Ketju ihmettelyille

[Dacrest]

Vaikea aihe. Pitäisikö sitten ihan oikeasti tehdä selkeä ero ammattimaisesti kasvattavien kasvattajien joukkoon ja hyväksyä nuo kulut verovähennyksiksi.
Pitäisikö ammattimaisesti koiria kasvattavien ilmoittautua johonkin rekisteriin josta verottaja näkisi ja osaisi hyväksyä nuo kulut verovähennyksinä?

Juuri tuosta on kyse. Satunnaisesti/pienimuotoisesti kasvattavat ovat saaneet vähentää vain suoraan pentueeseen liittyvät kulut, mutta jos kasvatus on katsottu tulonhankkimis- tai elinkeinotoiminnaksi, niitä "yleisiä elantomenoja" on saanut vähentää. Mikä on ihan loogista - kaikessa muussakin tulonhankkimis- tai elinkeinotoiminnassa kuluja saa vähentää.

"Varsinaiseen koirankasvatukseen ja pentujen teettämiseen liittyvät tulot ja menot ovat verotuksessa toiminnan luonteen mukaan joko harrastustoimintaa, tulonhankkimistoimintaa tai elinkeinotoimintaa.

Toiminnan luonne vaikuttaa esimerkiksi kirjanpito- ja muistiinpanovelvollisuuteen, tulojen ja menojen ilmoittamiseen sekä tappion vähennysoikeuteen. Rajatapauksissa Verohallinto arvioi tilannetta kokonaisuutena ja toiminnan luonne ratkaistaan kokonaisarvion perusteella.

Jos teetät toistuvasti pentueita ja toiminnallasi on vakaa tulonhankkimistarkoitus, kasvatustoimintaa pidetään verotuksessa lähtökohtaisesti tulonhankkimistoimintana.

Koirankasvatus on verotuksessa harrastustoimintaa silloin, jos toimintasi varsinainen tarkoitus ei ole tulojen hankkiminen. Esimerkiksi yksittäisen pentueen myyminen voidaan katsoa verotuksessa harrastustoiminnaksi. Jos harrastuksena pidetystä kasvatustoiminnasta on enemmän menoja kuin tuloja eli toiminnasta tulee tappiota, et voi vähentää tappiota verotuksessa.
...
Et voi vähentää emokoirasta aiheutuneita kuluja, esimerkiksi

-emokoiran hankintakuluja ja ruokakuluja
-näyttely-, koe- tai harrastusmaksuja
-yleisiä terveystutkimuksia
-ylimääräisiä asunto- tai tilakuluja
-muita koirien pitämisestä aiheutuneita kuluja.

Nämä koiriin liittyvät yleiset elantomenot eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia riippumatta siitä, pidetäänkö toimintaa harrastuksena, tulonhankkimistoimintana vai elinkeinotoimintana."
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot/ansiotulot/koirankasvattajan-verotus/


Jos nikkaroit pari sohvapöytää vuodessa ja myyt ne, se on harrastusmuotoista toimintaa. Kaikki tulot luonnollisesti pitää ilmoittaa verottajalle, mutta vähennyksiä tuosta harrastuksesta et todennäköisesti voi tehdä kuin tarvikkeiden verran.
Jos nikkaroit muutaman pöydän kuukaudessa (mutta se on vain lisätuloa), se katsotaan todennäköisesti tulonhankkimistoiminnaksi ja voit lisäksi vähentää osan tila-, matka- ja työkalukuluista.
Jos perustat puusepänverstaan ja se on sun päätulonlähde (elinkeinotoimintaa), voit tietenkin vähentää kaikki toimintaan liittyvät kulut.

Kyse on verottajan muuttuneesta tulkinnasta. Nyt on koirankasvatuksessa myös tulonhankkimis- ja elinkeinotoiminta rinnastettu harrastustoiminnaksi.

[aunet]

Kopioin itseäni koirauutisten alta:

SuKoKan sivuilla erittäin hyvää keskustelua kasvattajien välillä asiasta. En tiedä kuinka paljon tällä palstalla on kasvattajia ja ketkä ovat SuKoKan jäseniä, lainata sieltä en voi kenenkään kommentteja. Siellä mm. kasvattajia, joilla kirjanpito hyvin kunnossa ja ilmoitukset tehty oikein. Eräskin harmitteli, kun ei saanut vähennyksiin pentujen myyntituloista palauttamaan joutuneita kivesvikaisten maksuja, kun palleja odotellaan tiettyyn ikään asti ja vuosi ehtii vaihtua. Sama koskee muitakin synnynnäisiä vikoja. Osalle taas lankeamassa kymmenien tuhansien maksut monen vuoden takaa ja sen lisäksi tuomiot, asioita menossa oikeuteen.

