Suomen ja muiden maiden koirakulttuuri

[omenavaras]

Tai vaikka muidenkin lemmikkien osalta.
Varmasti tästä on keskusteltu aikoinaan PP:ssä, mutta annetaan nyt mennä.

Tuli mieleen tuosta keltainen nauha-keskustelusta, että kuinka paljon eroavaisuuksia suomalaisten vs muiden maiden lemmikinpidossa on ja mistä ne juontuu. Meillä on ainakin silmiinpistävän vähän kodittomia koiria missään tarhoissa, eikä niitä juoksentele kaduilla irti.
Suomalaiset myös suosivat puhdasrotuisia koiria ja kaikkia harvinaisuuksia haetaan tänne jatkuvasti. En tiedä onko enää, mutta yhteen aikaan meillä oli suurin osuus rotukoiria koko koirakannasta.
Henkilökohtaisesti olen aika tyytyväinen nykyiseen koiranpitokulttuuriin. Parannettavaa toki on. Moni kaipailee enemmän irtipitomahdollisuuksia, mutta itse en osaa valita puolta. En tiedä mikä ajatuksessa tökkii. Jotenkin vaikea sovittaa rentoa irti ulkoilua suomalaiseen sisäänkääntyneeseen luonteeseen ja huonoon vastuunottokykyyn. Voi olla, että omat huonot kokemukset vaikuttaa liikaa.

Henkilökohtaista kokemusta ei ole muista maista, kun en matkustele. Kerran kävin Virossa 20 vuotta sitten. Silloin siellä kuljeskeli muutama kulkukoira kadulla. Olivat rauhallisia ja hyväkuntoisia, mutta neuvottiin ettei ole turvallista mennä lähelle.

[Mea]

Itse olen järkyttynyt jenkeistä joita on tullut vastaan ulkomaisissa fb-ryhmissä. On aivan normaalia että koira lukitaan pieneen häkkiin työpäivän ajaksi, ja se on koiran rakastamista koska se on siellä "turvassa". Lisäksi ne aivan tosissaan sanovat että "he loves his crate". Kommentoin kerran yhteen kuvaan että "please don't put doggies in a cage" johon tuli tulikivenkatkuista kommenttia miten koira rakastaa olla siellä ja minä tässä se eläinrääkkääjä olen, ja lisäksi se ei ole mikään "cage" vaan "crate". Kääntäjän mukaan laatikko? Niillä lienee sitten jotain oleellista eroa (pyh). Pohdin silloin että mahtaako tuo olla Suomessa edes laillista, mutta en löytänyt mitään lainkohtaa mikä sen kieltäisi.

[Umac]

Sen mitä brittiläisiä rotutovereita seuraan, pääsevät lenkille ihan normisti. Muistan myös kasvattajan kertomukset siitä, että usein vain "takapihalla" käyntiä ja liikkuminen jossain ihan ulkoilun merkeissä aivan kummallinen ajatus. Noh, se toivottavasti muuttunut siis hyvään suuntaan.
Jenkeillä paljonkin sitä ongelmaa, että pelkkä takapiha ei riitä, ai ei vai?? Ja tuo mainittu häkittäminen^.

Muualla matkustaessa, tietämättä ihmisten kodeista ja niiden olosuhteista, koirat on vapaana enemmän ja käyttäytyvät paremmin. Se alkaa ihan Virosta, Pärnusta, valuen alaspäin Euroopassa. Saksa ja Berliinin asioista useampi uutisointi, omia havaintoja muistakin maista. Pieniä ja voi olla isompikin, eivät välitä kanssaliikkujista, ovat hiljaa ja rauhassa kahvilan pöydän alla tms. Puistoissa vapaana, jalkakäytävillä vapaana mutta kuulolla.
Me pidämme koiramme kytkettynä myös matkustellessa mutta emme ole koskaan tulleet häirityksi esim. Pärnussa missä käymme vuosittain. Omat kokemukset on auttamatta liian pieni kupla, toisilla voi olla toisia tarinoita. Siellä näkee puistoissa vapaana koiria, ei monia mutta jokunen aina.

