Koti koiralle

[Darre]

Kuinka moni katsoi uuden kauden ekan jakson? Nyt löytyikin kaikille koirille heti sopivat kodit ja tykkäsin siitä, että lyttykuonojen terveysongelmista puhuttiin ihan suoraan. Ehkä saa jonkun miettimään sitä ”söpöä” kuorsausta ja korinaa. Hyvä oli myös kun keskusteltiin mahdollisista vääristä motiiveista tiettyjen rotujen hankintaan ja koulutuksesta yleensä. Sakemannisekoituksen saanut perhe ei ensin vaikuttanut kovin liikunnalliselta, mutta hyvinhän heilläkin sitten oli alkanut mennä (ja kun oli kuitenkin ollut aikaisemminkin sakemanni).

[aunet]

Juu katoin. Oikein hyvät paikat löyty, ei tarvinnu itku kurkussa katsoa. Ja tuli asiaakin niille katsojille, jotka ei niin hirveästi koirista tiedä. Wiren ei saarnaa vaan sanoo niinkun asia on.

[Helmi*]

Hyvä kuulla, että kaikille löytyi sopivat kodit. Missasin tuon, mutta eiköhän se uusintana tule muutamaan kertaan.

[Suska]

tää eka jakso oli positiivisesti paranneltu painos viime kaudelta. Jotenkin silloin tuntui että koirien ongelmiin ei paneuduttu ollenkaan, tuli tunne että ne vaan jaeltiin ekalle joka suostu ottamaan ja sitten tulikin ongelmia. Tai koirat ei edes menneet siihen kotiin. Toisaalta, tää oli vasta eka jakso. Kuitenkin nyt painotetaan enemmän niitä mahdollisia ongelmia, eka kausi oli mun mielestä hieman sellainen vaaleanpunaista hattaraa ja pusipusimeininkiä

[TlGER]

Mulla jäi päällimmäiseksi ajatukseksi se, että miten voi olla olemassa miehiä, jotka lepertelee koiralle noin antaumuksella (chihumies). Äimistelin myös muutama päivä sitten katsoessani ohjelmaa norjalaisesta miehestä, joka oli omistanut elämänsä joutsenten auttamiselle, no se varmaan oli homo, mutta siis silti. Briteissä on vastaavanlaisia joutsenmiehiä ihan todistettavasti heteroissakin. Eli siis, maailmassa on eläinrakkaita miehiä, miksi mä en ole koskaan tavannut ketään sellaista? No ihmettelin tässä ohjelmassa kyllä myös sitä, että kuinka ihmeessä se ranskanbulldoggimies ei ollut vaivautunut opettelemaan suomea, vaikka oletettavasti oli pitkään Suomessa asunut, kun oli teini-ikäinen tytärkin jo.

[Iidis79]

Katsoin Ruutu palvelusta. Joo oli ihan hyvä jakso. Ja kiva että näytti siltä että nää kodit oli selvästi heti oikeita ja sopivia koirille.
Mietin että miten tohon vois hakea jos ois koti tarjolla. Katsoin jonkin aikaa sitten mutta en löytänyt mitään mistä vois ottaa yhteyttä.

[Darre]

Hyvä kuulla, että kaikille löytyi sopivat kodit. Missasin tuon, mutta eiköhän se uusintana tule muutamaan kertaan.

Tulee tänään Neloselta klo 18.05.

[Dacrest]

Hyvin tehty ja selkeästi otettu kolme eri tyyppistä tapausta: lyttykuono, palveluskoiramix ja vanhat koirat.
Kaikista tuotiin faktaa, mitä tuon tyyppisten koirien kanssa täytyy huomioida: lyttykuonolla hengitysongelmat, lämmönsäätely ja varautuminen ell-kuluihin. Sakemannimixillä liikunnan ja koulutuksen tarve. Vanhoilla koirilla rutiinit ja olemassa olevat tavat.

Oikein positiivinen jakso ja koirat näyttivät menevän sopiviin koteihin.

[Helmi*]

Kiitos Darre, pitää katsoa!

[Umac]

Ihan hyvä jakso oli, juuri katsoin sen.

[piku]

Katsoin osan jaksosta, kiva kun kertoivat lyttykuonojen ongelmista realistisesti ja ilman dramatiikkaa.

[msk]

Tuleekohan vielä joltain ns. normikanavalta uusintana?

[Umac]

Näkyy ihan Ruutu-palvelussa ilmaisena: https://www.ruutu.fi/ohjelmat/koti-koiralle

[msk]

Kiitos.
Katsoin nyt tuon ekan jakson ja jotenkin liikuttavia kaikki.
Kiva oli että näytettiin, että miten koirilla menee uusissa kodeissaan ja kaikilla näytti menevän oikein hyvin <3

[Mella M]

Näyttää alkavan Liviltä nyt klo 20.10 just tuo jakso.

