Missä vaiheessa olet lemmikinpidon kanssa?

[msk]

Voi kurjuus
Onko tietoa että mihin menehtyivät?

[Tiibetinhelmi]

Ei ole tietoa, valitettavasti. Yksi oli sairas jo tullessaan, pikkuhiljaa hiipui pois. Tuohon aikaan ei ollut lähimaillakaan eläinlääkäriä joka olisi konnia osannut hoitaa. Nykyään onneksi on! Lisäksi noista ei aina tiedä minkä ikäisiä ovat tullessaan, eli on voinut joku kuolla toki vanhuuttaankin.

[minna78]

^Minkä ikäinen Kille on? Meidän nelivarvaskonna on hiukan päälle 43- vuotias ja vesikonna 31- vuotias. Oon jo alkanut vähän miettiä että kellehän nuo testamenttaisi...

Kille on vielä nuori vasta 28 vuotias.. Kreikkalainen. Ei kyllä ihan varmaan mitään päälle 50 ikää kuitenkaan tavoittele, koska on rescue tapaus.. Pitkäikäinen on vesikonnasikin. Mun eka oma oli punakorva ja oli kuollessaan 30 vuotias. Äidin 60-luvun lopulla saama nelivarvas eli reilut 40 vuotta ja täysi-ikäinen jo saapuessaan..

[Tiibetinhelmi]

Rescue on meidän Elmerikin, eläinsuojeluyhdistyksen kautta meille tullut v. 1995. Sillä on vanha kilpivaurio, muuten ihan hyvässä kunnossa.

[msk]

Mulla oli 90-luvun lopulla nelivarvaskilpikonna jonka sain yhdessä trimmikonekaupassa osana kauppahintaa.
En silloin tiennyt kilpikonnista mitään, mutta otin selvää. Se oli tosi pieni, mahtui kämmenelle tullessaan.
Se oli meillä varmaan vuoden verran, ja sitten hankin sille kilpikonniin erikoistuneen kodin jossa sille oli myös kaveri.
Kävivät oman kilpikonannansa kanssa meillä ja nämä kaksi konnaa näyttivät heti tulevan juttuun keskenään.

[Tiibetinhelmi]

Meidänkin Elmerilläkin on kaveri, Otto. Otto on kreikankonna, Elmeriä huomattavasti nuorempi mutta saman kokoisia ovat. Pojat tulevat juttuun, ja tapaavat kesäisin muutaman kerran. Sorry, jos tämä kuva täällä on jossain jo ollut.

[msk]

Ihanat <3

Meillä on täällä nyt mietinnät että luovutetaanko borrierit tyttärelle ja hänen miesystävälleen. Muuttavat elokuun alussa aika maalle.
Haluaisivat oikein kovasti ottaa ne.
On siis eronnut ja lapset ovat hänen luonaan joka toinen viikko.
Lapsethan tykkäävät noista tosi paljon ja sama toisinpäin. Lapsenlapset juuri olivat täällä ja voi rakkaus miten paljon tykkäävät Pepistä ja Millistä ja Peppi ja Milli heistä.
Tytärkin tykkää borriereista ja hänen miesystävänsä on ihan "hulluna" niihin.
Olen miettinyt joskus aiemmin noista luopumista, jos niille löytyisi koti jossa saavat enemmän huomiota kuin täällä ja missä olisi järkeviä (koirien suhteen) lapsia.
Mutta eihän sellaisia paikkoja niin vaan ole.
Mulla ei tämä kunto tästä enää parane niin senkin puolesta olen miettinyt että voisi ehkä päästä helpommalla jos olisi vähemmän koiria.
Kunhan muuttavat uuteen taloonsa, niin mennään käymään siellä ja katsotaan minkälainen ympäristö on kyseessä.

Borriereiden kannalta sinne pääseminen olisi ihan paras juttu. Olisi paljon rapsuttelijoita ja sylejä missä loikoilla eikä olisi "kilpailua" muiden koirien kanssa.
Jos borrierit lähtevät niin sitten ei tule sheltinpentua. Ajatus oli että ne olisivat olleet pennulle leikkitäteinä ja muutenkin kavereina.
En ota pientä shelttiä "yksinään" olemaan kahden ison rottweilerin kanssa. (pentu olisi ollut tulossa vasta kun Nupusta aika jättää)
Olen miettinyt Nuppuakin, että olisiko se sitten ihan orpo yksinään ilman borriereja. Sitten ei sillä olisi enää samankokoisia kavereita. Mutta enimmäkseenhän nuo ovat keskenään leikkineet, Nuppu on korkeintaan paheksunut ja käynyt välillä komentamassa. Nuppuhan on jo vanha eikä ole tietoa miten pitkään se vielä elää.