Tuossa se viimeisin Berliinin uutinen, jos oikein muistan: https://yle.fi/a/3-12664424 Lana, 14, ei ole koskaan ollut hihnassa – katso videokirjeestä, miksi Berliinin koirat osaavat odottaa vapaana kaupan edessä
Hesarin vastaavaa tältä vuodelta, mainintaa myös rekisteröinnistä: https://dynamic.hs.fi/a/2022/koiravapaana/
Googlettemalla lisää, maiden roturajoitukset jne. Espanjassa ppp-koirat, galgojen huono kohtelu, eurooppalainen pentutehdasbisnes jne jne.

Myös paljon matkustavalla PP-nimimerkin nevyllä on blogiteksti aiheesta: https://www.rantapallo.fi/vaihdavapaall ... n-surkein/
Suomessa on maailman surkein koirakulttuuri Onkohan nevy muuten tällä palstalla....? Anyway, ihan julkinen blogiteksti kuitenkin

[Helmi*]

Mea, tein aikanaan 10 vuoden ajan kennelneuvojan töitä ja tuolloin oli käytössä maa- ja metsätalousministeriön asetus pienimmistä sallituista häkkikoosta. Tuolloin jäi mieleen, että suomenajokoiran kokoisen koiran pitopaikka on minimissään 3x4 m eli 12 m2. Keskustelin koirien häkityksestä myös meidän eläinsuojeluvalvojan kanssa, ja hänen kantansa oli että maksimissaan tunnin voit tervettä koiraa pitää häkissä (poislukien leikkauspotilaat ym). Eli häkittää saa, jos häkin koko täyttää minimivaatimukset. Mitä nämä yleensä eivät täytä.

Aiheen teemaan en osaa sanoa mitään muutoin kun kuulopuheelta en juurikaan enää matkustele,

[Mea]

Juu, amerikkalaisten "laatikot" eivät ole 12 neliötä nähneetkään. Sellainen koirankokoinen häkki. Jota koira rakastaa ja jossa se on turvassa.

[msk]

Luin tuon nevyn blogikirjoituksen.
Joo, meillä on varmaan yksi tiukkapipoisimmistä koirakulttuureista.
Omalle kohdalle on silti hyvin harvoin onneksi sattunut noita huutelijoita vaikka koirani ovat kaikkina näinä vuosikymmeninä kun olen koirallista elämää viettänyt, olleetkin lenkillä vapaana enemmän kuin kytkettynä.

70-luvun lopulla kun sain ensimmäisen koirani, se oli lähes aina vapaana, joka paikassa. Olin silloin teini ja oli jotenkin tärkeää että pystyin näyttämään miten hyvin koulutettu koirani oli. En ottanut sitä hihnaan vaikka olisi tullut ihmisiä, koiria, mitä tahansa vastaan.

Silloin ei kyllä kukaan valittanutkaan ja muistan lapsuudesta miten oli myös ns. "kulkukoiria", eli vapaana liikkuvia koiria joista ei oikein kukaan tiennyt että kenen ne olivat.
Otin niitä usein kiinni ja vein kotiini mistä äitini ei tykännyt ollenkaan. Isäni kanssa etsimme usealle sen omistajan ja toimitimme sen kotiin mutta kohtahan se taas oli vapaana jolkottelemassa. Yhden muistan erityisesti, se oli karkeakarvainen saksanseisoja Snoopy.

Aikuisvuosinani kun olen koiriani vapaana pitänyt, olen kutsunut ne luokse ja kytkenyt jos on tullut muita vastaan/näköpiiriin.
Koirat ovat itse oppineet että kun lenkillä ollessamme näkevät ihmisen/koiran/hevosen/mitä ikinä niin pysähtyvät, katsovat minuun ja kutsun ne siitä luokse.

Monissa maissa on isot ongelmat kodittomien koirien/katukoirien kanssa, olen iloinen siitä että meillä ei ole. Ja myös siitä ettei meillä ole mitään häkityskulttuuria. Koira on tapaeläin. Jos se on tottunut viettämään päivät häkissä niin kyllähän se alkaa sinne mennä ihan automaattisesti. Ei se tarkoita että se siellä tykkäisi olla.

