Missä vaiheessa olet lemmikinpidon kanssa?

[Umac]

Ukko nyt 7v ja sen tai meidän elämisen pituus vaikuttaa päätökseen. Yksin en ota enää koiraa ja kaksinkin mietittävä sitten kun sen aika ok.

Nyt viikonloppuna, ja 1,5v myöhemmin kun tuo ylläoleva on kirjoitettu, käytiin keskustelua aiheesta, pidemmän kaavan kautta. Puoliso haluaa vielä uuden koiran mutta edelleen toki asia riippuu myös Ukon elinajasta. Rotua kovin vaikea vaihtaa mutta parsoneita katseltiin.
Olen siis itse katsonut niitä, ajatus kevyemmästä rakenteesta ja koiran keveys mm. hallinnan suhteen, turkin helppous ja kuitenkin aktiivinen otus.

Oma mielipiteeni ei ole muuttunut vieläkään eli mitään kristallipalloa ei ole mistä katsoa Ukon ikää ja mm. omaa elämäntilannetta kun seuraavaa koiraa mietitään.

[Hovarontti]

Meillä on alkanut "mörkökausi" Vieraat ihmiset on vähän jänniä, ei saisi koskea, mutta haistelemaan menee kuitenkin. Yllättäen tämä tuli puskista eilen näyttelyssä. Antaa kyllä käsitellä, mutta on kiereä kuin viulun kieli. Nyt sitten hurjasti positiivisia kohtaamisia, ajateltiin mennä lemmikki liikeen eteen parkkiin Aloitetaan ajatuksella, katsoa saa muttei koskea, ellei nuori mies itse mene kosketettavaksi, ehkä tämä tästä ...

Ideoita? Ignoorataanko vaihe vai boostataanko sillä että mennään ihmisten joukkoon tehostetusti?

Meidän vanhemmalla koiralla ei tätä mörkökautta edes huomattu, kun oltiin korona karanteenissa tuo junnu ikä kokonaan. Kaikki harrastukset oli seis ja kaikki ihmiset kierrettiin kauempaa, ettei pöpöt tartu. Tästä tuli oikein reipas ja sosiaalinen kaveri, hänellä ei ollut mitään ongelmaa mies tuomarin kanssa eilen.

[Umac]

Namirinkiä harrastepiirissä? Ruokaa tulee mutta mitään vaatimuksia ei muuten ole koiralle. Siitä sitten muutaman kierroksen jälkeen sinne oville ja ruokaa taas mukaan.
Toisaalta, voi mennä ohi ilman mitään juhlaliikkeitäkin mutta jos ne näyttelyt pyörii nyt koko ajan niin sitten nopeutetulla tahdilla pelkkää posia ja ruokaa.

[Hovarontti]

^ seuraava ilmotettu näyttely vasta maaliskuun lopulla, namirinki hyvä idea, kiitos

[msk]

Minä en varmaan tekisi mitään sen kummemmin. Seuraisin tilannetta. Tosin en tunne hoffeja.

Täällä aletaan jotenkin tottua elämään kahden koiran kanssa. Onhan se erilaista mutta myöskin jotenkin helppoa. Luonnollisesti.

[Iidis79]

Voisin parin viikon päästä mennä katsomaan jackrusseli pentuja ja , mutta mutta... tää ajoitus. Hitsi. Vähän liian aikaisin olis luovutus niilläkin. En tiiä...

[msk]

Eihän pentua mielestäni kannata ottaa jos on vähän -en tiiä- meininki.
Mutta voihan se olla että joillain on aina ennen pennuntuloa sellainen fiilis ja kaikki on siitä huolimatta mennyt hyvin.