Sitten vähennyksissä tuo kohta aiheuttaa hämmennystä, jossa sallitaan vähennyksiin pentujen ruokinta. Pennuthan hyvinkin elävät pelkästään nelisen viikkoa emon maidolla, eli lähes puolet ajastaan ennen luovutusta. Mites se ruokinta vähintään? Ei mitenkään, eli verottajan mukaan niitä ei ruokita, jos ruoka ei ole kupissa.

[Vieras]

Sepä se, että yksittäisen koiran pystyy myymään ihan kuin myisi muunkin samanhintaisen tavaran. Vasta kun toiminta on jatkuvaa tai juurikin tulon hankkimista tai jopa pääasiallinen tulonlähde, tulee verottaja mukaan _nykyään_, onneksi. Tosi hyvä että linjataan nyt kunnolla, ei tarvitse sitten arpoa kenenkään.

[Kulut]

Pentujen hinnat tulee nousemaan heti paljon, jos emojen ja potentiaalisten emojen kuluja ei saada verovähennyskelpoisiksi. Harvalla on varaakunnianhomoiseen jalostustyöhön, jos kaikki kulut jäisi itselle maksettaviksi harrastuskuluina.

Ajatellaanpa vaikka sijoituskoiria. Ne kasvattajat, joilta minulla on ollut pentuja, ovat varanneet pentueesta 1-2 pentua sijoitukseen. Pitkäjänteinen kasvatustyö ei oikein onnistu, jos käytettävissä on vain ne pari itselle kotiin jätettyä koiraa. Mikäänhän ei takaa, että juuri kasvattajalle kotiin jäävästä pikkupennusta kehittyy erinomainen rotunsa edustaja.

Kasvattajasta varmaan riippuu, mitä sijoituskoiran kuluja kasvattaja maksaa. Minulla on ollut yksi koira sijoituksessa, ja sen kasvattaja maksoi vakuutukset, rokotukset, näyttelykäynnit, luonnetestin & viralliset kuvat ja tarkastukset. Koira oli ulkomaantuonti eli maksoi myös kaikki sen tuontiin liittyneet kulut. Kun koira oli kaksi, hän päätti ettei käytä sitä ja luovutti sen minulle ilmaiseksi. Koira oli kyllä rodunomaisesti kaunis ja luustoltaan terve, mutta luonteeltaan hankala. Ei ollut mitenkään selvää, että johtuiko luonteen hankaluus koirasta itsestään vai oliko sen ensimmäisessa kodissa aiheutettu sille niin paha trauma. Vähintään osittain oli traumaperäistä. Kasvattaja ei halunnut ottaa riskiä, että sellaiseen käytökseen johtavat luonteenpiirteet perytyisivät hänen kasvateilleen. Niinpä hän luopui koirasta ja otti siitä melkoiset tappiot.

Noh, jos tällaisia kuluja ei voi jatkossa vähentää myyntivoitoista, niin harvalla on enää varaa suoraselkäisiin päätöksiin. Tai sitten ne kulut siirretään täysmääräisesti pentujen hintoihin. Myös vähemmän suoraselkäisten kasvattajien pennut kallistuvat samalla, ja he tekevät entistä parempaa tiliä.

Toivon kuitenkin, että verottajan uusi linja korjaantuu ylempien oikeusasteiden avulla.

[Vieras]

Siinäpähän nousee. Kohta jää pennut käteen.

[Dacrest]

^ja markkinoille rynnii entistä enemmän "halpatuotantoa".

[Mella M]

Voihan ne hinnat nousta, mutta silti itse kannatan ihan rehtiä työtä kun tällaista hämäräbisnestä mitä koirien kanssa on tehty jo kauan. Hinnan nousun vaihtoehtona on toki se, että jatkossa kasvattajat maksavat veronsa ja saavat vähemmän tuottoa.

Se on jännä, miten vihainen moni on tukien väärinkäyttäjistä, mutta pimeän rahan tekemistä ei samat tyypit katso lainkaan pahalla.

[Dacrest]

^en tiedä kuka ja missä on harmaan talouden puolella, mutta ylen jutussa kerrottiin tulonhankkimis- ja elinkeinotoiminnan harjoittajien eriarvoisesta kohtelusta verottajan taholta.

[Thirteen_2]

Moni kasvattaja ilmoittaa nykyisin kyllä tulonsa, tässä enemmänkin kyse siitä, mitä kuluja hyväksytään vähennykseksi. Harva kasvattaja tuo esimerkiksi ulkomailta ihan vaan lemmikkikoiraa itselleen, kyllä niillä yleensä on ihan jalostuskäyttöä suunnitelmissa. Mikä taas voi parantaa rodun tilannetta jne.