En tunne muiden maiden koirakulttuuria niin hyvin, että voisin ottaa siihen sen kummemmin kantaa mutta yksi facebook kaveri asuu belgiassa eikä siellä hänen kokemuksiensa mukaan ainakaan niin auvoisaa ole niiden vapaana olevien koirien kanssa. Päinvastoin. Taitaa olla tännekin rekisteröityneenä

Minun puolestani koirat jotka eivät aiheuta kenellekään mitään häiriöta voivat ihan rauhassa olla vapaana. Niitä on vaan omalla kokemuksella aika vähän. Eivät ihmiset jaksa/viitsi kouluttaa koiriaan. Mielummin pitävät ne hihnassa vaikka aina kuin käyttävät valtavasti aikaansa ja energiaansa siihen että koiran voisi antaa olla vapaana edes jossain niin että voisi olla ainakin 99,99% varma siitä että se tulee tilanteessa kuin tilanteessa kutsusta luokse.
Itse itsensä kouluttavia koiria on kovin vähän tai niitä jotka pysyvät ilman mitään koulutusta aina omistajansa kannoilla.

Mielestäni on kohteliasta kytkeä koira jos tulee muita vastaan. Itsekin ohitan mieluummin kytketyn koiran kuin vapaana olevan jos on omat koirat mukana.
Vaikka omistaja itse tietäisi että koira ei siitä mihinkään singahda niin se vastaantulija ei voi tietää. Ihan turha aiheuttaa jännitystä/pelkoa muissa ihmisissö kun voi kytkeä koiran. Ihan samalla tavalla siitä voi saada iloa/tunteä ylpeyttä kun se oma koira kulkee kauniisti hihna löysällä siinä ohitustilanteessa kuin että se olisi vapaana tekemässä samaa. Kuitenkin se vastapuoli tuntee olonsa turvallisemmaksi kun koira ei ole vapaana.

[piku]

Vaikka toisessa ketjussa kerroin että välillä sai olla helisemässä Italiassa irtokoirien kanssa, pidin kyllä noin muuten koirakulttuurista. Pienten ja söpöjen koirien kanssa oli helppoa, lähes joka paikkaan sai ottaa mukaan ja kaikki rakastivat niitä. Pidin irti missä huvitti, chihuista yksi oli myös sellainen itsensä kouluttava joka käveli vapaana ihan opettamatta minun perässä eikä mennyt kenenkään luo omasta aloitteesta. Kahta muuta piti kouluttaakin.

Kun sitten muutettiin takaisin Suomeen, ajettiin autolla Saksan lautalle. Lauttajonossa otettiin koirat vielä pissalla ja viereisestä autosta kampesi mies tuijottamaan ja lopuksi tuhahti että tosi törkeetä että laivalle pääsee koiria, mitä jos joku on allerginen, olettekos sitä miettineet. Ihana paluu maanpinnalle ja suomalaisiin.

Ollaan lomailtu koirien kanssa paljon Euroopassa ja Korsika on kyllä lempikohteeni koirien kanssa. En ole nähnyt yhtään kulkukoiraa, en ole törmännyt yhteenkään vapaana olleeseen vihaisen koiraan, koirat saavat tulla 95% virallisille rannoille (esim Italiassa ei saa), ihmiset suhtautuvat koiriin positiivisesti. Tokikaan en ole siellä viettänyt kuin kaksi lomaa, mutta ehdoton suositus koiran kanssa lomailuun.

[msk]

chihuista yksi oli myös sellainen itsensä kouluttava joka käveli vapaana ihan opettamatta minun perässä eikä mennyt kenenkään luo omasta aloitteesta.

Kyllä niitä on, mutta harvemmassa. Mullakin on ollut elämäni aikana muutama .Sekarotuinen, isovillakoira ja kaksi shelttiä olivat tuollaisia. Sekarotuinen arkuutensa vuoksi, isovillakoira "tyhjyytensä" vuoksi ja sheltit pidättyväisyytensä vuoksi.