[Iidis79]

Mä nyt kyselen aika matalalla kynnyksellä koirista/ pentueista mitkä kiinnostaa.
Se on vaan tämä mun oma tilanne kun tietenkin haluisin että pentu tulis mahdollisimman ihanteelliseen aikaan. Olen niin kyllästynyt tähän omaan epävarmuuteen elämässä. Järkipäässä.
Pahimmillaan en pääse kesätöihin tai mihinkään töihin, tai jos jonkun duunin löydän ja se on toisella paikkakunnalla jonne on pitkä matka ja matkaan menee toista tuntia tai sitten tulee muutto.
Olen nyt ajatellut että muutto voi taas olla ajankohtainen ja siihen hössäkkään en pentua ota.

Pentueiden suhteen on ollut ihan hyviä ei niissä mitään vikaa sinällään.
Paitsi yksi mistä kyselin, sekarotuinen pieni seurakoirapentue. Ilmoituksessa paikkakuntana Lahti (ajattelin että kätevää),mutta kun kyselin lisää olivatkin pennut Orimattilan puolella. En jaksanut lähteä pakkasilla niitä sinne katsomaan. Jotenkin tuli epämääräinen fiilis niistä.

[*kiranas*]

Meillä on alkanut "mörkökausi" Vieraat ihmiset on vähän jänniä, ei saisi koskea, mutta haistelemaan menee kuitenkin. Yllättäen tämä tuli puskista eilen näyttelyssä. Antaa kyllä käsitellä, mutta on kiereä kuin viulun kieli. Nyt sitten hurjasti positiivisia kohtaamisia, ajateltiin mennä lemmikki liikeen eteen parkkiin Aloitetaan ajatuksella, katsoa saa muttei koskea, ellei nuori mies itse mene kosketettavaksi, ehkä tämä tästä ...

Ideoita? Ignoorataanko vaihe vai boostataanko sillä että mennään ihmisten joukkoon tehostetusti?

Meidän vanhemmalla koiralla ei tätä mörkökautta edes huomattu, kun oltiin korona karanteenissa tuo junnu ikä kokonaan. Kaikki harrastukset oli seis ja kaikki ihmiset kierrettiin kauempaa, ettei pöpöt tartu. Tästä tuli oikein reipas ja sosiaalinen kaveri, hänellä ei ollut mitään ongelmaa mies tuomarin kanssa eilen.

mä työstäisin suhteen kautta, jos koira ilmentää, että on epämukavaa se sallitaan ja pyydetään vaikka luokse (tai annetaan joku miellyttävä toiminta) - sen jälkeen vieras voi vaikka tiputella nameja maahan kauemmaksi. ongelma on toki löytää vieraita ihmisiä jotka oikeasti uskoo sitä ohjetta jonka ohjaaja sanoo. toki jos on hyvä treeniporukka niin aloittaa sieltä ja alkaa vaikka rakentamaan käskyä sille koskemiselle (eli kertoo koiralle ensin mitä tulee tapahtumaan ennen kuin sitä lääpitään). namirinki itsessään on hieman ongelmallinen, koska jos koiraa jännittää, niin ei se opi mitään siitä, että "hitto on pakko hakea nami ja en hemmetti halua, mutkun olis pakko, huh selvisin hengissä". eli ei se opi siinä mitään. itse työstäisin sitä, että vieras on mahdollisimman neutraali eikä edes kattele koiraa vaan katsoo sua ja puhutte säästä ja koira saa itse todeta mitä tekee (meneekö katsomaan vai ei) ja sitten lähtee viemään sitä haluamaansa suuntaan. koira hyvin nopeasti oppii sillä väärällä käytöksellä pitämään ihmisiä kauempana, eli esim. rähjääminen, kun koira huomaa, että uhka poistuu rähjäämällä, se jo ruokkii sitä (palkitsevaa toimintaa), että ollaan kovia rekkuja ja seuraavalla kerralla rähjätään vielä enemmän, jolloin sen vuoksi se toimintamallin saaminen mahdollisimman alussa mukaan olisi tärkeää.

