Lemmikit

Kiva että olet ollut aktiivisena :-)

Kun muutettiin tänne 17 vuotta sitten ja tulin uuteen seuraan, niin silloin oli vielä aktiivista porukkaa tekemässä yhdessä kaikenlaista.

Seuran hallituksessa en ole ollut enää vuosiin (nykyään seuran hallituksessa on ihan omituista porukkaa :lol: ) eikä kiinnosta olla mukana) ja muistaakseni viimeinen järjestämäni juttu oli peltojälkileiri joskus 10 vuotta sitten.
Nyt järjestän Petotestipäivän ihan omiin nimiini mutta seura näyttää omineen sen itselleen kun mainostaa sitä kotisivuillaan vaikka en ole ollut missään yhteydessä seuran kanssa petotestiin liittyen.

On jäänyt treenaaminenkin kokonaan tässä tämän nilkkajupakan vuoksi.
Nyt aloitettiin Reinon ja Lakun kanssa uudelleen.

Mä tykkään noista yhdistysjutuista jos on mukavaa porukkaa. Piti oikein miettiä, aloitin jo 70-luvun lopulla paikallisessa spanielikerhossa. Siitä jatkanut vaihtelevan aktiivisesti omien rotujen rotuyhdistyksissä, eri toimikunnissa jne. Ja nyt reilu 10 vuotta tässä meidän paikallisessa pk-yhdistyksessä.
Ja itseasiassa muistin, että olenhan mä menossa hakuleirille viikon päästä. Tarkoituksena oppia siellä ottamaan koiran kanssa haussa tyhjiä pistoja, tajusin ettei olla niitä treenattu oikein ollenkaan :oops:

Mä en ole enää vuosiin ollut itse sillä lailla aktiivisena omassa seurassa että jotain järjestäisin. Aika aikaansa kutakin.
Niitä vuosia on kuitenkin takana yli 30 kun olin aktiivina muille järjestämässä sitä sun tätä.

En maksullisissa mutta meidän yhdistys järkkää pelastuskoirajuttuja, joissa käyn viikoittain. Sitten jälkitreenit ja tottistelua yhdistys järkkää viikottain mutta niissä käyn satunnaisesti. Itse järkkään yhdistykselle ns. viikkotreenejä peko-puolella, niissä siis säännöllisen epäsäännöllisesti. Ja yhdelle viestiviikonlopulle ilmosin meidät.
Mun onni on aktiivinen yhdistys, itsekin siellä siis aktiivina. Eilen vedin näyttelytreenit, toiset tulossa ja mulla on jälkitreenivuorot loppukesään neljä kertaa.

Meillä on tuo Reinon perjantai PK-treeni omatoimiryhmä. Tuleva arkitoko on ohjattu ryhmä ja Rally-Toko on ohjattu ryhmä.
Maksavat seuran jäsenmaksun, ei muuta.

[quote="Koiruuksia"]Käyttekö koirienne kanssa missään säännöllisissä treeneissä kodin ulkopuolella?[/quote]

kaverin kanssa tottistellaan, milloin hallilla ja milloin ulkona, mutta missään ohjatussa tai porukassa en käy.

Ei tällä hetkellä, kaikki maksulliset harrastukset on jäissä opiskeluihin liittyvän talouskurimuksen ja logististen haasteiden vuoksi.

Meillä on rally-tokotreenit kerran viikossa. Varsinaisesti treenipaikka on Ketulle, mutta jos joku treeniryhmästä on poissa niin ostan paikan myös Hukalle. Tiputin Hukan rallyssa takaisin alo-luokkaan kun se nyt sääntöjen muuttumisen vuoksi oli kertaluontoisesti mahdollista (uusissa mes-tehtävissä olisi ollut minusta liikaa uutta opeteltavaa sekä minulle että koiralle). Nyt Hukalla on "siirto-alosta" yksi 100 p. tulos eli ilmoitan sen seuraaviin kisoihin avo-luokkaan, on aivan turhaa pyöriä sen kanssa alossa. Luulisin, että mennään voittajaan asti ja sitten jossain vaiheessa senioriluokkaan. Ketulle koitan saada rtk1 tänä vuonna, mutta todennäköisesti jatketaan sen jälkeen vielä alossa ja haetaan kisakokemusta.