[Mella M]

Niin paljon kuin itse olenkin matkustanut, niin lopulta aika vähän olen nähnyt ihmisten kanssa liikkuvia koiria, varsinkin etelä-Euroopassa koirat liikkuu pitkin poikin eikä ihmisiä näy missään, samoin kissat. Kun asuin etelä-Ruotsissa, niin ylipäätään koiria tuli lenkillä vastaan aivan hirveän vähän. Joko meillä on Suomessa enemmän koiria tai sitten niitä pidetään mukana enemmän. Muutenkin sitten ne koirat mitä olen nähnyt paljon irti, on yleensä pieniä tai keskikokoisia koiria. Jossain maalaiskylissä voi sitten olla isompiakin koiria kylänraitilla, mutta taajamissa niitä ei minusta ole juuri näkynyt, siis irrallaan. Etelä-Afrikassa Kap-kaupungissa rannan nurmialuilla pienet koirat oli monilla irti, mutta kaikki vähänkään isommat näytti olevan kaikki kiinni, ja pienistäkin osa.

Ja se mitä omasta lapsuudestani (70 ja 80 luvulla) muistan, niin silloin oli joo jollain koiria irti, mutta aivan hirveän moni koulukaveri myös pelkäsi koiria, koska aina oli jossain joku sakemanni irti, johon ei ihan voinut luottaa. Olen myös nähnyt lapsena kun snautseri jäi rekan alle, kun oli irti ja sen omistajan huutoitkun kuulen melkein vieläkin.

Mä jotenkin tykkään siitä, etä koirat on pääosin kiinni ja varsinkin siellä missä on muita ihmisiä ja koiria. Metsässä ja pelloilla koirien pitäminen irti on musta ok, jos koira on sellainen, että tottelee tai siitä ei ole vaaraa muille. Omalle kohdalle on vaan ikävä kyllä sattunut muutamia sellaisia koiria, joita ei missään tapauksessa pidä pitää juuri missään irti.

En tiedä mistä johtuu, mutta tuntuu, ettei suomalaiset oikein osaa pitää koiria, tai siis hirveän moni ei osaa. Otetaan ihan vääränlaisia koiria, ollaan vähän metsäläisiä ja juntteja ja musta tuntuu, että täällä pidetään enemmän siitä, että koira on iso ja näyttävä. Euroopassa näkee paljon enemmän pieniä koiria, varmaankin muiden eurooppalaisten parempi itsetunto ei vaadi isoja koiria, en tiedä.

Mutta sitten vastapainona, meillä ei ole rotukieltoja eikä kuonokoppapakkoa minkäänrotuisille koirille, mitä aika monessa maassa kuitenkin Euroopassa on. Aika monessa maassa käydään kyllä jatkuvasti keskustelua koirien pitämisestä ja niihen liittyvästä sääntelystä, mutta ne ei tietenkään siellä katukuvassa näy eikä kuulu.

[Valkosipulisilakka]

Se, että Keski-Euroopassa näkyy enemmän pieniä koiria, johtuu kyllä myös siitä, että siellä palveluskoiratyyppisiä koiria pidetään tarhakoirina toisin kuin yleensä Suomessa. Malinoisit, saksanpaimenkoirat jne. pidetään usein tarhassa tai kenneltiloissa ja ne otetaan sieltä treeneihin, mutta niitä ei isommin lenkitetä ihmisten ilmoilla. Niitä ei niin usein asu kaupungissa kerrostalossa kuin täällä. Sieltä malikanpentua ottaessa täytyykin varautua siihen, että niitä ei ole pentuaikana isommin sosiaalistettu. Eli isoja koiria näkee lähinnä koulutuskentillä, ei kaupungeissa.

[Mella M]

^ Juu, niinpä. Ja siksi Suomeen näitä tilanteita ja kulttuureja ei voikaan suoraan verrata, koska myös tässä suhteessa se koirakulttuuri on erilainen ja mielikuva vapaana ulkoilevista koirista on paljon suppeampi kattaus erilaisia koiria, kuin mitä meillä näkyy ihan katukuvassa.

[MikkoP]

Hollannissa riistanvartijalla ei ole oikeus vaan velvollisuus ampua irtokoirat metsästä. Tai metsiköistä...missä nyt puita on vähän tiheämmin, mitä nyt niillä on.

