Valvojat: Biarritz, ViaNocturna, Suska
tuhti kirjoitti:Mä toisaalta ymmärrän sen, ettei harvaan asutulla seudulla opeta koiraansa ohittamaan muita koiria hihnassa. Helpointahan se on olla opettamatta. Koska ei ole tarvetta ja harjoittelu voi olla vaikeaa, jos niitä vieraita koiria ei ole edes treenaamismielessä. Mutta aika lailla se rajoittaa liikkumista koiran kanssa, jos sen kanssa ei voi mennä sellaisiin paikkoihin, missä mahdollisesti tapaa muita koiria. Itse olen törmännyt koiraharrasteissa tällaisiin koirakoihin silloin tällöin ja täytyy sanoa, että sen kyllä erottaa kaukaa, jos koira on asunut pystymetsässä ja sitä ei ole sieltä paljoa muiden koirien sekaan viety. Jatkuvaa haukkumista ja kiskontaa hihnassa, hyökkäilyä muita koiria kohti. Luulisi, että tuollainen harrastaminen on stressaavaa. Ainakin se on sitä koiralle.
Kun itsellä on lähes aina lyhyitä jaksoja lukuunottamatta ollut useita koiria kerralla, olen opettanut omilleni silti myös sellaisia taitoja, joita ne voivat tarvita arjessa, vaikka vain harvoin. Tällainen taito on yksinolo ilman ihmistä ja ilman muita lauman jäseniä. Koska tiedän, että sellaiseen tilanteen saattaa koira joutua ja yksin yksinolo on pakon edessä liian myöhäistä opetella. Vähän vaivaa ja aikaa kaikki kouluttaminen vaatii, mutta ne taidot helpottavat arkea niin paljon, että olen sen vaivan nähnyt aina jokaisen koiran kohdalla. Kaunis hihnakäytös kaupungissa on itsestäänselvyys ja se opetetaan jokaiselle. Koska itsekin tykkään rennoista hihnalenkeistä.
Belgiter kirjoitti:Yhteys keskeytyi... mulla oli hieno vastaus ja se katosi.
Onko koiralle tehty luopumisharjoituksia eli onko se ilmiönä sille tuttu? Vaikka ruualla tai muussa ohitusta helpommassa yhteydessä?
Belgiter kirjoitti:Muoks. ^ Mä vastaehdollistin niin, että lenkillä silmät auki, että mahdolliset rusakot ja koiran reaktiot näkyvät välittömästi. Kun koira havaitsee rusakon, siihen sekunnin murto-osaan merkkaus ja palkka. Namibaari on auki niin kauan, kun rusakko näkyy. Eli ei jäädä odottamaan koiran tekevän valintoja. Jos homma toimii, koira alkaa jonkin ajan päästä rusakon havaitessaan miettiä, saako namia, ja kääntyy katsomaan ohjaajaa. Voi tulla mokiakin eli koira ei aina käänny. Tai jos namia ei tule heti, koiran huomio palaa rusakkoon. Tässä vaiheessa, kun koira kääntyy katsomaan luotettavasti, voi päästä vahvistamaan koiran tekemiä valintoja ja rakentamaan käytöstä. Paitsi minä, joka on koiraansa tyhmempi.
Se syö säännöllisesti 3 x päivässä, keskimmäinen ateria on kana+riisi. Ruokahalu on tosi hyvä. Illat ovat täysin rauhallisia, ei mitään läähätystä eikä Taunon kiusaamista. Olen tosi utelias mitä paino sanoo. Viime viikolla olisi ollut kuukausi punnituksesta muttei päästy, eikä nyt tälläkään viikolla, mutta ensi viikolla mennään.aunet kirjoitti:Tässä linkissä ihan perusjuttua mm. koiran leikkimisestä ja puistoilusta, hyvää muistutusta kaikille. Ja kannattaa myös pohdiskella, sopivatko toisilleen vieraiden koirien leikkimistyylit ollenkaan yksiin. Joku paimen saattaa näykkiä kintereistä, jota esim. omani eivät ymmärrä alkuunkaan, joku toinen käy suoraan niskan päälle, vaanitaan ja hyökätään kuin panssarivaunu, jne. Jos koirat ovat tuttuja ja tykkäävät toisistaan, he suht nopeasti löytää yhteisen leikkikielen.
https://www.iltalehti.fi/perheartikkeli ... a50a561577
Merkkari kirjoitti:Mutta kyllä noutajan pentukin oppi paimenta lukemaan & uskomaan jo sen ylähuulen rypistyksen, kun vähän harjoitteli.![]()
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa