Meitä leiriläisiä oli viisi ja kaikilla oli eri rotuiset koirat (porokoira, australianpaimenkoira, pk collie, aussie-lapinkoirasekoitus ja bordercollie), ja se oli hienoa nähdä miten eri tavoilla eri rotuiset koirat työskentelivät, ja kuitenkin lampaat pysyivät kaikilla hienosti "hallussa". Olispa hauskaa nähdä joskus sheltinkin paimennustyöskentelyämsk kirjoitti:Olen käynyt sheltin kanssa paimentamassa, on aina ihmeellistä miten lampaat "tottelevat" koiria.
Tiibetinhelmi kirjoitti:Kualccilla varmasti hieno kokemus ollut. Tibbeille on myös järjestetty paimennuspäiviä (Somerolla?), mutta ei olla vielä käyty omieni kanssa. Ehkä joskus?
Oli kyllä aivan mahtavaa!
Ilahdutti nähdä miten koira "syttyi" ja paimennusmoodi jostain vaan ykskaks pulpahti. 
Olin jotenkin varautunut siihen, että ensimmäiset käynnit olisi päätöntä säntäilyä ja hullua kiljuhaukkua, mutta mitä vielä. Toki Noska alkuun häröili, kun ei tiennyt mitä niiden lampaiden kanssa nyt ollaan tekemässä, mutta kouluttaja osasi upeasti lukea koiraa (ja tumpeloa ohjaajaa) ja kertoi mitä milloinkin kannattaa tehdä, ja jestas että koirilla on kyky hoksata pienestäkin vihjeestä mitä niiltä halutaan. Melkein tuli tippa linssiin kun kouluttaja ja kokeneemmat kurssikaverit kehui Noskaa ikäänsä ja kokemuksen määrään nähden kypsäksi ja viisaaksi, ja sanoi että ei muista että olisi koskaan ennen antanut ensikertalaiselle porokoiralle lupaa päästää liinasta irti. 
Mutta kyllä oli koiralapsi viikonlopun jälkeen väsynyt! En ole koskaan nähnyt sitä niin sippinä.
Saluki- ja venakkosivut eivät oikein vakuuttaneet; ei kuvaa lyhytkarvaisesta salukista, ja venakoista vain pönötyskuvia, eikä lainkaan juoksukuvaa. Siis kun nyt tuota kirjaa oikein mainostettiin monipuolisella kuvavalikoimalla. Jos enkuista ei ole kunnon ratajuoksukuvaa, niin sitten tuo on ihan pilipali-opus 
Sinähän meinaat repäistä 
Ei kun komea näky varmasti!
Se on jokseenkin outo kokemus, vrt tavan iso ja monien rotujen näyttely.