[omenavaras]

Mielestäni on kohteliasta kytkeä koira jos tulee muita vastaan. Itsekin ohitan mieluummin kytketyn koiran kuin vapaana olevan jos on omat koirat mukana.
Vaikka omistaja itse tietäisi että koira ei siitä mihinkään singahda niin se vastaantulija ei voi tietää. Ihan turha aiheuttaa jännitystä/pelkoa muissa ihmisissö kun voi kytkeä koiran. Ihan samalla tavalla siitä voi saada iloa/tunteä ylpeyttä kun se oma koira kulkee kauniisti hihna löysällä siinä ohitustilanteessa kuin että se olisi vapaana tekemässä samaa. Kuitenkin se vastapuoli tuntee olonsa turvallisemmaksi kun koira ei ole vapaana.

Täysin samaa mieltä!
En siis ole täysin irtipitoa vastaan. Olen omistanut koiran jota oli helppo pitää irti. Pysyi lähellä ja pysähtyi aina kun sanoin "odota" ja tein juurikin tuota, että otin sen kiinni ohitustilanteissa ihan kohteliaisuudesta.

Oma pessimistinen suhtautuminen asiaan johtuu tosiaan omista kokemuksista. Kun katselee ihmisten koiran ulkoilutusta, niin olen tyytyväinen kiinnipitopakkoon. En haluaisi noita koiria nähdä irrallaan.
Ehkä tämä on vähän muna vai kana -tilanne.

Kun mainittiin tuo amerikkalainen tapa koirien häkittämiseen, niin miten siellä nuo koirien ulkoiluttajat toimii? Nähnyt kuvia ihmisistä joilla on jotain 20 koiraa yhtä aikaa. Suomessa tuo tuskin toimisi, kun meillä niin kapeat kävelytiet.

Asiasta toiseen. Olin hyvin yllättynyt, kun tv-sarjassa The Old man, oli typistämätön rottweiler. Onko typistämisen suosio vähentynyt niissä maissa joissa se on sallittua? Luin joltain sivuilta kääpiöpinserien hännän typistämisestä, että se esim. vähentää vaaraa saada rabies.

[Hurtta]

Mulla on kokemusta lähinnä tuolta Sveitsistä, siellä käyn vahtimassa suomalaisten ”epäsosiaalisia” koiria.

Mutta ihan mahdoton olisi viedä esim kenneliin matkan ajaksi.
Koiran pitää voida ulkoilla vapaana laumassa, riippumatta sukupuolesta tai siitä onko leikattu tai ei. Ulkoilu tapahtuu siis siten että kaikki koirat vapaana yhdessä ulos (aitaukseen).

Tuolla kyllä näkyy myös isoja koiria, rw, dobberi, mali, huskyjä paljon, beusseja, dalluja ym. bortsut on tosi suosittuja ja kaupungeissa rouvilla sitten niitä pienempiä turssoneita.
Lenkille mennessä täytyy lähinnä katsoa kartasta että millä laitumilla on myös laumiksia (swisstopo nettikartassa tämäkin tieto).

Omien koirien kanssa ollaan oltu sen verran, että ajettiin Salernoon ja takaisin yksi talvi.
Suurimman osan aikaa olivat remmissä, mutta päivittäin löytyi paikka missä sai juosta vapaana (vinttikoira ja paimen mukana). Missään ei katsottu vinoon tai huomauteltu mitään.

[TlGER]

Malinoisit, saksanpaimenkoirat jne. pidetään usein tarhassa tai kenneltiloissa ja ne otetaan sieltä treeneihin, mutta niitä ei isommin lenkitetä ihmisten ilmoilla.

Sakemanni on niin yleinen rotu kaikkialla maailmassa, että kyllä niistä suurempi osa on ihan seurasesseinä kuin aktiiviharrastuskäytössä. Saksassa niitä ainakin näkyy kaupungin kaduilla. Malinoisseihin en muista törmänneeni, mutta enpä muista, milloin olisin Suomessakaan sellaista nähnyt.

[Dacrest]

Mea, tein aikanaan 10 vuoden ajan kennelneuvojan töitä ja tuolloin oli käytössä maa- ja metsätalousministeriön asetus pienimmistä sallituista häkkikoosta. Tuolloin jäi mieleen, että suomenajokoiran kokoisen koiran pitopaikka on minimissään 3x4 m eli 12 m2. Keskustelin koirien häkityksestä myös meidän eläinsuojeluvalvojan kanssa, ja hänen kantansa oli että maksimissaan tunnin voit tervettä koiraa pitää häkissä (poislukien leikkauspotilaat ym). Eli häkittää saa, jos häkin koko täyttää minimivaatimukset. Mitä nämä yleensä eivät täytä.