[TlGER]

Huomioita 2. jaksosta: Ensinnäkin, sanokaa mitä sanotte, mutta mua ärsyttää toi perinteinen kuvio, että kun aletaan väsätä ipanoita, niin vauvankorvike käy tarpeettomaksi ja joutaa tulla nakatuksi pellolle Ja kun ei ollut edes mikään ihan nuori ihminen kyseessä (olipa muuten Vesku Loirin näköinen), niin ei voi kuitata edes sillä, että teininä ei ajatella elämää kovin pitkälle. No ei sillä, siis onhan se aina parempi luopua koirasta kuin jättää se huonolle hoidolle, mutta itse en ainakaan olisi kehdannut lähteä oikein telkkariin esittelemään tuollaista kuviota. Ja sitten sitä pentutehdas-koiraparkaa katsomaan tulleen pariskunnan kohdalla yhden ohikiitävän hetken ajan katsoin, että mitä IHMETTÄ sen muijan ahterista törröttää Tämä ihmetytti niin paljon, että piti oikein mennä ruudusta etsimään se kohta... no, sanoisin, että omituinen sijoittelu tuolle mötikälle, ja ehkä leikkaaja olisi voinut olla paremmin hereillä, ai että mua hävettäisi jos itse olisin päätynyt tuohon kuvakulmaan, no tietty vielä pahempi ois ollu jos sieltä ois vilkkunut putkimiehen hymy...

[Mella M]

Houh... Musta on aika ärsyttävää, että tämänkin ohjelman kohdalla ihmiset vaan jaksaa moralisoida. Ohjelman tarkoitus on nimenomaan näyttää, että on aina ajateltava koiran etua ja jos olosuhteet ovat käyneet sellaisiksi, että koiran voisi olla parempi elää toisessa perheessä, niin on täysin ok etsiä koiralle uusi koti. Koirat sopeutuu uuteen kotiin yleensä todella nopeasti. Iihmiset vain usein kuvittelevat olevansa niin korvaamattomia, että joko mielummin roikottavat sitä koiraa mukana sellaisessa arjessa missä koiran ei ole hyvä olla tai sitten vievät sen piikille. Minun mielestä moralisointi ja sormen heristeluy on aika vastenmielistä. Elämä voi koirien ja pienten lasten kanssa olla aika rankkaa ja se koira voi tuossa kuviossa jäädä todella vähälle huomiolle. Joskus näissä tilanteissa koira voi olla paljon tyytyväisempi uudessa kodissa kuin siinä alkuperäisessä.

Ja sit vielä tämä mikki juttu, että jos se kerran on omasta mielestä noloa, niin miksi siitä pitää oikein ottaa kuva, tehdä siitä asia ja jakaa sitä netissä? Eikö sellaisten asioiden pitäisi vaan antaa olla?

[Helmi*]

Tiger puhuu kyllä ihan asiaa. Se on vaan niin, että noita perheitä tulee AINA olemaan missä koira/kissa/kani saa lähtöpassit kun tulee lapsi tai se 4. tai 5. lapsi. Tai ero. Ikävä juttu. Nuoripari voi olla ihan paras koti pennulle, mutta kasvattajan näkökulmasta aina vähän hälytyskellot kilkattaa...ehkä olen vainoharhainen. Sellaiseksi tässä vuosikymmenten varrella tullut.

[msk]

Mä en edes huomannut mitään tuollaista mistä on kuvakaappaus
Jos en olisi nähnyt kuvaa niin en olisi havainnut koko asiaa.

Onnelliset loput kaikkien koirien kohdalla.
Ehdin jo ajatellakin että voi kun pieni Sointu voisi jäädä tuonne missä olikin, pentunsa kanssa elelemään koska se näytti olevan siellä vapautuneempi.

Mitä Ellan kohdalla tulee luopumispäätökseen, niin en näe siinä mitään hävettävää. Elämäntilanteet voivat muuttua, ja jos kokee ettei oma jaksaminen riitä niin silloin ihan parasta mitä voi tehdä on hankkia lemmikille uusi hyvä koti. Se on kaikkien etu.
Ihmisiä jotka luopuvat koirasta koska eivät jaksakaan lasten kanssa enää koiraa hoitaa tulee tosiaan varmaan olemaan aina, mutta ei se olisi mitenkään koiran etu jäädä sinne "jalkoihin pyörimään." Parempi on päästä uuteen kotiin.
Koskee ihan mitä tahansa tilannetta oikestaan missä omistajalla ei ole syystä tai toisesta enää aikaa ja/tai jaksamista koiralle.
Ei siinä sen enempiä moralisointeja tarvita. Kukaan ei voi oikeasti tietää kenenkään toisen voimavaroja ja tilannetta jossa tulee ns. seinä vastaan eikä jaksaminen enää riitä.
On ehdottoman hyvä asia että ihminen tajuaa sen itse ja hankkii koiralleen/muulle lemmikilleen kodin jossa sille on aikaa ja jossa se on haluttu.

