Missä asiassa tunnet olevasi täysin ulkopuolinen?

[Vieras]

Kävin juuri kuuntelemassa Coldplayta youtubessa. Olen siis seurannut tätä keikkalippuhaloota ja miettinyt mikä bändi tää on kun niin hirveä hinku ihmisillä on lippuihin. No nyt kun etsin ja kuuntelin niin olen toki radiosta joitain biisejä kuullut, mutta ne on minulle sarjassa "täytemusiikkia".
En kyllä ymmärrä isoja keikkoja muutenkaan. Helvetisti porukkaa ja vaikka maksat kuullaksesi juuri sitä haluamaasi bändiä tai artistia, niin yleisö hoilaa siellä niin että artistia et kuule ollenkaan. Wtf, miksei ihmiset laula kotonaan ja keikoilla ole hiljaa ja kuuntele sitä bändiä? Tuo on niin raivostuttavaa enkä enää maksa euroakaan siitä että kuuntelisin humalassa huutavaa ("laulavaa") janettea, lissua, irmaa ja sussua.

[Silti koiraihminen]

Tällä palstalla! Vaikka rakastan eläimiä ja olen omistanut mm. koiria koko ikäni, en jaksa puhua vaikkapa koiraroduista. Ulottuu niinkin pitkälle, etten lenkillä ollessakaan pidä yhtään siitä, että ihmiset alkaa kysellä koirani rotua tms.

[Suska]

Meinasin ensin luetella ihan oikeita asioita, mutta otetaanpa kevyemmältä kantilta.
Tyttäret on lähdössä lomareissuilleen pian perheineen, ja toki ovat innoissaan hehkuttaneet ja suunnitelleet jo kauan. Mulla ei ole koskaan ollut oikeastaan minkäänlaista halua matkustella, lomailla tms. Mä viihdyn parhaiten ihan kotona arjessani.
Toki mä ns pakollisista syistä liikun, esim koiranäyttelyitä tulee nyt ihan peräkkäisinä viikonloppuina useampi. Mutta mulla on aina se sama ahdistus kun pitäs valmistautua. Tänään pitäs tehdä eväät huomiselle Porin reissulle, pakata reppu ym. Mä tiedän jo kokemuksesta että alan valmistautua joskus iltakymmeneltä ja ahdistus kasvaa, nukun huonosti ja aamulla olen kuoleman väsynyt. Tekee mieli soittaa kasvattajalle että en mä haluu lähtee.
Itse reissu voi olla kiva ja tuumaan että onneksi taas ylitin ahdistuksen, tää sama kuvio toistuu aina kun pitäs lähtee mihin tahansa paitsi rutiininomaisiin työ- ym reissuihin. Eikä riipu matkan pituudesta, kaupungille treffeille meno on yhtä ahdistavaa kuin ois viikonlopuksi matkalle

[Vieras]

Saa luetella myös ihan oikeita vakavampia asioita. Itselläni mm. erilaiset perinteiset kesätapahtumat. Ystävät kokoontuu, pitävät hauskaa ja jakavat somessa ihania kuvia. Minä en noihin kuulu. Minua ei kukaan koskaan kutsunut eikä kukaan tullut minun kutsumana koska "ollaan aina menty lissun ja lassen kanssa".

[*kiranas*]

mulle tuli myös vähän vakavampia aiheita mieleen, mutta ollakseni kevyempi, niin aloituksen coldplay.
miten se nyt niin suosittu oli, että keikkoja kasvoi kuin sieniä sateella. eihän siinä, hyvähän se on rahaa takoa, jos kysyntää on reilusti.
tunnistan coldplayn kun se radiossa soi, mutta en osaa yhtäkään biisiä nimetä.

[Kissimyyr, yhä]

Muodin ja kenkien harrastajat. En vaan tajua mikä niissä kengissä kiehtoo, miksi niitä pitää olla enemmän kuin koskaan saa kulutettua, yleensä vielä jalat rikkovaa korkeaa korkoa.

Ja sitten muoti, mikä siinä on niin ihanaa. Kun kuitenkin ihmiselle sopii ne tietyt värit ja mallit aina (kun vartalon malli pysyy aika samana) niin miksi pitää käyttää muuta. Etenkin sellaista, mikä oikein korostaa vartalon vähemmän hyviä puolia.