Aiheen teemaan en osaa sanoa mitään muutoin kun kuulopuheelta en juurikaan enää matkustele,

Ulos kytkettynä olevalla koiralla on oltava vähintään 40m² liikkumatilaa, koiran koosta riippumatta.
Ulkotarhassa 30kg koira vaatii 10m² tilaa, 40kg 15m².
Sisällä 30kg koiran häkin on oltava 3,5m², 40kg 4,5m². Kääpiökoirakin vaatii vähintään 2m² häkin.

Ja nämähän ovat minimivaatimuksia jos koira pääsääntöisesti asuu tarhassa/häkissä. Mun mielestä todella pieniä tiloja; koira voi viettää kaiken aikansa noissa neliöissä, lenkkeilyä lukuunottamatta.

[msk]

Noi on ihan käsittämättömän pieniä tiloja.

[Dacrest]

^Niin on. Pari minimivaatimukset täyttävää tarhaa on joskus ollut - suurin osa ollut reilusti isompia.
Kyllä niissä raaskii koiria pitää silloin tällöin, mutta että koira asuisi siellä. En pysty edes kuvittelemaan.

[Hurtta]

Silloin kun kasvatin torpan pihalla lihakaneja, mulle marmatettiin siitä että häkit on liian isoja.
Musta se oli ihan käsittämätön asia marmattaa. Ei yksikään kani valittanut että 7,5m2 on liikaa tilaa.
Mutta muistan samoihin aikoihin nimimerkin Trajanus rakentamassa pihattonavettaansa ja tuli huomautus että makuupaikat on liian leveitä ja jos ei kavenneta, tulee sanktioita, eli menee maataloustuet. Kyse oli kuitenkin max 10cm/makuupaikka.
Nähtävissä on kuitenkin ollut jo vuosikymmeniä jatkunut kehitys, että karja on fyysisesti suurempaa ja suurenee edelleen.
Pitääköhän kohta alkaa jakamaan sanktioita siitä että lehmä on liian iso paikalleen?

[Umac]

Hesarissa oli tiistaina kolumni aiheesta: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009796697.html
Hyvin kasvatettu koira osaa kulkea vapaana, ja se sille Suomessakin sallittakoon. Kolumnin kirjoittaja kertoi omista havainnoistaan Lontoossa.

Ko. kolumni poiki useamman mielipiteen ap:n kirjoituksen alle ja ihan omina mielipiteinään:
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009803178.html Myös kiltti ja tottelevainen koira voi käyttäytyä aggressiivisesti
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009799881.html Pidetään koirat kytkettyinä

[*kiranas*]

mä olen jenkkien keskustelufoorumilla ja ääh se häkitys on jotain järkyttävää. ja jos sulla on pieni koira niin ei se pääse edes lenkille.

itse olen siellä kertonut, että koirat kävelee helposti 10km säässä kuin säässä (pl. helteet ja kovat pakkaset) ja kritisoinut häkitystä (lähinnä kertonut, että se on laitonta suomessa) ja olen ottanut kantaa nuorten eläinten sterkkaukseen - kertonut, että suomessa se ei ole tavallista, että sterkataan/kastroidaan pieninä. niin jotenkin kaikkea tuota ihmetellään. kyllä meidän koirakulttuuri eroaa todella paljon toisistaan. kyllä, mä olen sitä mieltä, että koiralle pitää opettaa häkissä oleminen, mutta ei sitä siellä säilötä ja olla iloisia koiranomistajia. suomessa sentään onneksi on ne minimivaatimukset ja silti täälläkin ihmetellään kuinka koiraa ei saakaan näyttelyhäkissä säilöä - olen ikävä kyllä useampaa joutunut sen laittomuudesta valistamaan.

[JMTNT]

Oli jotenkin sykähdyttävää, kun Saksassa käydessäni koirilla kuonokopat ja myös poliisikoirilla.