[Mella M]

Just näin msk. Viisastelu on niin kauan helppoa kun ei ole itsellä sitä tilannetta, että joutuisi koirasta syystä tai toisesta luopumaan. Mun lähipiirissä koira muutti mummolaan (ja itse asiassa näitä on useampiakin) koska lapsiperhe-elämä oli koiralle tosi stressaavaa, koira selvästi stressasi lasten äänistä ja juoksemisesta ympäriinsä. Mummolassa koira on tosi tyytyväinen, kun on niin rauhallista. Elämässä voi sattua mitä vaan ja kenelle vaan. Koiralle kodin vaihto ei ole iso juttu jos pääsee hyvään kotiin.

[Umac]

En ole vielä ko jaksoa katsonut mutta aiheena jakaa aina niin kasvattajia kuin tavan muitakin koiranomistajia. Esim. minulle on ihan sanottu, että "pidithän sinäkin Raxin vaikka erositte lasten isän kanssa" ja niin tosiaan pidin. Se luopuminen ei minulle ollut vaihtoehto mutta yhtä lailla, esim. koiria on lähtenyt piikille ja toisiin koteihin juuri siksi, että ihan riskit on liian suuret koiran ominaisuuksien takia.
Ja järestäen ne on joko entisiä kasvatin omistajia jotka kyselevät uudesta pennusta tai nuoria pareja jotka aloittelevat yhteistä elämää, ottavat koiran ja sitten tulee lapsia jne. Monta monessa.
Mutta Helmin kertoma kasvattajan huoli on aivan aito huoli, tunnistan sen hyvin. Siihen alati kierrättävän ja ilman muuta kotieläimensä hoitavan väliin mahtuu valtavasti erilaisia tarinoita. Se ei ole niin mustavalkoinen aiheena, ihan vaikka lapsille puhkeavien sairauksien myötä.

[aunet]

Ottamatta kantaa mihinkään yksittäistapaukseen, niin kyllähän se niin on että eläimiä otetaan (annetaan) liian heppoisin perustein. Jostain kaiketi on saatu liian ruusuinen kuva eläinten pidosta ja viime aikoina kotonaoloaika lisääntyi ihmisillä. Kasvattajan pitää kyllä olla melkoinen selvännäkijä ja siitäkin huolimatta kaikki ei mene ihan putkeen. Hienoa tietty jos uusi hyvä paikka löytyy muttei se niin aina mene.

Itse aikoinani kieltäydyin myymästä pentuja melko monelle ehdokkaalle, syyt olivat moninaisia mutta eivät mitenkään ilmeisiä. Paperilla ja puhelimessa asiat tuntuivat olevan hyvin, mutta jokin aina herätti epäilyksen. Henkisesti olin varautunut pitämään kaikki itselläni, joka tietty olisi ollut suht mahdotonta. Ajatuksissani tein jopa päätöksen, että myyntihinnalla ei minulle ole mitään merkitystä, jos se olisi hyvän kodin esteenä. Toki jos hankinta tyssää siihen niin silloin tuskin on varaa huolehtia koirasta.Onneksi hyvin meni kaikki kuitenkin.

[Umac]

Nyt kun katsoin kakkosjakson niin päällimmäisenä minä mietin rouvaa jolla oli kissat ja puolivuotias villis. Villis käyttäytyi hyvinkin hillitysti lyhyessä pätkässä kissojen kanssa mutta koti oli stressaava kissoille koska koira "ei malttanut edes nukkua eikä antanut kissojen olla". Se on just niin, nuoret koirat eivät ilman ohjausta ala olemaan jotain automaattisesti.
Noh, nuori tyttö ja perhe sai varmasti upean kaverin mutta en voi jälleen olla miettimättä miten monesti ajatellaan, että koira vain solahtaa elämään ja ympäristöön. Kun ei tosiaan solahda. Se on usein työläs vaihe, koirayksilöstä riippuvainen ja siinä kysytään sitä sitkeyttä ja asioiden loppuun viemistä.
Rouva on toki voinut työstää vaikka jos mitä ja se ei käynyt vaan ilmi mutta väkisinkin tuli mieleen, että se perusrajaus ja tiukkakin struktuuri oli nyt se kynnys. Kissat ovat eläimenä toki aivan eri päästä, ne ei niin vain totu mutta näin siis päällimmäisenä.
Pienen lapsiperheen koiran tilanne ja äidin kuormittava "ei pääse edes lenkeille" on todella helppo ymmärtää. Tulevasta vauvasta arki ei ainakaan helpotu.