[Tiibetinhelmi]

^Oi, on sulla msk nyt pohdittavaa! Mitä jos borrierit muuttaisivat "koeajaksi" tyttäresi luo? Katsoisit, miten muut koirat siitä asettuvat ja mitä borriereiden lähtö aiheuttaa. Toisaalta tyttäresi tuskin niitä enää takaisin mielellään antaisi. Vaikeita asioita nuo...

[msk]

Nehän ovat jo olleetkin aikaisemmin tyttären luona hänen nykyisessa asunnossaan "lomalla" eri pituisia aikoja ja kaikki on mennyt hyvin eikä täälläkään ole muissa koirissa huomattu mitään ihmeellistä.
Pisimmillään olivat muistaakseni puolitoista viikkoa.
Tiedän että Millin ja Pepin olisi tosi hyvä olla siellä, tutut ihmiset, paljon enemmän touhua ja huomiota. Ei "kilpailua" huomiosta "jyräävien" rottweilereiden kanssa.
Peppihän varsinkin on sellainen että se vetäytyy pois alta, ei tee numeroa itsestään.
Nuo ovat maailman ihanimmat halipususylikoirat ja siksi haluaisinkin niille enemmän mitä me voimme niille tarjota.

[Iidis79]

Tuli just mieleen noista konnista. Se oli jotain 80-luvun loppua varmaan, kun kahdella siskoksella oli kilpikonnia, kaksi sellasta pientä, just lapsen kämmenelle mahtuvaa. Siskojen isä oli turkkilainen ja tytöt vaan kertoivat meille muille lapsille, että olivat isältään saaneet ne. Muistan saaneeni sen käsityksen että ne oli vaan haettu jostain. Nykyään ei ehkä olis laillista. Turkissa ilmeisesti hyvin yleinen lemmikki.

[Umac]

Tulevatko tyttäresi perhe lähemmäksi teitä, mitä siis nyt jo ovat? Muistelen, että nyt välimatkaa on enempi? ^^
No kuitenkin, eihän tuo ole mikään ylitsepääsemätön ongelma kun niin tuttu perhe, koirille tutut ihmiset! Hyvinkin lähtisin kokeilemaan ja lasten kanssa toki asia käytävä läpi myös.
No kerro sitten mihin päädyitte!

[Tiibetinhelmi]

Iidis, noita konnia on kaikenlaisia tuotu vuosikymmenien aikaan mm. merimiesten mukana maailmalta. Eikä niitä sitten osattu oikein hoitaa, ja niitä hävisi/karkasi paljon (toki häviää nykyäänkin, nopeita kun ovat). Onneksi tuontia säädellään nyt, ja tietämys konnien hoidosta on aivan toisella tasolla.

[msk]

Tulevatko tyttäresi perhe lähemmäksi teitä, mitä siis nyt jo ovat? Muistelen, että nyt välimatkaa on enempi? ^^
No kuitenkin, eihän tuo ole mikään ylitsepääsemätön ongelma kun niin tuttu perhe, koirille tutut ihmiset! Hyvinkin lähtisin kokeilemaan ja lasten kanssa toki asia käytävä läpi myös.
No kerro sitten mihin päädyitte!

Tytär muuttaa uuden miehensä kanssa meistä kauemmas. Noin kahden tunnin päähän. Tyttären opiskelut päättyivät nyt keväällä.
Asuvat nyt sitten elokuun alusta ex-miehensä kanssa aika lähellä toisiaan niin lasten kanssa on helpompaa kuin nyt ja voivat ottaa käyttöön viikko/viikko systeemin mitä lapset ovat toivoneet.

Olemme miettineet asiaa ja päätyneet siihen että kunhan ovat muuttaneet ja asettuneet, niin menemme käymään siellä ja sillä reissulla sitten Milli ja Peppi jäävät sinne "kokeiluun."
Kaikki siellä ovat riemuissaan.

Eihän tässä tosiaan ole mitään dramaattista, kun he ovat koirille tuttuja ihmisiä. Kuitenkin varmaan sitten vähän outoa kun jossain vaiheessa tajuaa että eivät ne nyt olekaan siellä "lomailemassa" vaan kokonaan, pysyvästi.
Se on kuitenkin myönnettävä , että tottakai tulee olemaan omalla tavallaan myös helpompaa vähemmän koiramäärän kanssa luonnollisesti (vaikka eihän tämä mitenkään vaikeaa ole nytkään.) Jokainen jolla on ollut useampi koira kerrallaan, tajuaa että 3 koiraa on käytännön elämässä aika paljon vähemmän kuin viisi.
Meille outo tilanne ajatuksena. Mutta toisaalta ajatuksena myös sellainen, että miten helppoa sitten onkaan?
Kun "helpotustahan" tässä on mietitty oman terveydentilani viime kesäisen radikaalin muutoksen jälkeen/vuoksi.

