Koti koiralle

[Mea]

Apua, minulla kyllä koirat ovat "alkaneet olemaan" melko automaattisesti! Tai ainakaan en niin hirveästi ole mitään tehnyt mielestäni. Jos nyt ei tokotreenejä lasketa, mutta cotonin kanssa ei olla tehty niitäkään, ja muutenkaan niitä ei ole aloitettu ihan pennusta. No luoksetulo on sellainen johon on panostettu aina mutta siinäpä se.

Jos olisin sinkku niin soittaisin tuotantoon ja pyytäisin sen miehen puhelinnumeron, jolle meni se yksi karvakasa. Joka oli tyttärensä kanssa siinä, en muista koiran nimeä.

[Umac]

^Sinulla ei ole ollut kissoja, lapsia tai naapurin kakaroita aidalla jne? Sitä tarkoitin!
Ihmisillä on eri asuinalueet, ehkä lauma kotona, saalisviettistä koiraa, herkkää lumihiutaletta jne jne. Eli painivat erilaisten haasteiden kanssa, jo lähtökohtaisesti.

[Iidis79]

Katsoin toisen osan. Joo mietitytti se nuori villakoira, että annettiinko siinä liian nopeasti periksi, mutta se voi olla jos tilanne on päällä 24/7 ja kissat stressaan ja koira onkin vähän enemmän aktiivinen kuin ehkä oletettiin tai toivottiin. Hyvään kotiin pääsi.
Siinä lapsiperheessä johon oli syntymässä uusi niin ehkä huomattu että koira on juurikin enemmän yhden tai kahden ihmisen ja rauhalliseman kodin koira.

Ihana se isä-mies joka hullaantui pienestä koirasta. Aika ihanteellinen tilanne, koira sai kodin ja pääsee isännän kanssa jopa töihin ja hoitoon tyttären luokse jossa myös koiria.

[Iidis79]

Ainiin sitä jäin miettimään sen pienen koiran kohdalla joka oli ollut pentutehtaassa ja saanut pennun, että oliko se leikattu pennun syntymän jälkeen heti. Mietin että voiko sen tehdä niin kun ei ollut edes keisarinleikkaus. Vai vasta myöhemmin. En vaan usko että ne olis sitä ollut antamassa toisen kotiin leikkaamattomana.

[Umac]

Kolmas jakso oli täyttä asiaa ns. takakonteista, rodunomaisuuksista, ominaisuuksista ja ympäristöistä.
Koirat saivat kivat kodit ja olosuhteiden sekä aktiviteetin muuttuessa ongelmat olivat historiaa. Barney oli hoikistunut ihan silmin nähden, hienoa!

[msk]

Hyvää asiaa, silti hyvänmielen jakso.
Onnelliset loput kaikille koirille

[Darre]

Just katsoin kolmannen jakson ja oli kyllä todella hyvä. Paljon asiaa. Ja ihanat uudet kodit kaikille koirille.

[Helmi*]

Kiva, että eilen tuki uusintana tuo jakso. Tommy piti kyllä hyvän puheen takakonttipennuista.

[Mea]

En ihan koko jaksoa nähnyt, siitä takakonttipennun alusta. Mies joka ei ole yhtään koiraihminen, ei ollut ikinä kuullutkaan mistään takakonttipennuista. Ihmetteli vaan että mikä se semmoinen on. Ja sitä olen yrittänyt jo kauan toitottaa, että ihmiset nyt vaan *eivät tiedä* vaikka koiraihmiset niin kuvittelevat. Onhan siitä valistettu joo, mutta ei se kantaudu ei-koiraihmisten korviin.

Sarja on kiva mutta pystyn tuskin katsomaan koska minua ärsyttävät lapset niin että tekee mieli heittää telkkari seinään (onneksi se on 65-tuumainen)... Ja valitettavasti niitä on tuossa melkein joka perheessä. En kestä niitä yhtään.

Taisi olla labbis se yksi, oli aika energinen mitä viimeisissä kuvissa näin! Voittaisi meidän Ilopillerinkin. Aika pakkaus! Näytti hyvään kotiin menneen sekin.

[Dacrest]

^Se oli labbis-beagle. Joskus muinoin oli aika yleinen rotumix.

Tykkään Tommyn tyylistä kertoa joka koiran kohdalla, minkälaisen perheen juuri se koira tarvitsee ja ansaitsee.
Valistukselle taitaa olla tarvetta hullujen korona-vuosien jälkeen.

[Helmi*]

^Juu! Tommylla on mukavan rauhallinen tapa esiintyä ja kertoilla. Ja sen Pelasta Eläin vei mikä järjestö se olikaan, Ellu ja Sini ovat kovin symppiksen oloisia.

[Fran]

Labbis-beagle-kultsu.

