Mä tykkäisin ihan hirveästi whippeteistä mutta en enää halua ainakaan pohjois-suomessa asuessa sellaista kylmänarkuuden takia. Yksi uros on siis ollut ja se oli kaikin puolin aivan ihana koira. Toki se ei tykännyt vieraista koirista mutta ei ollut remmirähjä kuitenkaan.
Ihmisille oli todella lempeä ja muutenkin kiva kainaloinen luonteeltaan.
Aikalailla maksimi pakkanen oli -15, että sitä pystyi edes vahvasti vaatetettuna ottaan pitemmälle lenkille mukaan. Itse tykkään lenkkeillä myös niissä -30 pakkasissa. Sateella se kyllä lenkkeili, mielellään sadetakki päällä.
Tapaturmia niille tulee herkästi kun juoksevat kovaa ja jarrut puuttuu välillä. Nahka on myös ohutta ja repeytyy herkästi osuessaan johonkin terävään.
Mulla se oli ainut koira silloin jota pystyi pitämään vapaana niin ehkä se sen takia säästyi isommilta vahingoilta, laumassa juostessa varmasti herkemmin sattuu ja tapahtuu.
Italianvinttikoiraa en uskaltaisi ottaa niiden hentojen jalkojen vuoksi.
Reissukaverina se oli aivan verraton, ui kuin kala vedessä joka paikassa.
Ehkä joskus eläkkeellä Espanjassa asuessani laitan vielä sellaisen