jos taas boostaat, niin siitä ei välttämättä ole hyötyä. eli jos häiriötä on paljon niin koira ei enää reagoi koska ei kykene (vähän kuten lamaantuu), mutta silti se voi reagoida yksittäisiin häiriöihin, jolloin niitä on silti työstettävä ja rakennettava toimintamalli siihen. eli boostaamisesta voi olla näennäinen hyöty, mutta ei välttämättä muuta. koirahan saattaa kuitenkin esim. syödä tuollaisessa tilanteessa, mutta mielentila on väärä ja tuskin se siitä silloin palkkautuukaan. joo, tiedän, että "jos koira syö niin se ei ole stressaantunut", mutta silti se mielentila saattaa olla ketuillaan siinä kohdassa.

[MikkoP]

Koiranpentuja on käyty katsomassa kun on pyydetty, mutta mitään ratkaisua ei oo tehty. Kuin että koirat saa nyt toviksi jäädä.
Muita elukoita on katseltu. Vielä vähän aika sitten tutkisteltiin kummitussirkkoja, mutta sekin sitten jäi. Nyt olisi hevosen hankkiminen työn alla. Katsotaan mihin johtaa vai johtaako mihinkään.
Myös kissa on muutaman kerran mainittu perhepalavereissa.

Nyt tällä hetkellä meillä olisi vain kolme koiraa ja kaksi käärmettä.

Kävi niin että noista kolmesta koira jäi vain Riva-saluki. Juuri se josta meinattiin että sairastelun takia lähtisi ensimmäisenä. Toisin kävi ja Riva jäi yksin. Tämä oli kova kokemus koiralle joka on koko elämänsä elänyt laumassa.
Se näytti aika masentuneelta ja hetken sitä katseltua aateltiin että otetaan sille kaveri. Minä sain valita rodun ja vaimo etsi yksilön.

Taloon tuli greyhound. Vajaan vuoden ikäinen Vauhti-poika. Vauhti oli juuri sellainen kuin olin greyhoundin mieltänyt. Ei mikään ruudinkeksijä vaan lähinnä testiryhmää, mutta sillä on iso lämmin sydän.
Ja Rivasta tuli sen idoli. Se katseli Rivaa ylöpäin ja tämä taas kohotti Rivan itsetuntoa todella, todella reilusti. Riva on aikaisemmin aina ollut lauman pohjinmainen ja nyt Riva todellakin eli kUNINKAANA. Sillä oli seuraa, mutta mikä kunnioitti sitä ja antoi tilaa.

Sitten oli Rivankin aika koettamassa ja taas oltaisiin yhden koiran kanssa. Vauhti oli jäämässä yksin.
Nyt kriteerinä oli vain "Vauhdille kaveri". Taloon tuli Espanjasta asti Galgo-poika Rio, joka sattui etsimään uutta kotia. Nopeasti Rio asettui taloon ja ongelmat oli lähinnä poikien solmuun menevät helikopterihännät.
Sen verran Rion historiasta saatiin tongittua ku oli tatuoitu et metästä itse oli vienyt koiran rescuetarhalle, ku oli vaan paska metsästäjä.
Ja sitähän se tuntuu olevan. Metsälenkillä se ei rentoudu vaan zoomailee metsää kuin rodotti. Turha kertoa sille että täällä koirat käyttää enemmän nenää ku silmiä, ku ei puhu suomea.
Ja sitten kun pupu lähti sen edestä se tuijotti vaan sitä silmät lautasena "Dios mío, ¿qué es eso?"

Vauhtia ollaan treenammassa, joska vielä sen kanssa päästäisiin radalle. Ja ennen kaikkea tämä on koko perheen juttu ja teinikin on jättänyt pelikoneen vähemmälle...

Käärmeet on vielä samat ja on varmaan vielä toiset 20 vuotta.

[Umac]

^Onnea uusista vaikka aikamoinen menetyksen aalto teillä ollut. Onko nuo uudet siis tämän kevään kavereita, kumpikin? Vai pidemmältä ajalta?