Jalostuksessa kun pitäisi pitää mielessä myös käyttöominaisuudet eli jotain näyttöä tarvitaan siitäkin puolesta, kuten myös rodun ulkonäköäkin olisi hyvä ylläpitää - > näyttelyttää koiraa. Toki ei kaikkia kymmeniä näyttelyitä tai kokeita mutta esim. pari näyttelyä tai koetta voisi hyväksyä kuluihin, samoin kuin luonnetta mittaavat testit ja kuvaukset.
Jos kasvattaja ostaa jalostusoikeuden johonkin koiraan, silloin tulevat maksettavaksi kaikki terveystutkimukset, kokeet/näyttelyt yms. Nämä kulut pitäisi ilman muuta kohdistua tulevan pentueen kuluihin koska ne eivät muuten olisi kasvattajan maksamia kuluja ko. koirasta. Ja kuten tuolla jossain mainittiinkin, niin rahapalautukset jostain viasta tms. pitäisi ehdottomasti saada vähennettyä tuloista.

Väitän, että jokainen kasvattaja, joka panostaa kasvatukseensa, ei todellakaan pääse huikeisiin voittoihin. Varsinkaan pidemmällä tähtäimellä, mikä kuuluu mielestäni pitkäjänteiseen kasvatustyöhön.

[Mella M]

Tuskin kovin moni kuvitteleekaan, että kasvatustyöllä huikeita voittoja tekee, mutta kyllä puuseppä, verhoilija, ompelija yms käsityöläiset ja muut pienituloiset yrittäjät joutuvat maksamaan kaikki mahdolliset verot vaikka nippa nappa elävät työllään. Pienituloisten yrittäjien verotuksesta voi ollakin sitten montaa mieltä, mutta kyllä tässäkin odottaisin tasapuolista kohtelua. Ja eikös tämä kasvattaja (poliisi ammatiltaan) nimenomaan jättänyt kaikki koiratulonsa ilmoittamatta, tuskin on kovin poikkeuksellinen tapaus.

[Vieras]

No jos vain oman kassan kartuttaminen on syynä ”jalostukseen” niin kernaasti saavat pienentää tuotantoaan.

[Kulut]

Voihan ne hinnat nousta, mutta silti itse kannatan ihan rehtiä työtä kun tällaista hämäräbisnestä mitä koirien kanssa on tehty jo kauan.

Katsos, kun asialliset kasvattajat tekevät veroilmoituksensa ja maksavat veronsa. Verottaja ei vain ole ohjeistanut kasvattajia siitä, että mitkä kulut se tulkitsee vähennyskelpoisiksi. Dacrestin ylle listaamat ohjeistukset on lisätty nettisivuille vasta viime vuosina (Ylen jutun mukaan). Viestintä on ilmeisesti epäonnistunut huolella, koska edes kasvattajien kirjanpitoja tekevä henkilö ei ollut näistä tietoinen.

Kyse ei siis ole siitä tehdäänkö hämärä-businesta vai ei, vaan siitä kohdellaanko koirankasvattajia verotuksessa tasa-arvoisesti muihin elinkeinonharjoittajiin nähden.
Ylen jutusta: "Emokoiran kuluja ei voi vähentää. Ei edes silloin, kun koirankasvatus on ammattimaista elinkeinotoimintaa." ja "Kasvattajat kokevat tilanteen hyvin epäoikeudenmukaisena, epätasa-arvoisena ja tietysti lainvastaisena, koska verotuksen perusperiaatteisiin kuuluu tasavertaisuus."

[Thirteen_2]

kyllä puuseppä, verhoilija, ompelija yms käsityöläiset ja muut pienituloiset yrittäjät joutuvat maksamaan kaikki mahdolliset verot vaikka nippa nappa elävät työllään.

Ja saavat vähentää materiaalit, matkat, työtilan vuokrat, kurssit, työvaatteet, wc-paperit, kopiokoneet jne. Ja kyllä, pienituloisten yrittäjien verotus ei ole kevyemmästä päästä.

[Mella M]

Miksi koirankasvattajia pitäisi kohdella kuin vaikkapa metsuria, jolla työkoneet ja vaatteet ovat vain työn tekemistä eikä omaa ja perheen käyttöä varten? Koira on aika usein kuitenkin koko perheen lemmikki ja siitä on seuraa lapsille ja se voi olla vaikka puolison harrastuskaveri. Miksi sen hankintahinta pitäisi siis saada vähentää verotuksessa? Mä en tarkoita, etteikö mitään kuluja saa vähentää, mutta kun tästä esim. PP:ssä keskusteli moni kasvattajakin, niin olihan se aika älytöntä, että se lemmikki, kun se sai pentuja, olikin yhtäkkiä sama kuin joku leipurin taikinakone, jonka kaikki kulut pitäisi olla verovähennyskelpoisia. Jos mulla on auto, jolla päivisin ajelen pakettejan ympäri kaupunkia ja muuten se on perheen ainoa auto jolla käydään kaupassa ja lomamatkoilla Euroopassa, niin ei senkään kaikkia kuluja voi vähentää verotuksessa (vaikka moni siis niin tekeekin).

