Koirahyökkäykset

[Umac]

ISO suositus tälle jaksolle:
https://hyvaa-elamaa-koiran-kanssa-4f01 ... ra-hyokkaa

[Rigge]

Nyt se sattui sitten omalle kohdalle, eli Varpu joutui irtokoiran hyökkäyksen kohteeksi ja sai eläinlääkärikäynnin vaativan puremahaavan.

Eri koira kyseessä kuin mistä aikaisemmin kirjoitin. Perinteisesti tulivat vastaan lenkillä, omani oli kiinni, toiset vapaana. Näyttivät karjalankarhukoirilta mutta olivat tosi isoja, joten en ole varma. Ensimmäisenä tullut koira tuli hitaasti eikä uskonut omistajan käskyttämistä. Toinen totteli, onneksi, ties kuinka pahaa jälkeä muuten olisi tullut. Kerran pääsi nappaamaan kylkeen ja teki syvän onkalon, whippetillä kun ei ole turkkia tai nahkaa juurikaan suojana. Omistajalta tuli tämä perinteinen selitys "yleensä tämä on ihan kiltti" Oli myös sitä mieltä, että koirat eivät olisi tehneet mitään, jos olisimme pysähtyneet heidän portille tutustumaan koiriin. Tapahtumapaikka kun on lähellä heidän taloa. Miten ihmeessä tutustutaan koiriin jotka haukkuvat hulluna puolustaen reviiriään Loppujen lopuksi omistaja suhtautui hyvin ja lupasi kyllä korvata vahingon. Eläinlääkärissä haava osoittautui pahemmaksi kun ensin näyttikään. Se puhdistettiin nukutuksessa ja siihen asetettiin dreeni. Ensimmäinen ilta haavalla olisi pitänyt pitää sidettä vuodon takia, mutta paikka on niin hankala, ettei siinä pysy mikään ja Varpu huusi heti kun mitään yritti tehdä haavalle, joten tyydyimme vain poistamaan matot ja suojaamaan makuupaikat. Yö meni jotenkuten, koira nukkui paremmin kuin itse. Tänä aamuna Varpu on hyvin kivulias eikä suostunut syömään mitään, edes herkkuja, joten en ole voinut antaa kipulääkettä. Tänään on siksi uusi käynti tiedossa, kipulääkettä annetaan injektiona ja tutkitaan miksi nestettä kertyy dreenin alapuolelle.

Harmitus ja itsesyytös on melkoinen, miksi piti lähteä poikkeukselliselle reitille lenkille, missä emme yleensä käy? Jos olisimme tulleet paikalle vain 10 min. myöhemmin, emme olisi kohdanneet. Miksi en pystynyt suojelemaan koiraani? Vastaavassa tilanteessa aikaisemmin pystyin käskyttämään vierasta koiraa pois, nyt vain jähmetyin paikalleni.

[Kissimyyr6-66]

Harmitus ja itsesyytös on melkoinen, miksi piti lähteä poikkeukselliselle reitille lenkille, missä emme yleensä käy? Jos olisimme tulleet paikalle vain 10 min. myöhemmin, emme olisi kohdanneet. Miksi en pystynyt suojelemaan koiraani? Vastaavassa tilanteessa aikaisemmin pystyin käskyttämään vierasta koiraa pois, nyt vain jähmetyin paikalleni.

Älä, tuo on turhaa, ja sama olisi voinut sattua tutullakin reitillä. Ei ollut sinun vikasi, älä syytä itseäsi. Ei ole sanottu, että mikään karjunta olisi muuta kuin eskaloinut tilannetta. Tilanteet tulee niin yllättäen ja nopeasti, ettei aina vaan voi mitään.

On karmeaa katsoa eläimen kipua voimatta oikein tehdä mitään, on kokemusta. Yritä ajatella, että huomenna luultavasti tilanne on jo paljon parempi, vaikka tänään on synkkää.

[Rigge]

^Kiitos. Sain nyt aikaistettua käyntiaikaa tälle päivälle. Mieheni kehotuksesta tein varmuuden vuoksi myös rikosilmoituksen, jos vastapuoli alkaa hankalaksi.

[msk]

Voi kamala Paranemisia koiralle.

