So many breeds so little time
Ensin tosiaan se millaiseen elämäntilanteeseen koira tulee. Mitä sen koiran kanssa haluaa tehdä vai haluaako erityisesti mitään.
Miksi ne rodut mitä on ollut ovat miellyttäneet ja miksi ja voisiko valita jo tutun rodun, vaikka eri kasvattajalta.
Hankikoira testi. Tosin siihen ei voi täysin luottaa koska jos laittaa pieni lyhyt karvainen seurakoira niin varmasti on mopsia ja ranskanbullaa. Ja jos siellä tulee tuloksiin kaikkea tanskandoggista chihuahuaan.
My favorite mistake rotu oli whippet. Satuin vain saamaan kaksi yksilöä jotka olivat ... no ei helpoimmasta päästä. Opettivat paljon koirista ylipäätään. Ihania omalla tavallaan, mutta jäi pelko, että jos palaisin rodun pariin niin tulisko taas huono onni. Rodussa edelleen vahvasti eroahdistusta, joten se karsii rodun mulla toistaiseksi. Ehkä kuitenkin vielä joskus.
Sairauksia on kaikilla koirilla, oli ne rotua tai ei. Jos rodussa on selvästi paljon jotain sairautta niin tietty kannattaa karsia, ellei halua ottaa riskiä. Mut joku sairaus mitä on satunnaisesti löydetty, en olis turhan huolissani.
Otan koiran myös ensisijaisesti itselleni, en liittyäkseni johonkin pieni-piiri-pyörii kerhoon. Rotupiireistä voi toki saada paljon, mutta ne eivät ole pakollisia kylkiäisiä koiran kanssa.
Toinen syrjähyppy minulla rotuvalinnoissa oli mittelspitz. Myöskin rotu jota edelleen seuraan ja voisin ottaa uudelleenkin, vaikka ensimmäinen oma mitteli ei täysin vakuuttanut, vaikka ihan olikin omalla tavallaan. Tässäkin yksilö ei ehkä täysin sopinut mulle. Vähän liian adhd.
Nyt olen päättänyt niin että elämä on liian lyhyt olla omistamatta suomenlapinkoiraa. Kun olen ekan kerran lapinkoiriin tutustunut jo 80-luvulla, enkä koskaan omistanut sellaista (vaikkakin puolikkaan mixin ja porokoiran). Eli teen tutkimusta ja otan selvää kasvattajista ja koirista. Ja jossain vaiheessa lähtee suoraan kyselemään ja katsomaan koiria.