[aunet]

Kukaan mistään koiran hankintahinnasta ole puhunutkaan. Esimerkkeinä epäselvyyksistä on syntynyt, kun vuosien takaa pyydetään erittelyjä pentueen osalta takautuvasti asioista, jotka on aiemmin olleet vähennyskelpoisia mutta eivät enää. Lisäksi emän madotus ennen ja imetyksen aikana ei enää kuuluisikaan vähennyksiin, vain pennut. Tuokin on aivan absurdia, emän madotus on kaikkein tärkeintä, sitä kauttahan se tartunta tuleekin, ja kiertää koko ajan kun imetetään ja pennun paskaa syödään. Edelleen ajokilometreistä esim. lekuriin ei hyväksytä vähennyksiä, jos käytössä on oma auto, mutta hyväksytään, jos auto on firman nimissä. Tässä muutama esimerkki monen muun joukosta, mistä asia hiertää kunniallisia kasvattajia. Mutta niinhän se on, että parhaat asiantuntijat tässäkin asiassa ovat ei-kasvattajia, jotka eivät näiden asioiden kanssa ole oikeasti tekemisissä. Monen kasvattajan kirjanpitäjätkin ovat ihmeissään.

[Mella M]

Eli jos asiasta on vähän erilainen näkemys kuin kasvattajilla itsellään, jotka toki ovat se kaikista objektiivisin ja asiantuntevin porukka, niin alkaa taas tämä itku, että muut eivät voi tietää mitään. Ihan voit aunet miettiä, että mitähän yhtään mistään tulis, jos parhaita asiantuntijoita olisivat aina ne, joiden saavutettuihin etuihin puututaan?

Ja ei, mä en sano, etteikö näissä tulkinnoissa voisi olla epäselvyyksiä ja parantamisen varaa ja siksi minusta onkin hyvä, että asia on nyt vihdoin nostettu tikun nokkaan ja sitä selvitellään. Joillekin tuntuu vaan olevan iso ärsytys, että asia nyt oikeasti tutkitaan ja etsitään se oikea tulkintalinja. Ja se on ihan ymmärrettävää, koska kasvattajien keskuudessa on pitkään vallinnut ajatus, ettei verottajalle tarvitse ilmoittaa mitään kun tämä on harrastus eikä se tuota mitään.

[aunet]

MellaM sinä nyt niputat kaikki kasvattajat samaan toteamalla: " koska kasvattajien keskuudessa on pitkään vallinnut ajatus, ettei verottajalle tarvitse ilmoittaa mitään kun tämä on harrastus eikä se tuota mitään." Tuo ei todellakaan pidä paikkaansa, suuri osa heistä hoitaa asiansa ja on hoitanut kuten ohjeistus on annettu. Kyse on siitä, että on liikaa epäselvyyksiä eikä selkeää yhteistä linjanvetoa ole. Osalle hyväksytään mitä vain, osalle ei, eli tasapuolisuus ei toteudu. Sinä tuppaat vääristelemään minun sanojani, ja kovin yleistät jonkun lehtijutun perusteella kaikki kasvattajat samaan kasaan, vaikka se on toimittajan näkemys asiasta poimimalla raflaavimmat seikat yleisön luettaviksi.

[Vieras]

Niin, kuka/mikä on kasvattaja? Miten se määritellään ja mitä se pitää sisällään? Pp:n aikana jokainen joka tehtaili pentuja omalla ”vakaalla tietämyksellään” oli the kasvattaja, ja silloin puhuttiin paljonkin tästä että mitä jää viivan alle. Osan mielestä viivan alle ei jäänyt yhtään mitään kun jopa emän hankintahinta laskettiin mukaan pennutukseen. Tiliä tuli tonnin per pentu, pentuja 11, eli 11 tonnia, mutta kun kaikki keksityt kulut laskettiin mukaan niin persnettoahan se! Sitten osa kasvatti vammaisia koiria ja itki miten yksi keisarileikkauksella syntynyt pentu vei kaiken rahan ja mitään tuloa ei tullut, ja että kasvattaminen ei todellakaan kannata!1
Ystäväni teetti kaksi pentuetta kääpiöpinserillä aikoinaan. Oma emä maksoi 700€ ja se sai muutaman vuoden välein yhteensä 20 pentua, joista yksi kuoli, kahden raha meni uroksen hyppymaksuihin. Hän tienasi noiden vuosien aikana 13600€, eikä satavarmasti madotus, rokotukset, rekisteröinti jne maksanut paria tonnia enempää.