[msk]

Nyt kun katsoin kakkosjakson niin päällimmäisenä minä mietin rouvaa jolla oli kissat ja puolivuotias villis. Villis käyttäytyi hyvinkin hillitysti lyhyessä pätkässä kissojen kanssa mutta koti oli stressaava kissoille koska koira "ei malttanut edes nukkua eikä antanut kissojen olla". Se on just niin, nuoret koirat eivät ilman ohjausta ala olemaan jotain automaattisesti.

Samaa mietin. Mutta en ala arvostelemaan kun en tiedä. Ei se edelleenkään ole häpeä myöntää että ei pärjää.
Ja uudessa kodissaan koira oli ihan selkeästi paremmin hoidettu, pesty ja trimmattukin. Alettu kasvattamaan turkkia. Ja mikä tärkeintä, saa aktiviteettia ja koulutusta.
Lopputulos siis melko todennäköisesti koiran kannalta parempi, ja aivan varmasti niiden kissojen kannalta.
Jos omistaja välttämättä koiran haluaa niin ehkä siihen kokoonpanoon sopisi paremmin joku aikuinen, kissoihin tottunut rauhallinen, valmiiksi tavoille opetettu koira.

[TlGER]

Mietin myös sitä, että kun se villakoira oli niin nuori, niin kai sen kasvattajalla olisi ollut sille kotiehdokkaita jonossa.

[aunet]

Minä kirjotin kaikkiin kauppasopimuksiin etuosto-oikeuden itselleni.

[Mella M]

Minä kirjotin kaikkiin kauppasopimuksiin etuosto-oikeuden itselleni.

Voihan sen kirjoittaa, mutta miten sitä valvotaan tai miten paljon se oikeasti edes velvoittaa koiran omistajaa tai mahdollista uutta omistajaa, joka ostaa koiran tietämättä tuollaisesta ehdosta, onkin sitten ihan toinen juttu. Voi olla siis aika turha kirjaus muuten kuin ihan vaan periaatteen kannalta.

[Valkosipulisilakka]

Etuosto-oikeus ei taida olla laillisesti pätevä muutoin kuin silloin, jos sitä vastaan on annettu selkeä hinnanalennus.

[aunet]

Eipä sillä koiran kauppasopimuksella taida muutenkaan tehdä mitään, jos oikein tappelu syntyy. Paperinpala, ostajaahan se auttaa joissain tapauksissa jos koirasta esim.tiettyjä vikoja löytyy.

[Koppelo]

Nyt kun katsoin kakkosjakson niin päällimmäisenä minä mietin rouvaa jolla oli kissat ja puolivuotias villis. Villis käyttäytyi hyvinkin hillitysti lyhyessä pätkässä kissojen kanssa mutta koti oli stressaava kissoille koska koira "ei malttanut edes nukkua eikä antanut kissojen olla". Se on just niin, nuoret koirat eivät ilman ohjausta ala olemaan jotain automaattisesti.

Samaa mietin. Mutta en ala arvostelemaan kun en tiedä. Ei se edelleenkään ole häpeä myöntää että ei pärjää.

Ja on hyvä muistaa myös se, että näiden tilanteiden taustalla voi olla jotain muutakin. Kaikkea ei välttämättä halua kertoa julkisesti, eikä tarvitsekaan. En viittaa mihinkään tiettyyn tapaukseen, tarkoitan vain että ohjelmassa voidaan kertoa esim. että oli pakko muuttaa kerrostaloon, eikä koira sopeutunut sinne, siksi haussa uusi koti. Ja tosiasiassa takana voi olla myös vaikka vakava sairaus, mutta sellaista ei halua kaikille maailmassa kertoa. Kuten msk sanoo, me emme tiedä.

Kasvattajan hommaa en kyllä kadehdi. Meillä syntyi joskus kissapentue, ja sukulaiseni halusi niistä yhden, "oman kissansa kaveriksi". Sitten hänellä alkoi tulla pieniä epäröintejä ja totesi mullekin pelkäävänsä että jos ei pentu olekaan samanlainen kuin hänen toinen kissansa. Hälytyskello prrr....... joo, ei ole samanlainen. 12-viikkoinen pentu EI ole samanlainen kuin teidän laiska, 12-vuotias löllykkä, jonka aktiviteetiksi riittää katsella lintuja ikkunan läpi. Hänelle ei mennyt pentua, sen sijaan suosittelin heille aikuista kissaa. Sitäkään eivät lopulta ottaneet koska pelkäsivät sen muuttavan arkea liikaa.