Ja samalla porukalla ei sanojensa mukaan ole rahaa esim. eläinlääkäriin.

Kun ne kamat kantaa kotiin ja irrottaa laput, niin arvo romahtaa johonkin kirpparin euroon-kahteen. Homman epäekologisuudesta en edes aloita.

[syssy]

Munkin piti käydä kuuntelemassa millaista musaa soittaa joku Coldplay koskaan kuullukaan sellasesta

Ryyppäämistä en jaksa yhtään ja niissä touhuissa tunnen itseni ulkopuoliseksi.

[TlGER]

Tällä palstalla! Vaikka rakastan eläimiä ja olen omistanut mm. koiria koko ikäni, en jaksa puhua vaikkapa koiraroduista. Ulottuu niinkin pitkälle, etten lenkillä ollessakaan pidä yhtään siitä, että ihmiset alkaa kysellä koirani rotua tms.

Minäkin puhun aika harvoin koirista oikeassa elämässä, mutta silti olen aina tykännyt kirjoitella eläinaiheisilla palstoilla.

[Vieras]

Pidän elämässä ihan perusasioista: siitä että on lämpimät, ehjät, puhtaat ja käytännölliset vaatteet, ravitsevaa ruokaa, mukava harrastus, hengenravintoa, oma koti, auto, jolla pääsee pisteestä A pisteeseen B, lähellä on luontoa, voin ruopsutella ja rakentaa pihaa paljain käsin ja lyhyin kynsin jne. Olen täysin ulkona kaikista trendeistä, muodista, tuotemerkeistä, kauneudenhoidoista (ripset, kynnet, ihonhoidot, hiukset) jne. Minulle ne itsessään eivät merkitse yhtään mitään. En välitä matkustamisesta, joten kuuntelen ja katselen kyllä kuvia, mutta minulla ei ole mitään annettavaa keskusteluun.

[Kinga]

Festarielämästä olen täysin ulkopuolinen.
Konserteissa kyllä käyn, mutta en festareilla, kun en kertakaikkiaan ymmärrä mikä ihmisen sinne sään ja massojen armoille vapaaehtoisesti saa.

[Tiibetinhelmi]

Never heard joku Coldplay. Mutta kivat heille ja faneilleen jotka pääsevät konserttiin.

Munkin festarivuodet on jo takanapäin, mutta eihän sitä koskaan tiedä!

[Mea]

Kaikessa lapsiin liittyvässä. En tiedä niistä mitään, enkä haluakaan. Erittäin paljon oma valinta siis.

Suomalaisessa musiikissa. Nimet tulevat koko ajan vastaan jossain, mutta ei mitään käsitystä yhdestäkään biisistä. Joku Arttu Wiskari, Lauri Tähkä, Abreu, Vesala, näitä on miljoona ja ihmiset tuntuvat rakastavan. En ole koskaan kuullut enkä haluakaan.

Ulkomaille matkustelussa. Oma sänky paras sänky. Ei voisi vähempää kiinnostaa joku Kanaria, tai minne ihmiset nyt menevät. Ja olen katsonut niin monta lentoturmatutkintaa, etten ikinä enää mene lentokoneeseen.

[Umac]

Pidän elämässä ihan perusasioista: siitä että on lämpimät, ehjät, puhtaat ja käytännölliset vaatteet, ravitsevaa ruokaa, mukava harrastus, hengenravintoa, oma koti, auto, jolla pääsee pisteestä A pisteeseen B, lähellä on luontoa, voin ruopsutella ja rakentaa pihaa paljain käsin ja lyhyin kynsin jne. Olen täysin ulkona kaikista trendeistä, muodista, tuotemerkeistä, kauneudenhoidoista (ripset, kynnet, ihonhoidot, hiukset) jne. Minulle ne itsessään eivät merkitse yhtään mitään.

Tuo, nuo.

[Vieras]

Tietämättömille tiedoksi että coldplay trendaa kovasti nyt tiktokissa ja muissa somepalveluissa joten siksi sitä kysyntää on nyt taasen.
Itse kun herään aamulla niin olen jo silloin ulkopuolinen kaikesta, joten en osaa sanoa missä erityisesti sitä olisin.

[Valkosipulisilakka]

Kaikessa mikä liittyy ruokaan ja ruoanlaittoon. En ikinä avaa sellaisia "Mitä nyt lasissa ja lautasella"-ketjuja. Syön elääkseni, mutta ei minua juuri kiinnosta, mitä syön. Saati että kiinnostaisi lukea tai kuulla toisten syömisistä! En tietenkään myöskään kerää reseptejä tms. Voisin ihan ongelmitta syödä samaa ruokaa joka ikinen loppuelämän päivä tai vaikka elää pelkillä vitamiinipillereillä.

[*kiranas*]

Kaikessa mikä liittyy ruokaan ja ruoanlaittoon. En ikinä avaa sellaisia "Mitä nyt lasissa ja lautasella"-ketjuja. Syön elääkseni, mutta ei minua juuri kiinnosta, mitä syön. Saati että kiinnostaisi lukea tai kuulla toisten syömisistä! En tietenkään myöskään kerää reseptejä tms. Voisin ihan ongelmitta syödä samaa ruokaa joka ikinen loppuelämän päivä tai vaikka elää pelkillä vitamiinipillereillä.

mulla on sama. ruoka on vain polttoaine mulle, ei nautinto. joskus tulee vastaan tosi hyviä annoksia ravintolassa, mutta näin tapahtuu todella harvoin.
jos ruoka olisi joku pellettimäinen pötkö tai nappula kuten koirilla, niin voisin elää sillä. en kaipaa erilaisuutta sen kummemmin, vaikka esim. kausituotteet (mansikat esim. ) on ihan ok.

[Vieras]

^ ja ^^ Ja minä taas päinvastoin. Kaikki työkaverit, yli 10, syövät lounastauolla eineksiä, vertailevat mitä kukakin kaupasta löysi. Muusia ja lihakastiketta, jotain kiusauksia tai kaupan hyllyllä pari viikkoa ollutta keittoa, kuka mitäkin. Mä en pystyisi! En kuitenkaan pidä ruuanlaitosta, se on pakkopullaa. Mutta todellakin pakko, koska on se kuitenkin parempaa kun ne einekset.
Mutta ei muakaan "Mitä nyt lasissa ja lautasella"-ketjut kiinnosta enkä tajua miten ketään kiinnostaa. Tai "mitä teet tänään". Vieraista ihmisistä.

[*kiranas*]

^ ja ^^ Ja minä taas päinvastoin. Kaikki työkaverit, yli 10, syövät lounastauolla eineksiä, vertailevat mitä kukakin kaupasta löysi. Muusia ja lihakastiketta, jotain kiusauksia tai kaupan hyllyllä pari viikkoa ollutta keittoa, kuka mitäkin. Mä en pystyisi! En kuitenkaan pidä ruuanlaitosta, se on pakkopullaa. Mutta todellakin pakko, koska on se kuitenkin parempaa kun ne einekset.
Mutta ei muakaan "Mitä nyt lasissa ja lautasella"-ketjut kiinnosta enkä tajua miten ketään kiinnostaa. Tai "mitä teet tänään". Vieraista ihmisistä.

en mäkään eineksiä syö, ihan vaan koska se on rahanhaaskausta ja epäterveellistä.

[Kaktus2]

Kodin sisustaminen. Tottakai tykkään siitä, että on nättiä ja siistiä kotona, on kausijutut esillä ja kehtaa vieraitakin kutsua, mutta en jaksa ymmärtää yhtään sitä, että ostellaan kaikkea krääsää ja tehdään asetelmia pöydille pölyä keräämään. Tai että hankitaan joka toinen vuosi uusi sohva/sänky/pöytäryhmä/mikälie. Tai että tapetoidaan ja maalataan hetken mielijohteesta joku huone uudestaan. Tai että on ihan pakko uusia keittiö tai kylppäri vain siksi, että se ei ole enää trendikäs. Meillä on suurin osa huonekaluista peritty tai saatu jostain. Samat verhot on vuodesta toiseen ja koriste-esineetkin ovat omia lapsuudenmuistoja, valokuvia tai saatu lahjaksi. Todella harvoin ostan mitään sisustukseen liittyvää.