[Fran]

Parin vuoden viiveellä: Tiibetinhelmen härpäke on kanavaimuri

[Dacrest]

^^Eli 17 pentua á800e.
Käsittääkseni verottaja ottaa huomioon tuloina myös korvauksena annetut pennut, eli verot menisi 19 x 800 euron (15200e) mukaan - voin toki olla väärässäkin koska verottajan tulkinnat muuttuvat jatkuvasti.
Jos kasvattaminen on elinkeinotoimintaa ja liikevaihto yli 20ke/vuosi (tai kuuluu muuten alv-rekisteriin), tuosta tilitetään ensin verottajalle alv 25,5% = 3088e, jää 12112e.
Siitä kulut, normaali korvaus uroksen omistajalle on pennun myyntihinnasta ~10% = 800 x 0,1 x 19 = 1520e. Rahaa on jäljellä 10592e.

Sen jälkeen muut kulut, jotka vaihtelevat paljon roduittain: paljonko emä ja pennut syövät, onko ennen luovutusta tehtäviä terveystarkastuksia esim silmätarkki.
Oletetaan että on noiden kulujen suhteen halpa rotu. Rekisteröinnit, sirutukset, ell tarkastus 100e/pentu. Madotukset, pentupaketit 50e/kuono. Ruokaa ja muuta hilpettä menee vaikka satasella per pentu.
10592 - (19 x 100+50+100e) = 10592 - 4750e = 5842e.
Tuosta vajaasta kuudesta tonnista sitten emän ruuat ja madotukset, proget, ultrat, röntgenit, matkakulut jne. Plus kaikki muu kasvattamiseen liittyvä kulu.

Ja verot sekä muut velvoitteet täytyy tottakai maksaa. Jos tää on elinkeinotoimintaa, yrittäjäeläkevakuutusmaksu on pakollinen jos tulot ~9000e/v, se plus tulovero ~40-50%. Toki tulovero on henkilökohtainen.
Eli viidestä tonnista jäi puhtaana käteen 2500-3000e. Ja pentueita oli kolme? Eli kolmen vuoden tuotto yhdestä nartusta.

Verottaja nettosi alvin ja tuloveron verran ~4000e. Eli enemmän kuin kasvattaja.

Jos nostetaan pennun myyntihinta kahteen tonniin, tulot = 19 x 2000 = 38000e. Ja tässä kohtaa se kateellinen naapuri laskeskelee, kuinka kasvattaja kylpee rahassa...
Alv nousee 7721 euroon, urosten maksut 3800 euroon ja muut kulut pysyvät samana, jää 20887e.
Yel + vero ~40-50% jää 10443 - 12532e.
Verottaja nettosi noin 11000e, kasvattaja saman verran.
Eli tuloja yhdestä nartusta noin 2200e/vuosi, koska narttu lienee tässä kohtaa vähintään 5-vuotias. Siitä voi sitten laskeskella, paljonko nartun elämiseen on noiden vuosien aikana mennyt ja mikä se todellinen "tuotto" on.

IRL, tavoitteellisella kasvattajalla suunnilleen jokaisesta pentueesta menee yksi sijoitukseen - ja siitä on kuluja, muttei välttämättä koskaan tuloja. Ja hankituista nartuista ehkä puolet on jalostuskelpoisia, mutta nekin täytyy elättää - ainakin kunnes jalostuskelvottomuus todetaan.

Plus ne kulut tyhjäksi jääneistä natuista (proget, matkakulut ja jotkut urosten omistajat ottavat hyppymaksun vaikkei pentuja tulisikaan), keisarinleikkaukset tai muut ongelmat synnytyksessä, kuolleena syntyneet pennut/pentueet, sijoituskoirien kulut ja kaikki se mikä ei mene kuin strömsössä.

Tottakai jokainen tekee verotuksessa kaikki vähennykset mitä pystyy. Ongelma tässä on verottajan epäselvä ohjeistus (vaihtelee sen mukaan kuka on ohjeet antanut) sekä muuttuvat tulkinnat - joka on monen kohdalla johtanut takautuviin veromätkyihin.
Osalla on varmaan jäänyt tuloja ilmoittamatta ja verottaja puuttuu nyt niihin. Tässäkin verottajan ohjeistus on voinut olla eri, kuin mikä tulkinta on nyt. Ainakin mulle verottajan taholta joskus kerrottiin, ettei pienimuotoisen kasvatuksen tulot tai menot kiinnosta (jos pentueita ei ole joka vuosi). Säästin silti varmuuden vuoksi kaikki kuitit pentueiden kuluista, jos verottaja olisi takautuvasti jotain vaatinut.

En ymmärrä keneltä se on pois, jos joku tekee kasvatuksellaan "bisnestä" ja maksaa yhteiskunnalle veroja? Suurin osa kasvattajista joutuu joka tapauksessa käymään myös palkkatyössä, jotta kasvattaminen olisi mahdollista. Tai on se vakavarainen puoliso/lottovoitto/perintö joka kustantaa elämisen.
Pentutehtailulla (kaikessa mennään siitä missä aita on matalin) tienaa taatusti paremmin ja nää verottajan tiukentuneet tulkinnat todennäköisesti vähentävät asiallisten kasvattajien toimintaa. Eli just niiden, jotka tekevät töitä rodun eteen - ja maksavat veronsa.