Mulle on käynyt samalla tavalla, että jälkeenpäin syytin itseäni hyvin vahvasti. Olin menossa hakemaan kaverilta videokameraa lainaan (90-luvun alussa) kun olin menossa koiran kanssa luonnetestiin seuraavana päivänä.
Jostain täysin tuntemattomasta syystä päätin kuitenkin kurvata yhden paikan kautta, tehdä siellä pienen lenkin koirien kanssa (oli 2 koiraa silloin).
Ajoin sinne ja tehtiin lenkki. Kun olimme tulossa autolle, niin jostain "hyökkäsi" labradori toisen, pienemmän koirani luokse. Olin siinä vaiheessa jo kytkenyt molammat koirat.
Huomioni kiinnittyi siihen pienempään koiraan jonka "kimpusta" yritin hätistää sitä labradoria. En huomannut ollenkaan, että olimme liikkuneet samalla eteenpäin, lähelle ajotien reunaa.
Oli pimeä ja sateinen syksyilta.
Yhtäkkiä toinen hihnassa olleista koirista tempautui hihnan kanssa kädestäni.
Tiellä ajoi joku vanha papparainen joka ei nähnyt ilmeisesti kunnolla ja siksi ajoi osaksi pientareen puolella. Hän ajoi toisen koirani päälle.

Mietin jälkeenpäin että MIKSI olin ikinä lähtenyt sinne paikkaan lenkille kun se ei ollut mitenkään suunnitelmissa, vaan minun piti vaan ajaa hakemaan se videokamera.
Tuo suunnitelman muutos maksoi toisen koirani hengen.

[MJK]

En tiedä onko tätä jo suositeltu mutta mulla on aina lenkillä tuollainen taskussa ja monta irtokoiraa sillä olen saanut häädettyä pois.
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/465258/Turvakerroin-Koiraturva-turvasumutin

Ei varmasti tehoa kaikkiin mutta niihin mihin minä olen käyttänyt niin on tehonnut kyllä.

Tosi ikävä juttu teille Rigge on kyllä sattunut. Sydämestä riipaisee entisenä whippetin omistajana
Paranemisia!

[Umac]

Sumuttumista oli ainakin pp:n aikaan puhetta, meiltäkin se löytyy, tosin jo vanhentuneena.
En itse pidä sitä mukana mutta isäntä ottaa joskus.

muoks: paranemisia whippetille ja rikosilmoitus hyvä!

[Darre]

Karmeita tilanteita. Paranemista Riggen koiralle. Kun sama sattui meille, niin mietin pitkään miksi lähdettiin silloin juuri siihen suuntaan lenkille....

[Tiibetinhelmi]

Ikävä tapaus, Rigge! Toipumisia teille. Piru että näitä pitääkin sattua. Kyllä jokasiella on oikeus lenkkeillä turvallisesti missä tahtoo.

Mulla on käytössä tuo turvasuihke. Tunnustan, että yhden olen jo suihkuttanut tyhjäksi! Siinä on noin 10 suihketta. Kantomatka ei ole kovin pitkä eikä tosiaan kaikkiin tehoa, mutta on tyhjää parempi.

[Rigge]

Kiitos kaikille. Onneksi eilisellä käynnillä ei tarvinnut enää rauhoittaa, rinnan alle muodostunutta helttaa tarkkaillaan mutta sille ei tarvinnut tehdä mitään. Haava on rauhallinen, ja nyt vain toivotaan ettei siihen synny kuoliota, mikä on kuulemma yleinen puremahaavoissa. Ruokaa ei tosiaan eilen huolinut yhtään joten eläinlääkärissä tuli tyhjän mahan oksu, eli siihen saatiin pahoinvoinnin estolääke. Ihmeen hyvin on nyt antanut puhdistaa haavaa, vaikka alku oli niin vaikea. Yöllä saatiin molemmat vihdoin nukuttua. Aamulla saatiin vihdoin sen verran ruokaa alas, että pystyin antamaan kipulääkkeen. Torstaina taas tarkastukseen, ja katsotaan pidetäänkö dreeniä vielä perjantaihin asti.

Turvasumutteen voisi kyllä hankkia vastaavan varalle. Jo vuosia sitten edellisen whippetin kanssa pelkäsin tätä tilannetta, kun kuulin että kylällä kulki dogo argentino vapaana. Se on henki pois jos tämmöiseen tirriäiseen tarttuu kurkusta kiinni.