Lohduttaa kuitenkin tieto että Milli ja Peppi ovat sitten kodissa missä niille on 5 rapsuttajaa ja sylissä pitäjää eikä "kilpailua." Borriereiden taivas
Joka toisen viikon tosin elelevät kahden aikuisen kanssa ja joka tonen viikko on myös lapset mukana menossa.
Lasten kanssa on keskusteltu jo kun olivat täällä. Puhuttiin kaikenlaista koirista ja niiden kanssa olemisesta, Onhan heillä tosin koira isänsäkin luona mutta se ei ole samalla tavalla lapsikoira, sylikoira, halipusumussukka kuin borrierit. Onneksi lapset ovat kuitenkin jo viiden vuoden ajan vierailleet täällä meillä Pepin ja Millin luona niin ei ole heillekään uusi juttu.

Tytär ja miehensä ovat innokkaita patikoitsijoita, ja luonnossa yöpyjiä, Milli ja Peppi ovat taatusti sellaisestakin innoissaan.
Aikalailla win-win tilanne.

Lisäksi tytär tykkää koirien turkin nyppimisestä

[Tiibetinhelmi]

Kyllähän tuo kuulostaa Millille ja Pepille täydelliseltä uudelta kodilta. Tekisin itsekin juuri noin, menisin kyläilemään ja koirat jäisivät sinne kokeiluun joksikin aikaa. Jos ei mitään ongelmia, kokeilu jatkukoon sitten hamaan tappiin saakka.

[msk]

Kyllähän tuo kuulostaa Millille ja Pepille täydelliseltä uudelta kodilta. Tekisin itsekin juuri noin, menisin kyläilemään ja koirat jäisivät sinne kokeiluun joksikin aikaa. Jos ei mitään ongelmia, kokeilu jatkukoon sitten hamaan tappiin saakka.

Juuri näin.

[Iidis79]

Mietin pitäisikö marsu siskoksille hankkia kaveri. Vai olisiko se virhe. Kaksi on pari, kolme olis jo jonkinlainen lauma. Luovutusikäinen naaraspoikanen menis varmaan helposti joukkoon. Antaisin tosin mielelläni kodin jollekin yksinäiselle marsulle, vaikka leikatulle urokselle. Jos siitä uroksesta sais enempi sylimarsun. Urokset ovat vissiin enempi sellasia lällyköitä.

[Kissimyyr6-66]

On saavutettu ns. kriittinen massa, kissat lisääntyvät vailla omaa myötävaikutusta. Ei siis pentuja saamalla, vaan niin että kun kyllin moni tietää että ollaan noita pelastettu, niin joku hyväkäs jätti kissan kopassa porttimme eteen (meillä on katolla kissatuuliviirejä, portissa varoitus kissasta jne), eli edes välttämättä tuttu.

Enkä tee mitään ilmoitusta mihinkään, parempi tuoda meille kuin jättää heitteille, tai pahempaa. Kaipa tuollekin apua liikenee.

[Mea]

^ No, jopas! Tuosta tulee väkisin mielikuva kun ennenvanhaan jätettiin lapsia ihmisten portaille. Nyt jätetään kissoja.

[msk]

Onnenpotku sille kissalle päätyä teidän portillenne. Pikku raukka.

[Kissimyyr6-66]

Kiitos msk. Vähän on tunteiden vuoristorataa, äärimmäisesestä ällistyksestä vimmaiseen pohdintaan että kuka ihme ja miksi, ja onko kissan meille dumpannut kuspää vaiko sankari.

No viis siitä, käydään ip rokotuksilla ja ellin tarkistettavana. Kesy tuo on ja vaikka on ihmeissään, on selvästi ollut jonkun kissa, ilmeisesti vielä ihan sisäkissa. Mietitään nimi ja leivotaan kakku mansikoilla, kissanristiäiset on aina paikallaan.

[msk]

Kuulostaa todella onnenpotkulta tuolle kissalle <3

[Kissimyyr6-66]

Alustavasti on alettu hyrisemään, jano on kova ja etenkin luomukerma vaikuttaisi auttamaan sopeutumisessa. Ihmiset saa luvan pärjätä ihan tavallisella :lol :

Sitten kun kyseessä on tyttö, jää arvailun varaan kuinka monta kissaa me sitten saimmekaan.... Jos on ihan alussa, ei vielä näy. Eikä otettu mitään röntgeneitå, on miten on.

Ell ei löytänyt vikaa, tyyppi on nyt rokotettu ja pistetty toipumaan meidän makkariin, varmuuden vuoksi syö ravinteikasta penturuokaa ja sitten sitä luomukermaa henkiseen stressiin. Yöllä oli jo vähän sitä mieltä että uskaltaisiko jo kiivetä sänkyyn, nyt on varmuuden vuoksi mennyt kaapin alle arvioimaan tilannetta, kun se kermakin jo loppui.