[Umac]

Neljännessä osassa oli Addisonista, täytyy lukea siitä lisää. Rotualtisteena pidetään isovillakoiraa, partacollieta, rottweileria ja valkoista länsiylämaanterrieriä.
Mietin, että oliko Ruffe-mixissä jotain molossia mixattuna, jopa rottista?? sillä sen väritys ja osin epävarma mutta dominanssi toi heti rottiksenkin mieleen. Tai jokin berni tms.?
Voi mikä hökäle Donna! Ensimmäisen kerran kuulin Tommyn suusta suoraan, että miksi noin iso tms.

[msk]

Katsoin justiinsa viidennen jakson Ruudusta,

[aunet]

Kylläpä löytyi hyvät kodit eilisessä jaksossa, vaikka itku meinas tulla Karma-koiran kohdalla, noin niinkuin omistajan näkökulmasta. Samoin bulldogin nähtyäni, piti ihan kääntää katse pois välillä sen takapään takia. Mutta eipä ois parempaan paikkaan sekään koira voinut päätyä, hienosti oli takapää kehittynyt kun pätkän näyttivät uudesta kodista. Oli vakka ja kansi todella löytäneet toisensa!

[Umac]

Se oli silti enkkubullaksi ihan virtaviivainen mutta valitettavan löysä todella takaa. Hienosti kannatteli uudessa paikassa itseään eri tavoin.
Mutta jälleen hyvä jakso, paljon asiaa ja näkökulmia.

[Helmi*]

^Kyllä! Ja se mies oli aivan otettu koirastaan, näki että heti natsasi tosi hyvin. Mullakin kävi Karman entistä omistajaa sääliksi, mutta hyvän kodin Karma sai.

[Umac]

Joko näitte kutosjakson? Pienet koirat ja rouva löysivät toisensa hienosti! Sissin kanssa jännäsin poikia ja tapaamista, tilanne oli ns. viitta vaille kun koiran elekieltä katsoi. Mutta hienosti ja tottumisen jälkeen toimivaa. Ja Nauvon otus oli elementissään, taisi olla kilot sulaneet uimisesta ja liikkumisesta, hyvä sekin.
Jakson teemaksi voinee laittaa eroahdistuksen ja jälleen se toteamus siitä, miten tärkeää on, että koiralla on ne peruspalikat. Kuten Tommy sanoi, se oireilu alkaa hallitsemaan kokonaisvaltaisesti koko perhettä ja on äärimmäisen raskasta kaikille, eniten koiralle.

[aunet]

Juu katsoin, jännäsin kans Sissiä ja arvelin ettei siitä mitään tuu kun tunnen pari saksanmetsästysterrieriä. Koira oli onneksi lutunen ja ihan perhekoira eikä kovan luokan luolametsästäjä. Ei sillä että mettäkoirat olis hankalia mutta on niitten kanssa omat haasteensa. Ne tuntemani kyllä piti kantaa ohi toisten koirien, riippumatta oliko narttuja vai uroksia, isoja tai pieniä, tappamisen meininki joka kerta, ihmisten kanssa ei ongelmaa. Eivät olleet lasten kuljetettavia, vaikka näyttelyissäkin kävivät, kun tiesi varotoimet. Koitan olla yleistämättä mutta ne aika täpäköitä on.

Ja se Tarmo, kyllä oli ihana ja vastaanottavainen, herkuilla kyllä koulutettavissa ihan mihin vaan. Hieno koira ja hyvä perhe. Chihupapparainen pääsi mummon kainaloon, ei nuoren parin aika enää riittänyt (ja sänkyynkään ei mahtunut).

[Umac]

Juu ja ihan yksilötasolla siis tuokin narttu on terävä. Sitten kun pojat tuli kumartuen kädet ojossa niin hetken mietin, hännän pysähtyessä ja koiran jäykistyessä, että kohta se rävähtää. Mutta kaikkea hyvää myös näille perheille ja koirille!

[Mea]

En nähnyt kutosjaksoa ihan alusta, vain Tarmo-kohdan. Ja voi vitsi miten ihana koira! Aivan mieletön, ottaisin. Ja jälleen kerran mies jonka yhteystiedot olisi voinut pyytää... Lisäksi olen aivan superkateellinen sen lapselle. Isä on ihan innoissaan koirasta ja lapsi saa kasvaa koiran kanssa. Ei meillä vaan. Ensinnäkin minuun iskostettiin syntymästä lähtien ajatus että koirat ovat kamalia (koko perhe oli sitä mieltä, eli isä, äiti ja varsinkin sisko), niin voimakkaasti että olin kolmekymppinen kun tajusin alkaa kyseenalaistaa sitä ajatusta. Lisäksi sisko oli "allerginen" joten meille ei voinut ottaa yhtään mitään eläintä. Tallilla sain käydä, mutta vaatteet piti riisua kellarissa ja jättää omaan kaappiinsa sinne.