Käyttekö koirienne kanssa missään säännöllisissä treeneissä kodin ulkopuolella?
Mulla jäi kaikki tämän nilkkajupakan vuoksi enkä ole sen jälkeen ilmeisestikään päässyt enää "käyntiin."

Lakulla olisi maanantaisin RallyTokotreenit ja Reinolla perjantaisin PK-treenit. Kesäkuun alusta siihen lisänä vielä arkitottelevaisuustreenit kerran viikossa.
Toivottavasti saan itseni liikkeelle ja noihin treeneihin.

Nytpä se myrkyn lykkäs.
Myös Max on sitä mieltä että täällähän voi liikkua. Eilen yhtäkkiä tuli olohuoneen lattialle tepastelemaan ja sekös Lakua kiinnosti.
En voinut päästää sitä Maxin luokse ettei Max lähde karkuun.
Mies oli keittiössä joten pyysin häntä kutsumaan Lakun sinne kanssaan.

Max olikin sitten siinä kuin herhiläinen ympärilläni kun istuin sohvalla. Käveli myös lattialla ja oli jopa menossa keittiöön Sylvin ja Moritzin mukana kun Sylvi sai lääkkeen. Onneksi ei kuitenkaan mennyt.

Täytyy sanoa että aika väsyttävää katsoa kissanjahtausintoista koiraa ja niitä kahta kissaa joita se on halunnut jahdata melkein kaksi vuotta, pyörimässä siinä ympärilläsi.
Max on vielä hyvin varuillaan.

Ainakin joskus :D
En meinaa uskoa että Moritz on nyt täällä joka paikassa Sylvin kanssa ja ilman Sylviä.
Sehän on tavattoman aktiivinen kissa.

Kunhan kevät/kesä tulee niin sitten ollaankin taas jännän äärellä kun pitää totuttaa Laku kissoihin myös tuolla niiden tarhassa.
Tulee hiki ja jännitys pelkästä ajatuksesta.

Hienoa, että koulutus on tuottanut tulosta. Sinnikkyys palkitaan! :-)

Kiitos <3

On ollut kaikesta huolimatta (tämä on ollut myös hyvin stressaavaa ja ahdistavaakin ajoittain) hienoa päästä tutustumaan näin totaalisesti erilaiseen koiraluonteeseen kuin mitä on ikinä aiemmin omassa huushollissa ollut. Ei ole omalle kohdalla aiemmin sattunut näin kovaa, näin tulista ja näin helposti kiihtyvää koiraa.
Olen oppinut aivan valtavasti uutta tämän tyyppisen koiran kouluttamisesta Lakun kanssa tähän mennessä tehdyn matkan aikana.

Mahtavaa Koiruuksia. Hienoa työtä sulta, ja hieno Laku <3

Ei varmaan vielä olekaan ihan aikuinen.
Mutta niin hieno! <3

Lakupojasta on kasvanut mies, vaikkei ihan aikuinen mieleltään varmaan vielä olekaan.

Läpimurto on tapahtunut. Moritz liikkuu täällä ihan kuin ennen Lakua. Eikä Laku välitä siitä sen enempää kuin Sylvistäkään. Ja Moritz osaa sanoa Lakulle jos se jostain syystä tungettelee liikaa. Moritz taputtelee Lakua tassulla naamaan. Ja Laku hyväksyy ja ymmärtää että oli liian tungetteleva. Laku haluaisi leikkiä Moritzin kanssa. Heiluttaa sille kippuraa.
Max pelkää vielä Lakua, mutta sekin liikkuu täällä enemmän kuin aiemmin.
Lauantai-iltana katsoin silmät pyöreinä kuinka Max käveli kaikessa rauhassa olohuoneen lattialla vaikka Laku oli sohvalla.
Max ei huomannut sitä. Sitten kun huomasi niin kiipesi tolppaa pitkin ylös ja meni pönttöuunin päälle. Ei mennyt mitenkään paniikissa edes.
Max katselee usein ylhäältä kun Moritz elelee lattialla, sohvalla jne. ja Laku on samassa tilassa. Toivottavasti se rohkaistuu jossain vaiheessa että pystyy alkaa elämään normaalisti sekin.