[Kissimyyr6-66]

Hienoa että toipuminen on alkanut, tämmöisiä ei saisi sattua, mutta myös läheltä piti- tilanteita on turhan usein (tilanne tuskin on muuttunut paremmaksi).
Oikein tehty se rikosilmoituskin vaikka se ei ehkä paljoon johda, näistä pitäisi tehdä aina.

Itsesyytöksiä kannattaa karttaa, niitä tulee vaikka eivät ole rationaalisia. Ei ole ennalta arvattavissa missä tämmöinen sattuu, voi sattua ihan omalla kotiovellakin.

[Darre]

On ollut pitbullilla ihan äärettömän fiksu omistaja (not). Onneksi villakoira jäi henkiin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e2b3 ... e9b0642d13

[Tiibetinhelmi]

^
Voi jumaliste. Syvä huokaus.

[pikku-haukku]

^^ Ei voi käsittää joidenkin koiranomistajien aivottomuutta

[Rudytar]

Ei voi käsittää joidenkin koiranomistajien aivottomuutta

Koskavoimakoiria haluavat vain aivottomat ja niitä myydään heille.

[Kissimyyr6-66]

On ollut pitbullilla ihan äärettömän fiksu omistaja (not). Onneksi villakoira jäi henkiin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e2b3 ... e9b0642d13

Jösses

Eikö olisi pienempikin tyhmyys riittänyt.

[Mea]

Nyt en malta olla laittamatta fb:ssä vastaan tullutta postausta. Oikeasti on olemassa yhdistys Christian Single Moms Against Pitbulls. Ja nämä ovat oikeasti tosissaan. Eiköhän se vika nyt kuitenkin enimmäkseen löydy sieltä hihnan toisesta päästä? En millään usko etteikö tämä olisi "vain" koira oikeissa käsissä.

[msk]

Ehkä vähän yliampuvaa joo.
Mutta roduissa on eroja. Ja pitbullit ja sen tyyppiset koirat ovat erilaisia kun ns. "normaalit" koirat (koska niitä on jalostettu sellaisiksi) ja siksi en ihan ymmärrä niitäkään jotka väittävät että nuo rodst ovat ihan kuin mitkä muut koirat hyvänsä.

[Kissimyyr6-66]

Noi mammat on kyllä vähintään yhtä pelottavia

[Darre]

Ehkä vähän yliampuvaa joo.
Mutta roduissa on eroja. Ja pitbullit ja sen tyyppiset koirat ovat erilaisia kun ns. "normaalit" koirat (koska niitä on jalostettu sellaisiksi) ja siksi en ihan ymmärrä niitäkään jotka väittävät että nuo rodst ovat ihan kuin mitkä muut koirat hyvänsä.

Noilla mammoilla menee tosiaan ehkä hiukkasen yli. Mutta todellakaan ei voi väittää, että voimakoirat ovat ihan samalaisia koiria kuin vaikka jotkut pienet seurakoirat, perhoskoira tai cavalier esimerkiksi. Ne eivät lähtökohtaisesti voi eivätkä halua vahingoittaa tai tappaa toista koiraa. Voimakoirilla sen sijaan on potentiaalisesti sekä halu että kyky. Siksi niiden omistajilta vaaditaan enemmän vastuuntuntoa ja ymmärrystä siihen millainen eläin hihnan päässä on.

[*kiranas*]

^ menee sivuraiteille, ja edelleen voimakoirat on eri asia. mutta silti sanon, jottei nyt ruusunpunasilla laseilla pikkukoiriakaan katsella. tiedän tapauksen jossa perhoskoira on käynyt toisen lajitoverinsa kimppuun ja kyllä siltä toiselta henki lähti. samanmoisen tapauksen tiedän kahden chihun välillä. joten kyllä, henki lähtee silloin kun ottavat tosissaan yhteen. kun saa sitä osumaa oikeisiin kohtiin, niin ei sitä eläinlääkärissäkään korjata.

[Darre]

Sen takia sanoinkin, että lähtökohtaisesti. Jokainen koira, jolla on hampaat pystyy toki puremaan.

[msk]

Tottakai jokainen koira (jolla on hampaat) pystyy puremaan ja vahingoittamaan, sehän on itsestään selvää.
Mutta jokainen voi kohdallaan miettiä miksi todennäköisesti haluaisi oman koiransa tai itsensä kimppuun mieluummin chihuahuan kuin pitbullin.

