömänä, juurikin kaupungin vaihdoksen takia, ja sain toisen, josta olin kiinnostunut (onneksi, kun se eka ei olisikaan ollut yhtä hyvä). Ja oli yksityiseltä, hinnakkaita keskustakämppiä, jos nyt sillä on jotain merkitystä. Mutta minä olinkin itsevarma ja sanavalmis, enkä mitenkään lakki kourassa varovasti kysellyt.

No mutta. Semmoinen päivä siellä sitten

[msk]

Tuosta ihmisen saamasta palvelusta, niin aiemmin ainakin esimerkiksi Tapiolan Stockmannilla jos et mennyt sinne "minkkiturkki" päällä niin myyjät näyttivät kyllä HYVIN selkeästi että olit tullut häiritsemään heitä
Ja minusta ei ihan voi sanoa ettenkö olisi itsevarma ja sanavalmis. Ei ole tapana hiipiä pitkin seinävieruksia lakki kourassa.
Joidenkin ihmisten ei vaan pitäisi olla töissä missään missä on vähääkään kohtaamisia muiden ihmisten kanssa tai asiakaspalvelua.
Jos on herkempi asiakas niin voi tälle tulla aika paha mieli saamastaan kohtelusta ja asenteesta. Ja vähemmän herkkiäkin alkaa vetuttaa tai tilanteesta riippuen myös naurattaa-

[TlGER]

Mä olen asioinut aika paljon mutaisissa koirarytkyissä (ja usein ne koiratkin mukana) niin stockalla kuin vaikka missä muuallakin, eikä ole IKINÄ kukaan ollut naama norsunveellä, ihan normaalia palvelua on saanut. Tästä oli vuosia sitten vanhan pp:n aikoinakin keskustelua, enkä tunnistanut ilmiötä silloinkaan, kuuluu osastoon sketsisarjat/akuankka. Joten jos joku on saanut huonoa palvelua muussa kuin minkkiturkissa, niin todennäköisesti juuri sillä hetkellä, siltä myyjältä olisi saanut huonoa palvelua se minkkiturkkileidikin tai ylipäätään kuka tahansa, joka olisi paikalle osunut.

[Ninni]

Tulee vähän sellainen sävy nyt tuosta, että sun kanssa ei neuvotella yhtään mistään.
Jos olet joka paikassa vain ja ainoastaan yksin oikeassa, jokaisesta asiasta, pidän sitäkin todennäköisenä että ympärilläsi tapahtuu ihmisten tahoilta erikoisia reaktoita, joita muut ihmiset eivät tunnista? Tai et itse kunnolla tunnista eri asioita. Voi sen ihmetyksen esitellä niinkin päin, että jos voit kulkea tosiaan paskavaatteissa ja koiratkin mukana missä vain, niin ehkä ne ihmiset ovat sulle ystävällisiä hieman eri syistä, kuin muille. Tyyliin yrittävät selviytyä kunnes vartijatkin tulevat paikalle.

[msk]

Mä olen asioinut aika paljon mutaisissa koirarytkyissä (ja usein ne koiratkin mukana) niin stockalla kuin vaikka missä muuallakin, eikä ole IKINÄ kukaan ollut naama norsunveellä, ihan normaalia palvelua on saanut. Tästä oli vuosia sitten vanhan pp:n aikoinakin keskustelua, enkä tunnistanut ilmiötä silloinkaan, kuuluu osastoon sketsisarjat/akuankka. Joten jos joku on saanut huonoa palvelua muussa kuin minkkiturkissa, niin todennäköisesti juuri sillä hetkellä, siltä myyjältä olisi saanut huonoa palvelua se minkkiturkkileidikin tai ylipäätään kuka tahansa, joka olisi paikalle osunut.

Noup. Et ole vissiin käynyt 90-luvulla Tapiolan Stockalla?
Kun oli ensin itse saanut niitä myrkyllisiä katseita "mene pois häiritsemästä" niin sitten jos se "minkkiturkkinen" tuli niin häntä riennettiin palvelemaan maireasti hymyillen
Nykytilannetta en tiedä kun en ole tuolla käynyt ikuisuuksiin, ei varmaan ole enää edes olemassa koko kauppaa.

[TlGER]

No ulosteisissa vaatteissa en ole missään liikkunut, eikä vaatteiden rumuus nyt sentään ole missään todellisuudessa syy vartijoiden paikalle tuloon, alkaa mennä noi jutut nyt niin lastentarha (vai pitäisikö sanoa mielisairaala)tasolle, että turha edes jatkaa tätä keskustelua

[Ninni]

Asenteessahan ne syyt oli sun mukaan, eikä vaatteissa koskaan. Nöyristelevää ihmistä palveltiin huonosti? Koska on hattu kourassa, toisin kuin sinä?
Ei tässä nyt ole kukaan vielä lyönyt lukkoon, kumpi se oli? Rytkyt vai asenne, vai se ettei myyjä tule saamaan provikkaa kun ostos on pieni.