Tämä on kyllä aika hienoa. Olen niin ylpeä Lakusta. Aivan tavattoman hieno pieni mies. <3

Panta on uudelleen kaulassa :mrgreen:
Lähti homma vähän eskaloitumaan. En halunnut että menee jahtaamiseksi asti joten värinä taas muistuttelee ja häiritsee Lakua tietyissä tilanteissä että nyt on oikea hetki kääntää kissalle selkä ja mennä hakemaan mammalta nami.
Voihan se olla että sillä on tuo panta kaulassa niin kauan kuin täällä kissoja on.

^Toivotaan, että tilanne jatkuu hyvänä eikä takapakkia tule! :thumbup:

Torikokouksia ei ole saatu järjestettyä koska Max ei halua Lakun vuoksi osallistua.

Jatkan tätä yksinpuheluani.

Tilanne on tällä hetkellä se, että Lakulla ei ole enää värinäpantaa käytössä. On mennyt jo monta päivää ilman, ja tällä
hetkellä vaikuttaa ettei sitä tarvitakaan. Toki tilanne voi muuttua.

Pientä edistymistä on Maxin osalta tapahtunut. Se varoo edelleen Lakua ja on varuillaan eikä liiku samalla tavalla kuin Moritz mutta se on alkanut kuitenkin liikkua täällä enemmän lattialla vaikka Laku olisi samassa tilassa. Lakua kiinnostaa Max aika paljon joten tarkkana pitää olla ettei se vaan pääse ryntäämään.
Laku kuitenkin on sen verran rennossa mielentilassa Maxia katsellessaan että pystyy syömään namia. Se on hyvä juttu.

Seuraavana tavoitteena on saada pidettyä ruokailuhuoneen pöydällä kissojen "torikokouksia" iltaisin niin että Laku osallistuu lattialta käsin. Palkkaan sitä lattialle.
Kissat saavat pöydällä Dremieseja. Siinä samalla treenataan kissojen luoksetuloa.

Eilen tapahtui huima edistysaskel!
Olin keittiössä porttien takana ja Laku oli muiden koirien kanssa toisella puolella.
Max tuli keittiöön!
Laku katseli sitä toisen portin takaa. Kehuin ja palkkasin Lakua ja kehuin ja silittelin Maxia kun ei ollut mitään siinä käsillä millä olisin sitä ruokapalkannut.
Mutta ihan mahtavaa! Eka kerta kun Max uskalsi tulla edes portin takaa Lakun lähellekään, edes näkyviin.

Toivotaan että talven aikana tilanne vielä paranee.

Kiitos, toivotaan tosiaan, että sinnikkyys riittää :D Eikä tuosta tosiaan taida koskaan mitään rauhallisuuden perikuvaa tulla, vaan täytyy sopeutua paljon aiempaa aktiivisempaan arkeen.

Jos siitä ei koskaan tule rauhallista :D
Jos se vaan on vauhdikas tyyppi?
Tsemppiä, hyvä siitä tulee kun vaan jaksaa olla johdonmukainen ja sinnikäs :-)

Koiruuksien kokemukset ja edistyminen Lakun ja kissojen osalta on tosi rohkaiseva esimerkki, miten aika vaikeasta tilanteesta voi päästä edistymään kun vaan jaksaa tehdä töitä. Ja osaa :) Tämä luo mulle vähän luottamusta siihen, että vaikka tän mun sheltti-riiviön kanssa jäisi jotain ongelmia, niin me varmasti kyetään ne jollain tavalla hoitamaan.

Sheltti-riiviön osaltakin kyllä jotain pientä edistystä tapahtuu, en tosin tiedä miten paljon siitä on mun ansiota :D Pahimmat kilarit henkilön paikalta poistumisen osalta on loppuneet ja aika usein pystyy esim. alakertaan menemään vaikka se ei olis ihan uninen, mutta edelleen välillä kun poistuu vain vessaan (saati alakertaan tai ulos) ja herra on väärässä mielentilassa, se haukkuu perään. Erilaisia rauhoittumisharjoituksia olen yrittänyt tehdä, ja petiä ja häkkiä opettaa. Vain lyhyitä aikoja se vielä malttaa esim. pedillä olla, ja heti se häipyy, kun tulee jotain mielenkiintoista näköpiiriin. Mutta tosiaan osittain tässä taitaa auttaa sekin, että sillä tapahtui joku yleinen rauhoittuminen muutama viikko sitten. Ilmeisesti sillä kesti vaan sen nelisen viikkoa ennen kuin se oli kunnolla kotiutunut ja oppi vähän meidän rutiineja. Iltavillikohtauksetkin loppui melkein seinään, ja nyt se rauhoittuu illalla nukkumaan ihan kohtuu helposti. Mutta matkaa rauhalliseen shelttiin on vielä :D

Mulla on nyt jäänyt kissojen treenit ihan kokonaan väliin kun Laku on työllistänyt mua viimeiset puolitoista vuotta niin täydellisesti.