[Vieras]

^ sulta meni ohi se että puhuin pp:n aikaisista jutuista. Olin ehkä epäselvä. Harva siellä veroja mistään maksoi, kunhan selittelivät pentujen korkeaa hintaa kuluilla.

[Dacrest]

^tilanne on muuttunut. Mut kyllä PP:n aikanakin ne kulut kasvatuksessa oli aika suuret.

Muutaman pentueen kasvattaneena, paras "tuotto" oli kun sattui olemaan kaksi pentuetta yhtäaikaa. Kaikki suoraan pentueisiin liittyvät kulut laitoin Exceliin ja 50e/pvä jäi puhtaana käteen (14 myytyä pentua). Eli 1400e per pentue.
Kyllähän sitä rahaa tuli kun pennut myi, mutta kyllä sitä oli mennytkin. Laskin että vähintään 2-3ke pitää olla takataskussa, ennenkuin alkaa (sakemannin) pentuetta teettämään.

Näistä ei edes maksettu mitään veroja, kysyin kyllä verottajalta miten toimitaan. Ja siitäkin voitosta maksettiin vielä vuoden sisään kahdelle pennun omistajalle 1/3 myyntihinnasta takaisin; toinen puuttuvan pallin, toinen lurppaan jääneen korvan vuoksi.

Totesin ettei ainakaan rahan takia ko hommaa kannata tehdä (eikä sen takia tehtykään), saman rahan saa paljon helpommalla käymällä vaikkapa palkkatyössä.

Toki jos rotu on pieniruokainen ja suuria pentueita tekevä (nää kriteerit harvoin kohtaa), rodun myyntihinnat korkeita, eikä kalliita terveystarkkeja tarvitse pennuille tehdä, kyllä siitä voi ihan kivasti jäädä käteenkin. Riippuu taas, ajatteleeko asian satunnaisena lisätulona, vai onko kyseessä elinkeinotoiminta - jolloin se on vaikeaa saada kannattavaksi.

Mutta jos tuntuu helpolta rahalta, suosittelen kokeilemaan. Jostain vain jalostuskelpoinen narttu käsiin ja pennuttamaan.

[*kiranas*]

^ mä olen pentueesta jäänyt plussalle 200e, se ei kiinnostanut verottajaa silloin kun asiaa selvittelin. 200e/60pv=3,33e päiväpalkka synnytyksen jälkeen
mutta aivan varmasti jos on useita pentueita samaan aikaan, niin siinä kohtaa jää sitä kahisevaa taskuihinkin.

vuosikausia tää kasvattajien verotusasia on ollut pinnalla ja ihmiset on saaneet erilaisia ohjeita. ihan jo omilta kirjanpitäjiltään ja verottajalta, joten sikäli hyvä, jos tähän nyt vihdoinkin saadaan vaan selkeät ohjeet, jotta kaikkien olisi helpompi noudattaa niitä. toki kääntöpuolena on se, että pimeä kauppa lisääntyy vaikka koko ajanhan sitä on ollut olemassa, koska kysyntä ohjaa tarjontaa.

[Thirteen_2]

Koira on aika usein kuitenkin koko perheen lemmikki ja siitä on seuraa lapsille ja se voi olla vaikka puolison harrastuskaveri.

Näin voi tosiaan olla jos puhutaan kasvattajasta, jolla 1-2 koiraa, joita pennuttaa satunnaisesti.
Tai sitten voi kasvattaa rotua, joissa yksilöt eivät tule toimeen samaa sukupuolta olevien kanssa. Koiria voi olla myös sen verran, että tarvitaan erilliset tilat, jopa kennelrakennus tarhoineen. Voit joutua hankkimaan jalostusmateriaalia ulkomailta, koiran tai pakastespermaa. Ja kaikista ei loppujen lopuksi ole jalostukseen. Jalostusmateriaalia on siis oltava reilummin, jolloin voi jättää jonkun yksilön poiskin.

Tällöin puhutaan ihan eri tilanteesta kuin perheen lemmikki- tai harrastuskoiran pennuttamisesta. Kumpaakin voi tituleerata kasvattajaksi, mutta kasvatustyö on täysin erilaista. Eikä kaikki kasvata pieniä seurakoiria, mm. laumanvartijat tarvitsevat jo ihan erilaiset tilat.

[Iidis79]

Selkeät ohjeet pitäis tehdä kaikille tuon verotuksen koiranpentujen myynnin suhteen.
Se jokuhan teki gradun siitä etät jääkö kaikkien kulujen jälkeen mitään viivan alle ja tulos oli että se on harrastajalle pitkälti juurikin se plus miinus nolla.