[aunet]

Empäs lukenut koko ketjua, mutta silmiini pisti msk:n lausahdus:

"70-luvun lopulla kun sain ensimmäisen koirani, se oli lähes aina vapaana, joka paikassa. Olin silloin teini ja oli jotenkin tärkeää että pystyin näyttämään miten hyvin koulutettu koirani oli. En ottanut sitä hihnaan vaikka olisi tullut ihmisiä, koiria, mitä tahansa vastaan.

Silloin ei kyllä kukaan valittanutkaan ja muistan lapsuudesta miten oli myös ns. "kulkukoiria", eli vapaana liikkuvia koiria joista ei oikein kukaan tiennyt että kenen ne olivat.
Otin niitä usein kiinni ja vein kotiini mistä äitini ei tykännyt ollenkaan. Isäni kanssa etsimme usealle sen omistajan ja toimitimme sen kotiin mutta kohtahan se taas oli vapaana jolkottelemassa. Yhden muistan erityisesti, se oli karkeakarvainen saksanseisoja Snoopy."

Nimenomaan omani ensimmäisen ostin seitkytluvulla, ja silloin vapaana kulkevia koiria oli siellä täällä. Minullakin pari valokuvaa, joissa airedale sekä kettuterrieri ja mikä outoa, skotlanninhirvikoira kiinniotettuina omassa kotonani, ihan kaupungin keskustassa. Nämä siis kuljeskelemassa ilman pantaa tai mitään. Vein ne kotiini ja äitini soitti poliisille. Osa oli minulla useamman päivän, kun kukaan ei kysellyt.

Paikallisen silloisen koiraseuran harjoituksissa käytiin viikoittain, ja silloin usean koiran lauma oli irti. Paikkoina olivat Puijon metsä, laskettelurinne sekä Siilinjärven pururata. Koiria saattoi olla 20 ja kukaan ei valittanut asiasta, saatikka sitten että jotain olisi tapahtunut.

Johtuuko nykyisin sattuvat ärripurritapaukset tai puremiset siitä, etteivät koirat pääse kohtaamaan toisiaan muuten, kuin kiristyneessä hihnassa, tiedä häntä?

[msk]

Tuohon aikaan (ja ihan 90-luvun alkuun saakka) oli tapana kokoontua hyvissä ajoin ennen koulutuksen alkua ja päästää koirat irti.
Siinä riitti sitten vilskettä ja hulinaa kun koirat juoksentelivat ja leikkivät keskenään.
Oli silloinkin toisille aggressiivisia koiria mutta niitä oli harvassa (siis koulutuskentällä) ja sellaisen kanssa tultiin sitten vasta kun treenit alkoivat.
Treeneissäkin olivat kaikki koirat yhtäaikaa kentällä ja tehtiin mm. sellaisia ryhmätreenejä missä joka toinen koira oli paikallaolossa maassa ja joka toinen koira kutsuttiin vuorollaan tai yhtäaikaa luokse.
Silloin oli myös liike "takaisin paikalle" jossa koira kututtiin ensin paikallamakuusta luokse ja sitten lähetettiin takaisin sinne omalle paikalle muiden rivissä makaavien väliin siihen mistä oli lähtenyt kutsuttaessa.
Oli myös sellaisia treenejä missä koirakot lähtivät kävelemään limittäin toisiaan kohtaan. Keskellä kun koirat olivat kaikki samassa rivissä, joka toinen käskettiin maahan ja joka toinen jätettiin seisomaan.

90-luvun alkupuolella tuli jostain ihan toisenlainen tyyli. Koirat olivat autoissa ja kentällä oli vain yksi koira kerrallaan.

[MikkoP]

Faija elää 70-luvun koirakulttuuria edelleen.
Puhui tuossa et naapurin koira tulee lähes joka aamu oven taakse haukkumaan eikä lähde ennen kuin sille on antanut keksin.

[msk]

Ihana <3

[Kissimyyr yhä vaan]

Aina Lontoossa ihailen, että vaikka tilaa on vähän, koirat on irti ja seuraa ihmistään näemmä ilman sen kummempaa komentoa, kukaan ei oikein reagoi niihin edes. Eivät mene haistelemaan ketään, eikä kukaan toisaalta tunnu niitä pelkäävän. Samaa näkyi monessa paikassa Euroopassa. Miksei tuo onnistu Suomessa?