Kiva kuulla onnistumisista koulutuksien suhteen.

Meillä lähes ainoa koulutussaavutus on, että jokainen odottaa omaa namiaan eikä Dreamieseja.

Olen NIIN onnellinen, oltiin Reinon kanssa tänään pitkästä, pitkästä aikaa tottistreeneissä.
Tässä on mennyt yli vuosi ettei olla treenattu ollenkaan.

Meillä oli tosi kivaa, ja Reino on <3

Seuraavat treenit sunnuntaina :-)

Kiva lukea asiasta! :)

Unohtui kertoa Lakun ja kissojen edeottamuksista.
Moritz ei enää aiheuta juuri mitään mielenkiintoa liikkuessaan täällä. Laku käyttäytyy ihan samalla tavalla kuin Sylvin kanssa.
Saattaa käydä haistamassa ja kissa puskee sitä. Tai sitten ei vaivaudu edes menemään katsomaa.
Max on vielä varovainen Lakun kanssa. Ne eivät ole haistelleet toisiaan vielä.
Max on yleensäkin tosi varovainen, ei aina esim. voi mennä luukusta ulos jotain syystä ja sitten kun avaan sille oven niin voi haistella ilmaa jopa minuutin varmistuakseen ettei terassilla odota mikään peto tai muu vaarallinen asia.

Luukut ovat vielä auki ja kissat käyvät tarhassa ihan säännöllisesti. Viihtyvät jo enemmän sisällä mutta niillä on koko yläkerta jossa ovatkin paljon nukkumassa päivisin.
Iltaisin ovat enemmän olohuoneen pönttöuunin päällä tai nukkumakopassaan katonrajassa. Kiipeilevät kiipeilytolpissa ja hyppelevät seinällä olevilla tasoilla.
Lakua ei se häiritse. Maxia saattaa alkaa tuijottamaan mutta riittää kun kieltää. Ei ole tarvinnut käyttää värinäpantaa pitkään aikaan. Se on kuitenkin Lakulla sisällä päiväaikaan koko ajan kaulassa. Ja mulla roikkuu kaukosäädin ja herkkupussi kaulassa koko ajan hereillä ollessani.
Ulkona Laku ei enää tarvitse pantaa, ei juokse kissatarhan sivulta toiselle enää, mitäteki vielä leväällä ennen kuin saatiin värinäpanta.
Ja yritti sen jälkeenkin mutta luopui tavasta värinäpannan avulla.

Voisin perustaa firman jossa neuvotaan miten basenjin saa olemaan jahtaamatta kissoja sisällä :lol:

Siitä tulikin mieleeni että viime kesänä jäi Lakun kanssa kissatarhakoulutus väliin osin nilkan (kun en pystynyt kävelemään ilman keppejä) ja osin sen vuoksi että oli liian kuuma. No, ensi kesänä sitten.

Portit ovat vielä paikoillaan koska ne mahdollistavat kissojen rauhallisen kulun esimerkiksi yläkerrasta kellarin portaikkoon syömään ja sieltä saunan ikkunassa olevan luukun kautta tarhaan.

Keittiössä on kaksi porttia kun on kaksi oviaukkoakin. Jos olen keittiössä tekemässä jotain niin Laku on mukanani että pystyn vahtimaan sitä kissojem suhteen.
Kissat pääsevät vapaasti kulkemaan halunsa mukaan porteista huolimatta, mahtuvat rimojen välistä.

Olen hyvin tyytyväinen nyt tähän arkeen ja tähän tilanteeseen, ja siihen miten se on koko ajan hissukseen mennyt parempaan suuntaan.
Tähän ei ole mitään pikaratkaisuja mutta olen täysin varma että vielä koittaa se päivä kun myös Max ja Laku ovat rentoja toistensa seurassa eikä mitään portteja tarvita.
Pikkuhiljaa.