Kirjoittaja Kissimyyr yhä vaan » 05.08.2026 11:08
Minusta on tarpeetonta keskustella jonkun persoonasta, voihan puhua myös asiasta.
Asian osalta, olen aika skeptinen vietin hävittämisen suhteen. Korkea ikä voisi teoriassa tehdä sen että metsästyskoira menee mieluummin sohvalle kuin ajaa jänistä, mutta se on minusta vähän eri asia. Vietti on jäljellä jos verrataan vaikka yhtä vanhaan vailla metsästysviettiä olevaan koiraan. Oletan tässä, että vietin sammutus ei tarkoita koiralle turpaanantoa, kunnes kaikki samansuuntainen toiminta/jäniksen näkeminen vain pelottaa.
Ainakin meidän palveluskoirissa on näkyvissä paitsi ne koiran vietit, myös ne suden vietit. Tämä näkyy laumakäytöksenä, ne osasivat jo pentuna toimia laumassa tavalla jolla susi toimii, eikä varmasti ollut kukaan niille opettanut tai jalostanut palveluskoiriin. Kun törmättiin anopin satakiloiseen mastiffiin (rotu voi olla epätarkka nyt), nuorempia ja pienempi meni härnäämään eteen, jopa riskillä että tulee tosi isoista hampaista, jotta vanhempi ja vahvempi pääsi kiertämään taakse ja näykkäämään mastiffin takalistosta. Tuo ei ole koiran viettiä, siinä näkyy puhdas susilauman logiikka, väitti tyyppi joka näitä tutkii (nimeä en saa nyt päähäni). Eikä varmasti oltu treenattu yhteistä puolustusta/hyökkäystä laumana, se tuli suoraan perimästä ja oli pennuissa valmiina. Ja uskon, että vaikka kymmeneen seuraavaan vuoteen ei tulisi tilannetta jossa tyypit toimii yhteistyössä noin, se vietti ja kyky ei häviäisi yhtään mihinkään, se on perimässä.
Ylipäätään kun katselen sitä koirista jolla oli hirvein mahdollinen alku elämälle, huomaan että se perimän osuus on todella vahva ja oikeistaan lähes kaikki. Kun palikat on kunnossa, tapahtuu ihan käsittämätön toipuminen. Taas jos ne ei ole, on aika rajallista mitä asialle voi tehdä, vaikka ihminen miten vääntyy mutkalle.

Minusta on tarpeetonta keskustella jonkun persoonasta, voihan puhua myös asiasta. :)
Asian osalta, olen aika skeptinen vietin hävittämisen suhteen. Korkea ikä voisi teoriassa tehdä sen että metsästyskoira menee mieluummin sohvalle kuin ajaa jänistä, mutta se on minusta vähän eri asia. Vietti on jäljellä jos verrataan vaikka yhtä vanhaan vailla metsästysviettiä olevaan koiraan. Oletan tässä, että vietin sammutus ei tarkoita koiralle turpaanantoa, kunnes kaikki samansuuntainen toiminta/jäniksen näkeminen vain pelottaa.
Ainakin meidän palveluskoirissa on näkyvissä paitsi ne koiran vietit, myös ne suden vietit. Tämä näkyy laumakäytöksenä, ne osasivat jo pentuna toimia laumassa tavalla jolla susi toimii, eikä varmasti ollut kukaan niille opettanut tai jalostanut palveluskoiriin. Kun törmättiin anopin satakiloiseen mastiffiin (rotu voi olla epätarkka nyt), nuorempia ja pienempi meni härnäämään eteen, jopa riskillä että tulee tosi isoista hampaista, jotta vanhempi ja vahvempi pääsi kiertämään taakse ja näykkäämään mastiffin takalistosta. Tuo ei ole koiran viettiä, siinä näkyy puhdas susilauman logiikka, väitti tyyppi joka näitä tutkii (nimeä en saa nyt päähäni). Eikä varmasti oltu treenattu yhteistä puolustusta/hyökkäystä laumana, se tuli suoraan perimästä ja oli pennuissa valmiina. Ja uskon, että vaikka kymmeneen seuraavaan vuoteen ei tulisi tilannetta jossa tyypit toimii yhteistyössä noin, se vietti ja kyky ei häviäisi yhtään mihinkään, se on perimässä.
Ylipäätään kun katselen sitä koirista jolla oli hirvein mahdollinen alku elämälle, huomaan että se perimän osuus on todella vahva ja oikeistaan lähes kaikki. Kun palikat on kunnossa, tapahtuu ihan käsittämätön toipuminen. Taas jos ne ei ole, on aika rajallista mitä asialle voi tehdä, vaikka ihminen miten vääntyy mutkalle. :?