[Darre]

^ Juuurikin näin.

[Mella M]

Voi ei Rigge, tuo on varmaan jokaisen koiran omistajan pahin painajainen ja varsinkin pienen koiran kanssa tuntuu, että saisi olla välillä silmät selässäkin.

Ja mitä tulee chihuihin ja perhoskoiriin, niistä puhuminen tässä yhteydessä on minusta jotenkin aivan tarpeetonta asian sivuraiteille viemistä. Mä en usko, että chihut ja perhoskoirat on ihan niitä koiria, jotka tuolla kadulla voivat käydä melkein minkä koiran päälle tahansa ja saada aikaiseksi kuolettavat vammat. Varsinkin omassa laumassa monille sellaisillekin koirille voi tulla välillä aika rajujakin yhteenottoja, jotka eivät ole välttämättä mitenkään yleisesti vaarallisia koiria. Voisin kuvitella, että jos chihu tai perhoskoira ottaa hengen toiselta samanrotuiselta, niin kyse on jostain nimenomaan tällaisesta tilanteesta. Mutta joka tapauksessa, niin älyttömän harvinaisia, että minusta ainoastaan saivartelua, kun puhutaan oikeasti niistä koirista/roduista, jotka ovat vaarallisia lähes kenelle tahansa ja päätyvät jatkuvasti sellaisen porukan käsiin, mikä tuossa Darren jutussakin oli.

[Biarritz]

Tämä on nyt vähän ot kun näissä ei ollut kyse koirapuistossa tapahtuneista hyökkäyksistä, mutta sellainen äppi voisi olla kätevä, että kirjautuu siihen aina sisään silloin kun koiransa (joka koiralle siis luotaisiin äpissä oma profiili johon mm. nimi, kuva ja rotu tunnistamista helpottamaan) on jossain tietyssä koirapuistossa niin puistoon tulijat tietäisivät vähän etu käteen keitä siellä milloinkin paikalla. Eihän tämä heihin tehoa, jotka ovat muutenkin piittaamattomia yhteisistä säännöistä, mutta toimisi niissä tilanteissa kun on esim. tiettyjä koiria jotka eivät tule keskenään toimeen (vaikka suurosan muista koirista kanssa olisivatkin ihan ok) ja joiden omistajat myös tiedostavat tämän. Ei tarvitsisi saapua paikalle asti ja todeta vasta siellä että ei ole sopivaa porukkaa.

[Dacrest]

Nyt en malta olla laittamatta fb:ssä vastaan tullutta postausta. Oikeasti on olemassa yhdistys Christian Single Moms Against Pitbulls. Ja nämä ovat oikeasti tosissaan. Eiköhän se vika nyt kuitenkin enimmäkseen löydy sieltä hihnan toisesta päästä? En millään usko etteikö tämä olisi "vain" koira oikeissa käsissä.

Noilla menee pahasti överiksi.

Miksi mulle ei tule bull-rotuista koiraa: kaveripiirissä on/on ollut mm staffeja, bullterriereitä ja amstaffeja. Tosi kivoja koiria, ihmisystävällisiä. On käyty yhdessä lenkillä ja kylässä.

Noiden rotujen urokset eivät yleensä siedä aikuisia uroksia, joten jos mulla on uros ja keverilla bull-rotuinen samaa sukupuolta, en laske koiraani lähellekään. Muutenkin on käytetty normaalia suurempaa harkintaa voivatko koirat olla keskenään tekemisissä.