Ei varmaan myöskään kannata tai voi kasvattaa jos on työtön tai muuten työelämästä poissa. Kela on hyvin kiinnostunut jo pienistä summista mitä tilille tulee. Että se voi motivoida sitten aloittamaan ihan työkseen kasvattamisen. Mutta jääkö mitään käteen? Tuskin. Kädestä suuhun.

[aunet]

Iidis79 sulla pitää olla useampi tonni tilillä ennen kuin pentuetta voi edes suunnitella, silloin siis kun se tehdään vastuullisesti ja ottaen kaikki muuttujat huomioon. Ymmärtääkseni mitään tukia ei saa, jos tilillä on rahaa. Eli sukan varressako ne suunnitellun pentueen rahat piilotellaan?

[Nappis]

Tuossa YLE:n jutussa kasvattajien verotuksesta pisti silmään se, että selvästi puhuttiin ammattikasvattajista. Mätkyt olivat niin isoja, että kasvattaminen on ollut elanto, ja kirjanpitoakin on hoitanut kirjanpitäjä. Aika hyvän vuosiansion on saanut, jos pelkät mätkyt ovat jopa 80 000 euroa. Jollain pienimuotoisesti kasvattavalla on ihan eri tilanne. Yksi haastateltu tuossa jutussa sanoikin, että pitääkö mennä työttömyyskortistoon verottajan linjauksen takia.

Kuten toisaalla sanoin, niin itse en ammattikasvattajalta koiraa ottaisi. Siihen liittyy kaikenlaisia lieveilmiöitä, jos elanto tulee kasvattamisesta. Ei välttämättä ehdi antaa laatuaikaa pentueille, pennut eivät välttämättä edes asu sisällä talossa ihmisten kanssa. Pahimmillaan emokoirat ovat vain tuotantovälineitä, ja jutun kirjanpitäjä toivoikin koiria verotuksellisesti kohdeltavan tuotantoeläiminä eikä lemmikkeinä.

Toki eroja varmaankin löytyy ja joku ammattikasvattaja ehtii ja jaksaa panostaa pentujen sosiaalistamiseen ym. Mutta jaksaako kiinnostua kasvateista enää kun ne ovat vaihtaneet kotia ja olla tarpeen vaatiessa tukena, kun kasvatteja saattaa olla satoja. Voi myös olla suuri houkutus käyttää jalostukseen niitä huonompiakin koiria rahan takia.

No juu, kyllä joku satunnainenkin kasvattaja saattaa tehdä pennut nartulla, jolla tietää olevan vikoja tai sairauksia ja on vain rahan perässä, että ei se aina määrästä riipu.

Olisi tosiaan hyvä saada alalle selkeät käytännöt. Se ei ole hyvä, jos käytännöt ja tulkinnat verotuksessa välillä muuttuvat tai vaihtelevat. Halpaa ei kasvattaminen ole ja paljon työtä se teettää, mutta jos kaikki menee hyvin ja pentuja on useampi, niin kyllä siitä yleensä voittoa jää. Voi syntyä myös yksi pentu keisarileikkauksella. Riskejä on aina. Rahan takia ei kenenkään pitäisi kasvattaa, ja siksikin itse vierastan ammattikasvattajia.

[Vieras]

Selkeät ohjeet pitäis tehdä kaikille tuon verotuksen koiranpentujen myynnin suhteen.
Se jokuhan teki gradun siitä etät jääkö kaikkien kulujen jälkeen mitään viivan alle ja tulos oli että se on harrastajalle pitkälti juurikin se plus miinus nolla.

Ei varmaan myöskään kannata tai voi kasvattaa jos on työtön tai muuten työelämästä poissa. Kela on hyvin kiinnostunut jo pienistä summista mitä tilille tulee. Että se voi motivoida sitten aloittamaan ihan työkseen kasvattamisen. Mutta jääkö mitään käteen? Tuskin. Kädestä suuhun.

Siitähän tässä on kyse, että laskiko gradun tekijä emän ja hankintahinnan ja elinikäisen ruokinnan ja kaikki lääkärikäynnit ja vielä vaikka emän näyttelypannan kuluihin mukaan. Ei varmasti jää viivan alle mitään tuolla laskentatavalla. Nyt onneksi saadaan joku järki kasvatustoimintaan tältä osalta. Hyvä, ihan kaikkien osapuolten takia.

[Iidis79]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011356730.html
Tämä kadonnut perhe- tapaus. Mitä vähemmän siitä kerrotaan, sen enemmän se herättää kysymyksiä.

Siis onko nämä vanhemmat ajatelleet kasvattaa lapsensa jotenkin "neljän seinän sisällä" päästämättä niitä koskaan ulkomaailmaan? Koska se ajatus mulle nyt tulee mieleen, kun vakavista rikoksista syytetään, mm törkeä vapaudenriisto, mutta mitään ei kerrota.