Kissojen osalta kukaan ei ole kuullutkaan allergioista, kissan kantokassissa saa ottaa ihan mihin vaan. Ehkä ne kaikki on siedättyneet.

Kaltoinkohtelu on sitten erikseen. Ei eläimiä hoideta kalliissa ellissä ja niitä hylätään, mutta joku eläinrääkkäjä ei voisi olla politiikassa, kuten meillä.

[*kiranas*]

Aina Lontoossa ihailen, että vaikka tilaa on vähän, koirat on irti ja seuraa ihmistään näemmä ilman sen kummempaa komentoa, kukaan ei oikein reagoi niihin edes. Eivät mene haistelemaan ketään, eikä kukaan toisaalta tunnu niitä pelkäävän. Samaa näkyi monessa paikassa Euroopassa. Miksei tuo onnistu Suomessa?

Kissojen osalta kukaan ei ole kuullutkaan allergioista, kissan kantokassissa saa ottaa ihan mihin vaan. Ehkä ne kaikki on siedättyneet.

Kaltoinkohtelu on sitten erikseen. Ei eläimiä hoideta kalliissa ellissä ja niitä hylätään, mutta joku eläinrääkkäjä ei voisi olla politiikassa, kuten meillä.

uk:ssakin vedetään ne lisääntymisvehkeet pois nuorina 10vk-2v välillä yleensä. suomessa ei tehdä, suomessa yleensä uros saa pitää pallinsa jollei se sairastu ja samoin narttu aika usein, ellei perheeseen sitten oteta toista koiraa/toista sukupuolta tai pelätä kohtutulehdusta tai kohtutulehduksen vuoksi sitten kohtu lähtee. tai sitten nartulla on jotenkin omituiset juoksut joista halutaan eroon, eli yleensä siihen lisääntymiskyvyttömäksi tekemiseen on jokin syy, eikä sitä tehdä huvin vuoksi. se saattaa olla juuri se syy miksi koirat sietää toisiaan siellä ja euroopassa ja muualla. tää yleensä ihmisiltä unohtuu.

[Valkosipulisilakka]

Jos verrataan Suomen ja brittien koirakulttuuria, niin ero on varmasti siinä, että britit perinteisesti ovat olleet eläinystävällistä kansaa, ja eläimet ovat olleet lemmikin asemassa jo pitkään. Kaikki eläinnäyttelythän ovat lähtöisin Briteistä, ja vaikea edes kuvitella 1800-luvun brittijaarlia ilman kartanossa temmeltävien koirien laumaa. Ehkä koirien kansa on metsästettykin, mutta ne ovat silti hoitaneet myös seurakoiran virkaa. Niinpä nykypäivänäkin perusbritti lähinnä hymyilee, jos häntä kohti juoksee kadulla irrallaan oleva koira.

Suomen kulttuuri on ollut toinen. Koira on ollut joko metsästyskoira tai naruun sidottu vahti pihan perällä, ja ajatus sisällä asuvista koirista, joiden tehtävä on toimia lemmikkinä, on meillä suhteellisen uusi. Jos suomalaista kohti juoksee irtokoira, suomalainen potkaisee sitä tai soittaa poliisit. Jopa tällaisilla koiraihmisten keskustelupalstoilla on välillä kyselyitä "Mitä tekisit, jos irtokoira juoksisi kohti?". Yllättävän moni vastaa, että potkaisisi tai suihkisi turvasuihkeella Siis ihan koiraihmiset itse! Oman kokemukseni mukaan harva irtokoira kuitenkaan on vaarallinen, joten halu potkia kertoo enemmän potkijasta itsestään. Mutta enpä ihmettele, että täällä koiriin suhtaudutaan nuivemmin kuin vaikka Lontoossa. Meillä on pitkä koirakielteisyyden perinne, jota ei hevillä murreta.

[TlGER]

^Kyllä se kielteisyys on ihan viimeisen parin vuosikymmenen tuotosta. Ennen vanhaan koirat juoksivat pitkin kyliä, eikä niitä kukaan potkiskellut. Ja mun mielestä se koirakielteisyys on vain yksi osa tätä samassa ajassa esiin noussutta uskomatonta minäminä-asennetta ja totaalista käytöstapojen katoamista.