Mutta ihmiset....joo.

[msk]

Pikaista henkistä toipumista kissille <3
Toivotaan myös että ei ole kantavana

[msk]

Tytär kävi äsken. Annoin hänelle repullisen Pepin ja Millin tavaroita. Hitto, niiden rekkarit ja eläinlääkärikuitit unohtuivat.
Niiden peti viedään samalla kun mennään käymään uudessa kodissa ja viedään Peppi ja Milli sinne. Viedään myös tuliaisina säkki koiranruokaa sekä pakastelihaa.
Olemme miehen kanssa molemmat päätökseen tyytyväisiä. Minun kuntoni ei tästä enää parane, toivotaan että pysyy samanlaisena.
Millille ja Pepille tulee tyttären luona hyvät oltavat ainoina koirina. Siellä ei myöskään ole kissoja.
Paljon rapsuttajia ja luontoretkiä.
Hyvä juttu <3

Ja me pääsemme kolmen koiran kanssa helpommalla kuin viiden. Niin se vaan on.

[Tiibetinhelmi]

^Aivan varmasti oikea ja järkevä päätös. Sekä koirien kannalta että itsesi.

[msk]

Kyllä.
Ja shelttipentua ei nyt tule Nupun poistumisen jälkeen.
Eläkkeellä sitten joskus kun rottweilereita ei enää ole.

[Iidis79]

Mulla on niin järjetön koirakaipuu. Ja nyt kun katsoin tuon koiralle koti UK, niin ei yhtään helpota. Miksei suomessakin vois saada koiraa yhtä helposti? On toki hyvä ettei Suomessa ole tuollaista koiraongelmaa, samanlaista kuin kissaongelma, mutta ... Jos joltain ESY:ltä löytyykin koira/koiria niin ne on todella vaativia ja ihan turha haaveilla sellasta kerrostaloon. Ja just katsoin torin myytävät koirat, suurin osa alle 1000€ koirista on metsästyskoiria. Ja sekarotuiset seurakoirat rotukoirien hinnoissa. Ja sitten se ettei vaan erehtyis ostamaan pentua joltain pentutehtailijalta.

[msk]

Kuulutko facebookissa mihinkään kotia etsivien koirien ryhmään?

[Kissimyyr, yhä]

Iidis, miten olisi toimiminen esyn kotihoitolana? Esy voi suostua hoitamaan ellit, eikä ole sitoutunut koiran loppuiäksi, os aikataulu menee liian vaikeaksi. Tosin voi edellyttää vapaaehtoistyötä ensin esyssä, mutta sehän on vaan hyvä asia.

[Iidis79]

^ Seurasin niitä aikani, mutta niissä oli suurin osa koirista sellaisia jotka luovutetaan vain ok taloon, tai on eroahdistusta. Luovutin kun näin chihu sekoituksen, jolla ei ollut mitään erityistä, ehkä vähän kimeä haukku ja sillekin etsittiin ok-taloa.
Koiran on oltava oma. En halua olla väliaikainen koti. Harkitsin hetken hoitokoirien ottamista, mut se ei tunnu oikealta ratkaisulta, kun haluan pennun tai aikuisen joka varmasti sopii mulle. Ja edelleen voisin hoitaa jotain tutun koiraa, mutta sen pitäis olla oikeesti tuttu koira ei joku tuntematon. Tai vaikka aikuinen kodinvaihtaja vaikka joltain kasvattajalta, seniori.
Olin vuosia sitten pariin kertaan kissatalolla auttamassa. Se on kuitenkin hankalan matkan päässä, ilman autoa. Ja siellä se silloinen ilmapiiri ihmisten kesken oli huono. Nyt ehkä paremmin, mutta kissojahan siellä lähinnä on. Kissaakin olen harkinnut, mut tähän nykyiseen asuntoon en ota kissaa. Ja sitten on noi mielenterveysmarsut. Koska muuten olis liian hiljasta.

Ja en oleta koiran olevan ilmainen tai halpa jos joku sai sen käsityksen. Noissa hinnoissa mitä torissa katsoo ei vaan aina ole oiken järkeä.

Mä ymmärrän että nyt ei ole vielä oikea hetki koiralle. Mulla on opiskelut alkamassa ja rahatilanne on yks iso kysymysmerkki. Ja sitten on sekin, että olisin koiran YH. Mun äiti on aikaisemmin autellut koirien hoidossa, mut nyt en uskaltais jättää koiraa äidille kuin puoleksi vuorokaudeksi max. Ja silloinkin äiti vois lähinnä vaan pitää koiralle seuraa ja ehkä käyttää pissalla.

Järki ja tunteet ...