[Dacrest]

Koirankasvatuksen vastuullisuus ja kannattavuus

Rakkaudest’ lajiin vai rahan takii?

Niemi Saana
Opinnäytetyö
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
Liiketoimintaosaamisen johtaminen
Tradenomi (Ylempi AMK)
2021

Sivu 15-17:
"Koiran kasvattaja katsotaan elinkeinonharjoittajaksi, jos kasvattajalla on kolmena peräkkäisenä vuotena syntynyt vähintään yksi pentu. Kasvattaja katsotaan elinkeinonharjoittajaksi myös siinä tapauksessa, jos pentueita on syntynyt vähintään kaksi yhden vuoden aikana kahtena peräkkäisenä vuotena. "
...
"Tuloksi katsotaan rahana tai rahan arvoisena saatu etuus, joita ovat muun muassa palkkatulot sekä liikkeen tai ammatinharjoittamisesta saatu tulo. Tämän lisäksi tuloa voivat olla myös korkotulot, osingot ja rojaltit. (Tuloverolaki 1535/1992
1:10.1 §.) Elinkeinon tulosta pystytään tekemään vähennyksiä niiltä osin kuin meno on syntynyt tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä (Laki elinkeinotulon verotuksesta 360/1968 1:7.1 §). Esimerkkinä kennelin vähennyskelpoisista menoista voisivat olla pentueen ruokinnan kustannukset tai astutusmaksut.
Vähennettävä meno on oltava todellinen eikä esimerkiksi laskennallinen työn osuus ole vähennyskelpoinen (Verohallinto 2019). Laissa elinkeinotulon verotuksesta 16 §:ssä on tarkempi lista kuluista, joita ei katsota vähennyskelpoisiksi. Vähennyskelpoiseksi ei esimerkiksi katsota sähkö- tai vesimaksuja. Jos elinkeinontoiminta tuottaa tappiota, on tappio vähennettävissä seuraavana vuonna syntyvistä tulosta seuraavan 10 vuoden aikana (Tuloverolaki 1535/1992 6:119.1 §)."

Sivu 18-19:
"4.2 Harrastustoiminta verotuksessa
Laissa ei ole säädetty varsinaisesti harrastustoiminnasta, eikä sille näin ollen ole
varsinaista määritelmää. Myös oikeuskäytäntö on jäänyt vähäiseksi asian tiimoilta. Verottajan syventävissä ohjeissa harrastustoimintaa kuvataan henkilön vapaa-aikaan kuuluvana toimintaa, jossa pääasiallinen tarkoitus on henkilön vapaa-ajassa ja harrastamisessa. Harrastamisessa tavoitteena voi olla kunnon ylläpitäminen tai henkinen hyvinvointi. Harrastustoiminnan kestolle ei ole määritetty
rajaa, joten toiminta voi olla satunnaista tai jatkuvaa. (Verohallinto 2019.)
Harrastustoimintaa ei harjoiteta tulonhankkimiseksi eikä henkilö saa siitä toimeentuloaan. Harrastustoiminnasta voi olla satunnainen mahdollisuus saada
myyntituloja. Harrastustoiminnaksi voidaan katsoa myös muu pienimuotoinen toiminta tai jopa elinkeinontoiminnan tunnusmerkit omaava toiminta. Molemmissa vaikuttavana tekijänä on se, onko saatu tulo tehty tulonhankkimistarkoituksella.
Myös toiminnan jatkuva tappiollisuus osoittaa toiminnan harrastustoiminnaksi.
Toiminnalla katsotaan olevan tulonhankkimistarkoitus jos siitä saadaan enem-
män tuloja kuin mitä syntyy menoja. Harrastustoiminnasta saadut tulot, verotetaan tuloverolain mukaan. (Verohallinto 2019.)
Harrastustoiminnan tuloista voidaan vähentää tulon hankkimisesta syntyneet kulut aina tulon määrään asti. Tuloista voidaan vähentää myös edellisenä vuonna syntyneitä kuluja, jos voidaan osoittaa, että kyseiset menot ovat edesauttaneet
kuluvan vuoden tulojen syntymistä. Elantomenoja jotka syntyvät harrastustoiminnasta riippumatta ei kuitenkaan saa vähentää saaduista tuloista. Tuloista ei saa myöskään vähentää harrastustoiminnan takia otetun lainan korkoja. Jos vähennettävien menojen määrä on tuloja suurempi, syntynyttä tappiota ei käsitellä ve-
rotuksessa. (Verohallinto 2019)"

Koiran hankinnan kustannuksia, pentueiden kustannuslaskelmat alkaen sivulta 37:





















Ja vielä linkki graduun
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/500334/Kenneltoiminta.pdf;jsessionid=5339C6D75EF817C05D32F16103153169?sequence=2