Yhden kaverin bull-uros meni täysin varoittamatta metallihäkistä läpi, perheen ohikulkevan samanrotuisen vanhan nartun päälle. Yritti tappaa (vaikka narttu alistui) mutta ihmiset ehtivät väliin ja narttu saatiin kursittua kasaan.
Toisen kaverin bull-narttu eli sopuisasti muun rotuisten urosten ja narttujen kanssa kanssa laumassa (aina valvonnan alaisena), kunnes yhtenä päivänä, ilman mitään triggeriä kävi lauman pienemmän nartun päälle. Tämäkin pikkukoira ihmeen kaupalla selvisi, vaikka sai yhdestä puraisusta kallonmurtuman: omistaja oli vieressä ja pääsi heti puuttumaan tilanteeseen.
Kaverin aikuistuva bull-uros kävi täysin varoittamatta tutun kultsu-uroksen kurkkuun kiinni. Omistaja sai sen irti kun tajusi työntää sormet koiran sieraimiin: koira irroitti vasta kun siltä loppui happi.
Yhden kaverin bull-uros oli ihmisten poissaollessa päässyt jollain ihmeen tavalla murtautumaan lähes pomminvarmasta häkkiovesta läpi ja käynyt perheen palveluskoirauroksen päälle. Omistajan tullessa kotiin kämppä oli kuin teurastamossa, bull-uros täynnä haavoja ja pk-uros makasi lattialla henkihieverissään. Ihme kyllä, tämäkin koira saatiin paikattua elävien kirjoihin.
*Lis* koirat olivat eri huoneissa niin ettei niillä ollut näköyhteyttä.

Nää kaikki koirat on olleet ihan täyspäisiä, kivoja koiria. Asiallisilta kasvattajilta ja osaavissa käsissä: niiden kanssa on alusta asti huomioitu bull-tausta ja pyritty minimoimaan riskit.
Mun kaveripiirissä on ollut muutama kourallinen bull-koiria ja niiden kanssa on käynyt näitä yllättäviä, vakavia tilanteita prosentuaalisesti moninkertaisesti verrattuna vaikkapa palveluskoiriin, joita kaveripiirissä on ollut varmaan tuhansia.

Omaa pohdintaa eri tyyppisten koirien tappelutyylistä: esim sakemannit ensisijaisesti isottelevat ja rähisevät, vastustajan vahingoittaminen ei yleensä ole tarkoitus.
Monta kertaa olen mennyt omien koirien väliin ja joku hutiosuma voi tulla, mutta ikinä eivät ole kohdistaneet aggressiotaan minuun vaikka olisi jo tositappelu päällä ja homma edennyt vastustajan puremiseksi. Aggressio kohdistuu vain siihen alkuperäiseen kohteeseen.

Terrierit ovat alusta asti enemmän tosissaan ja ihmisen mennessä väliin, voivat sujuvasti vaihtaa ihmisen aggressionsa kohteeksi. Kun tappelumoodi on päällä, jollei koira pääse alkuperäisen kohteen kimppuun, se kohdistuu siihen mikä sattuu lähimpänä olemaan. Ja terriereillä aggression sammuminen kestää paljon sakemanneja kauemmin.

Bull-rotuisissa on terrieriä, joten en ihmettele niitä ikäviä tapauksia, joissa hyökkäyksen kohteena on ensin ollut toinen koira mutta väliin tullut ihminen on saanut pahoja puremia. Maailmalla on paljon kuolemantapauksiakin.

Vaikka rotua olisi jalostettu 20 sukupolvea seurakoiriksi, ne alkuperäiset käyttöominaisuudet tulevat joissain yksilöissä vahvasti läpi.
Et joo, koira kuin koira, mutta todennäköisemmin näyttelylinjainen beagle ajaa jänistä ja bull-tyyppinen käy tappomeiningillä toisen koiran päälle.

[Mea]

^ Avasit hyvin bull-taustaa, kiitos. Huvittaa noissa mammoissa vielä tuo "single", jos löytää puolison niin pitääkö sitten erota yhdistyksestä?

Meillä kotona on ollut pari tappelua cotonin ja partiksen välillä. Jälki on ollut hirveää mutta molemmat on saatu kursittua kasaan. Taitaa tosiaan olla olemassa sellainen tappelumoodi? Jossa ei ajatella mitään muuta. Olen mennyt väliin, ja missään vaiheessa en ole todellakaan ollut vaarassa vaihtua kohteeksi. Mutta en ole myöskään yksin saanut niitä pois toistensa kimpusta mitenkään helposti.

Luulen että nyt tappeluita ei enää tule, koska arvojärjestys on tullut selväksi. Jos partis uhittelee niin coton alistuu ja partis ei todellakaan ilokseen käy päälle.

[Umac]

Koiramme 6/2023, s.18 alk:
Yksikin koirahyökkäys on liikaa
https://www.koiramme.fi/25-artikkelit/j ... uussa-2023

[Tiibetinhelmi]

^Luin tuon, ja olen kyllä aivan samaa mieltä. Tosi kamala tilanne. Ja ne henkiset traumat.