Lemmikit

Joo whippet menee lyhyellä loikalla metristä yli tai sitten riittää se henkinen este. Joku 150cm alkaa jo olla enempi este, mutta ei mahdoton sekään.

Joillekin riittää metrinen aita ihan rodusta riippumatta. On ns.henkinen este. Metristähän yli menee koira kuin koira jos on mennäkseen. Tiedän vipun joka pysyy hevoshaassa, eli aitana naru siellä toinen täällä -systeemi. Tiedän myös hepun, joka änkeää tuuletusikkunasta itsensä pellolle aina kun silmä välttää, mutta ei silti lähde karkuun. Vapaus ennen kaikkea.

Yksi haaverotu mullakin. Mutta riittääkö whippetille jos piha on aidattu metrin korkealla verkolla? Lunta ei suuria määriä ole.

MJK hyvä näin! Siksipä kysyjälle ehdotinkin olemaan suoraan yhteydessä kasvattajiin. Jos ovat yhtään vastuuntuntoisia, niin kodinvaihtajat "kulkevat" usein heidän kauttaan. Itse ainakin kirjotin sopimuksiin ehdon, että ensimmäisenä yhteys minuun ja minulla etuosto-oikeus jos uutta kotia joutuu etsimään. Toki sopimus on vain paperinpala.

Yhdessä tapauksessa näin kävikin, koira ei koskaan minulle tullut takaisin, vaan yhdessä alkuperäisen omistajan kanssa löysimme uuden kodin. Kiiretapaus tämä ei ollut, aika ei vaan omistajalla enää riittänyt useaan koiraan ja vastasyntyneeseen ihmiskakaraan. Muut koirat olivat hänen omia kasvattejaan ja omistaja tiesi, että olen valmis ottamaan "oman" poikani takaisin kotiin. No narttulaumaan ei sitä olisi ollut järkevää ottaa, joten rauhassa etsimme kotia. Sellainen löytyikin ja edelleen yli kymmenvuotiaana porskuttaa poika menemään.

Tuo aikuinen kodinvaihtajahan olisi tosi hyvä niin tietää luonteen ostaessa. Mulle tuli kesällä eri rotua olevan aikuinen kodinvaihtaja ja en enempää tyytyväinen voisi koiraan olla. Tuli toki kasvattajalta ja kaikki kerrottiin koirasta rehellisesti ja oli vielä suullinen sopimus että jos tulee ylitsepääsemättömiä ongelmia sen kanssa niin voi aina palauttaa.
Meillä oli niin kyllä tämän koiran kanssa rakkautta ensi silmäyksellä molemmin puolin.
Omaani haeskelin 3kk kunnes tärppäsi sopiva ja rotu on suunnilleen yhtä runsaslukuinen kuin whippettikin.

Facebookin whippet ryhmään kannattaa liittyä. Ja vinttikoirat ryhmään (julkinen).

Kahden uros whippetin otannalla vastaan. Kylmänarkuus on yksilöllistä, tietenkään whippet ei lähde pitkälle lenkille kun pakkasta on yli 15, tai jos sataa ja tuulee. Sellanen alle -10c kuiva pakkanen ei ole niin paha.
Parhaiten luoksetulon olen saanut opetettua nimenomaan whippetille. Ne on niin omaan ihmiseen takertuvia. Toki silmät on hyvä olla selässäkin, koska ne saattaa lähteä jäniksen tai kauriin perään.
Mökillä juoksivat vapaasti, ja pieniä vekkejä tuli, mutta ne parani lähes itsestään. Koira oppi aika hyväksi vaihtelevassa maastossa väistelemään puita ja kiviä.
Eroahdistusta oli molemmilla, jonkin verran. Parhaiten sen saa kuriin kun on rutiinia ja opettaa koiran pennusta asti sietämään yksinoloa. Whippet tarvitsee koirakaverin. Mielellään toisen whippetin.
Livenä tutustumaan vinttikoiraradalle tai näyttelyihin.
Pennun hinta näyttäis olevan siinä 1500-1600€.

Paljonko wipukan pennut maksaa nykyään?

Näöllä metsästävä metsästyskoira eli erittäin voimakas saalisvietti, osalla myös voimakas riistavietti eli menevät hajujenkin perässä; hyvin loukkaantumis- ja tapaturmaherkkä, luonteissa paljon epävarmuutta, arkuutta, aggressiivisuuttakin (näistä ei vaan puhuta), yllättävän paljon terveysongelmia (näistäkään ei puhuta avoimesti). Vaatii säännöllisen irtijuoksuttamisen, mihin tarvitaan luvallinen turvallinen autoton ja riistaton paikka. Koirapuistossa jahtaa herkästi tosimielessä pienempiään ja suuremmat ottavat tosimielessä saaliikseen. Melko kylmänarka. Eroahdistuksestakin aika usein kuulee.

Tämä kaikki koskee samalla tavalla kaiken linjaisia koiria eli et voi kuvitella saavasi esimerkiksi vähemmän saalisviettistä tai riistavietitöntä vipukkaa ottamalla näyttelylinjaisen.

Kiitos teille! En oletakaan italianvinttikoiran olevan whippet pienoiskoossa, kun en sitä(kään) rotua tunne. Siksi heti alkuun molemmista kyssäriä. Whippet ilmeisestikin tykkäisi retkeilystä vaikka tuntureilla, mutta miten italianvinttikoira?
Whippet harrastajien sivuilla olenkin tämän päivän viettänyt :D
Pukeminen ja sade/pakkasinho on jo nykyisen koiran kanssa tuttua, joten ei haittaisi jos tulisi toinen samanlainen, kovissa pakkasissa joutuu nytkin lenkkeilemään ilman koiraa. Nykyinen koira on pieni, säkä n.28 cm, mutta käsittääkseni whippetkään ei ole mikään jyrääjäluonne, vaikka olisikin isompi?

Mä tykkäisin ihan hirveästi whippeteistä mutta en enää halua ainakaan pohjois-suomessa asuessa sellaista kylmänarkuuden takia. Yksi uros on siis ollut ja se oli kaikin puolin aivan ihana koira. Toki se ei tykännyt vieraista koirista mutta ei ollut remmirähjä kuitenkaan.
Ihmisille oli todella lempeä ja muutenkin kiva kainaloinen luonteeltaan.

Aikalailla maksimi pakkanen oli -15, että sitä pystyi edes vahvasti vaatetettuna ottaan pitemmälle lenkille mukaan. Itse tykkään lenkkeillä myös niissä -30 pakkasissa. Sateella se kyllä lenkkeili, mielellään sadetakki päällä.

Tapaturmia niille tulee herkästi kun juoksevat kovaa ja jarrut puuttuu välillä. Nahka on myös ohutta ja repeytyy herkästi osuessaan johonkin terävään.
Mulla se oli ainut koira silloin jota pystyi pitämään vapaana niin ehkä se sen takia säästyi isommilta vahingoilta, laumassa juostessa varmasti herkemmin sattuu ja tapahtuu.
Italianvinttikoiraa en uskaltaisi ottaa niiden hentojen jalkojen vuoksi.

Reissukaverina se oli aivan verraton, ui kuin kala vedessä joka paikassa.
Ehkä joskus eläkkeellä Espanjassa asuessani laitan vielä sellaisen :P

Whippet Harrastajien sivuilta löytyy kattavasti tietoa sekä kasvattajalista, ihan kaikki eivät siinä mukana ole. Sieltä voisit katsoa asuinpaikkaasi lähellä olevia kasvattajia ja sitä kautta varmaan paras vaihtoehto kysellä aikuista koiraa. Näin itse tekisin. Toki tunnen kasvattajia ja harrastajia jo muutenkin paljon pitkältä ajalta. Ajatuksissa hiukan muhii vipetin hankinta lähitulevaisuudessa ja olen jo asian tiimoilta jutellutkin parin kasvattajan kanssa. Ei siksi että rotua haluaisin vaihtaa, syyt ovat toisaalla. Ja paras tapa tosiaan on livenä tutustua rotuun, on niin monta erilaista yksilöä kuin on omistajaakin, kuten kaikissa roduissa. Ja sanon vain, että italiaano ei ole whippet pienoiskoossa. Onnea etsintään, hyvä valinta!

Rekkaamattomana en saakaan lisättyä, että italianvinttikoirastakin olisi mukavaa kuulla kokemuksia. Se voisi olla toinen vaihtoehto.
Kiitos:)

Muutaman whippetin olen tavannut ja vaikuttaisi sopivalta meillekin. Etsin toki lisää tietoa mutta olisi mukavaa kuulla myös muiden kokemuksia rodusta.
Lähinnä toivoisin löytäväni jo aikuisen kodinvaihtajan, sitten kun sopiva yksilö osuisi kohdalle.