[Umac]

Hienoa kuitenkin, että olet saanut ^ nyt omannäköisesi elämän vaikka vanhempiesi toiminta tuntuukin varmasti epäreilulta. Kohtuuttomalta jne.
Itselleni oli tärkeää, että lapset saavat kasvaa ja oppia eläimistä, ihan kuten itse sain kasvaa ja olla eläinten kanssa. Mutta lapsihan on ihan alisteinen vanhemmilleen, hyvässä ja pahassa tai missä vain asiassa.

[Rudytar]

Chihumixistä olin ihan varma, että hyvän kodin löytää. Saksanmetsästysterrieri arvelutti vähän jaksaako perhe sen kanssa.

[TlGER]

Koirien, tai yleensäkin eläinten parissa kasvaminen on kyllä mieletön etuoikeus, siitä on hyötyä niin monella elämän osa-alueella. Sen(kin) takia olen ajatellut, että olisi epäreilua, jos en ikinä pääsisi toteuttamaan lapsihaavettani, kun mun lapset sentään saisivat kasvaa koirien keskellä.

[Umac]

Seiskajakso tuli katsottua. Aussia ja ehdokaspariskuntaa katsoessa tiesi jo homman menevän metsään. Mutta lopputuloshan oli hyvä muutoin.
Pentutehdaspennun kasvuhäiriöt, huh huh. Kun ja jos pentu on noin flegu, se lienee kipukroonikko? Se minulla tuli heti mieleen
Ja labbispoika sai touhuavan kodin ja koirakaverin, hieno juttu!

[Helmi*]

^Mulle tuli heti sama fiilis siitä aussieta halunneesta nuoresta parista, en kyllä tiedä oikein miksi?

Adalmiina sai parhaan mahdollisen kodin Ellun äidin luota. Toivon, että pystyy elämään hyvän elämän ja kivut saadaan jotenkin hallintaan.

[aunet]

Minusta vähän outoa kun oletetaan että koira alkaa leikkimään heti. Tuntematon ihminen ja paikka, ja paljon muutakin outoa tapahtunut lyhyen ajan sisällä. Omat koirani leikkivät ja syövät herkkuja, mutta jos ollaan esim.näyttelyssä tai vaikkapa ihan vaan lenkillä, ei lelut ja karkit suinkaan ole se pääasia. Katsellaan, haistellaan ja olla möllötetään. Jos omani vietäisiin tuohon hajuja täynnä olevaan tilaan, niin aivan varmasti haistelisivat joka nurkan. Tuo pentukin oli valmiiksi aivan väsy, olihan se siellä hoitokodissa ihan touhukas.

Ja aussille älytöntä pallon heittoa. Hulluksihan koira tommosella tulisi, onneksi sai toisen kodin. Kaiken kaikkiaan lopulta kaikille taisi käydä hyvin. Mutta kyllä sydän muljahti kun näin pennun jalat ja kuulin mistä oloista lähtöisin. Toivon todella ettei ole kipeä.

[Umac]

^Mulle tuli heti sama fiilis siitä aussieta halunneesta nuoresta parista, en kyllä tiedä oikein miksi?

Aktiivisen mutta esim. ääniherkän koiran kanssa joutunee olemaan itse tyyni kuin pytty ja hyvin omat hermonsa hallitseva. Pariskunta oli varmasti koirakokeneita mutta esim. tyttö oli todella jännittynyt niin haastattelussa kuin koiraa odottaessaankin. Enkä siis moiti vaan totean, he varmasti löytävät itselleen myös sen sopivan koiran. Elleivät jo ole löytäneet?

[Helmi*]

^Umac varmasti juuri näin, lähtivät ehkä vähän soitellen sotaan, liian avoimin mielin (jos nyt näin voi sanoa). Uskon, että oman koiran löytävät, elleivät tosiaan ole jo löytäneet.

[Iidis79]

Sanottiinko siinä millaisessa ympäristössä tuo nuori pariskunta asui, kun ympäristö ei sitten soveltunutkaan aussille. Mä ajattelin että ne vois olla hyvä vaihtoehto kun koira kokemusta molemmissa perheissä. Ne tais sanoa että voi sopia kaupunkiympäristöönkin, mut ilmeisesti ei. No sama kai tuo on, kun koira kumminkin löysi kodin.
Todella kamala tuo Adalmiinan kasvuhäiriö. Jäin miettimään mitä rotuja siinä voisi olla (mä aina mietin sitä sekarotuisten kohdalla). Voisko olla corgia ja jotain bulldoggia ainakin, mutta toisaalta jos huonot lähtökohdat niin kai tuollaiset vänkyrä jalat voi syntyä ihan siitä puutteellisuudestakin. Mielestäni tuollaisen kohdalla täytyy myös olla realistinen, että jos kivut ei pysy poissa eikä välttämättä leikkauskaan ole varma vaihtoehto (tai toisi koiralle todella pitkän toipumisajan) niin sitten täytyy päästää pois, kun sen sisaruksetkin oli jo jouduttu syiden takia lopettamaan. Oisko sen flegmaattisuus johtunut väsymyksestä kun kuminkin on pentu vasta.
Hyvä että Onni pääsi kivaa kotiin heti.