Toinen on nuo kauneusjutut. Silikonitissit, tekoripset, muovitukka, kotkankynnet, meikit... Minulle riittää että on siistit vaatteet ja tukka kammattu No nyt vanhemmiten on kulmakarvat ja ripset menettäneet värinsä, niin niitä sentään olen pari kertaa värjäyttänyt

[Kissimyyr, yhä]

Kaikessa mikä liittyy ruokaan ja ruoanlaittoon. En ikinä avaa sellaisia "Mitä nyt lasissa ja lautasella"-ketjuja. Syön elääkseni, mutta ei minua juuri kiinnosta, mitä syön. Saati että kiinnostaisi lukea tai kuulla toisten syömisistä! En tietenkään myöskään kerää reseptejä tms. Voisin ihan ongelmitta syödä samaa ruokaa joka ikinen loppuelämän päivä tai vaikka elää pelkillä vitamiinipillereillä.

Komps tämä, voisin hyvin elää valmissalaateilla. Mutta miehelle ruoka on tärkeää, siispä kokataan. Onneksi kesällä grillataan, se on miehen hommia. Kuvan olen joskus ottanut tasan rapupöydästä, joka on ainoa formaalinen kattaus vuodessa, joulunakin syödään ilman pönötyksiä.

[Vieras]

Kaikki sellainen aivan triviaali höpötys, mitä syöt, mitä kukkia istutat, mitä sukkia pidät, mitä meikkejä käytät eli pinnallinen shitinjauhanta aiheuttaa vain turhautumista, ei edes ulkopuolisuutta oikeastaan koska eihän ketään normaalia ihmistä kiinnosta ihmisyydessä mikään tuollainen. Mitä sinappia käytät, onko teillä takka vai uuni. Aivan naurettavaa, eli kai sit ulkopuolisuutta voi teoriassa aiheuttaa tyhmien ihmisten vain äärimmäinen tyhmyys, ja joillakin näistä on vielä lapsia. - Koirat varmaan kestää ton. Onnea teille, koirat.

[Mea]

Ihmisyydessä. Ihan vaan mielenkiinnosta, mikä saa ihmisyydessä normaalia ihmistä kiinnostaa? Mistä normaali ihminen saa puhua ja kuka sen määrittelee (no tässä tapauksessa tuli selväksi, kuka). Ettei vain olisi tyhmä. Elämään pitäisi oikeasti pistää joku ikäraja.

[Pihalla]

En ymmärrä asioiden tai esineiden päätöntä hamstraamista, ostan vain tarpeeseen ja silloinkin harkitsen ostopäätöstä kahteen kertaan. Ja jos ostan vaikka nyt esimerkiksi uuden paistinpannun, pitää vanhasta hankkiutua eroon samalla kerralla.

[Mea]

Edellisestä tuli mieleen, että kaikenlainen keräily on aika vierasta. Iltapulussa oli että jollain on 7000 barbia, tutulla on lato täynnä museoautoja. En ihan ymmärrä mitä sellaisesta saa.

Toinen juttu on ravintolassa syöminen. Iso huone on täynnä ruokapöytiä ja siinä pitäisi sitten istua ja syödä. Tosi ahdistavaa. Ruoka kyllä kelpaisi jos sen saisi ottaa kotiin mukaan. (Tämä on kyllä henkkoht ongelma, koska juomaravintola kelpaa hyvin, kunhan siellä ei tarjota varsinaista ruokaa.)

[Vieras]

Mulla on sen verran tilaa kotona että jos löydän jonkun tavaran jota tiedän käyttäväni voin
ostaa sen ja olla heittämättä vanhaa, vielä käyttökelpoista pois.
Juuri olin 4päivää kylässä kaverilla jolla on pieni asunto
ja pienet säilytystilat, ja nopeasti alkoi ahdistaa se tetriksenpeluu.
"Tämä kahva pitää olla näin, koska muuten tuo ei mahdu tuohon, tämä ei tähän,
eikä kaapin ovi kiinni." Jos joutuisin asua ahtaasti niin mulla ei olis siellä
mitään muuta kuin aivan välttämätön.