[MikkoP]

Vauhti tuli vuoden vaihteen jälkeen. Rio noin kuukausi sitten.
Eli kyllä vähän kuin tän kevään juttuja.

[Umac]

Okei, varsin uuden tulokkaan kanssa ihan alussa vasta. Kaikkea hyvää!

[Iidis79]

Mun marsut lähti tänään uuteen kotiin. Pari kuukautta tätä pohdin ja nyt löytyi sopiva perhe.

Nyt olen sitten ilman mitään lemmikkiä, mutta se on ihan ok tässä tilanteessa.

[Koiruuksia]

Varmaan oikea päätös kun olet sitä kunnolla miettinytkin.

[Koiruuksia]

Mä mietiskelen että minkälaisen pienen koiran mahtaisi ottaa sitten kun rottweilereista aika jättää.
Joku kyhytkarvainen, helppohoitoinen rotu olisi kiva.
Tuppaavat vaan olemaan sitten myös palelevaisia enkä tiedä jaksanko pukea jokaiselle pissikäynnille kuitenkaan.
Ja sitten on se sisäsiisteys monilla pienillä roduilla. Ja kaikki sairaudet.
Schipperke olisi ulkonäöllisesti ja turkinkin puolesta ihan ok. Niillä vaan ilmeisesti on paljon sairauksia ja myös sisäsiisteysongelmia.
Tässä vaiheessa tuntuu siltä että alkaa kallistua terrieriryhmään. Siellähän on kaikenlaisia lyhytkarvaisia rotuja joista mulla ei ole mitään tietoa muuta kuin rodun nimi.
Vaan saattaahan se olla ettei sieltäkään löydy yhtään sopivaa rotua.
No, onhan tässä vielä todennäköisesti vuosia aikaa.

[aunet]

Mitenkäs tämmönen viesti putkahti esiin, eikös tämä ole vanha juttu? Koiruuksia?

[Iidis79]

Kahden whippetin kokemuksella, ei tarvii joka pissatukselle pukea. Ja kun teillä on iso piha niin lyhytturkkinen pärjää hyvin pienet ulkoilut pihalla, ja wiipottimien kanssa varsinkin talvella vietetään jonkinlaista "siestaa" muutenkin.
Kattele terrierejä, manchesterin terrieri vois olla yks mahdollinen. Vai miten olis trimmattava? Irlanninterrieri? Tai wales?

edit
Kettuterrieri tai heeleri?

[Koiruuksia]

Mitenkäs tämmönen viesti putkahti esiin, eikös tämä ole vanha juttu? Koiruuksia?

Eihän tämä "vanhene" kunnes tilanne on se että on pienen koiran aika tulla, rotu on valittu ja pentu on kotona.
Tulen varmaan pohtimaan tätä asiaa vielä monta kertaa ja monelta eri kantilta.
Ja mahdollisesti kirjoittamaan asiasta tännekin.

typo

[Koiruuksia]

Kahden whippetin kokemuksella, ei tarvii joka pissatukselle pukea. Ja kun teillä on iso piha niin lyhytturkkinen pärjää hyvin pienet ulkoilut pihalla, ja wiipottimien kanssa varsinkin talvella vietetään jonkinlaista "siestaa" muutenkin.
Kattele terrierejä, manchesterin terrieri vois olla yks mahdollinen. Vai miten olis trimmattava? Irlanninterrieri? Tai wales?

edit
Kettuterrieri tai heeleri?

Whippettiä olen joskus miettinytkin. Samoin heeleriä. Eilen viimeeksi lueskelin sileäkarvaisesta kettuterrieristä. Sellaiselle meillä ei kylläkään olisi rodunomaista touhua tarjota ellei sellaiaisesta kävisi pihapiirin jyrsijätorjunta.

Manssiakin olen joskus miettinyt. Trimmattavaa koiraa en halua.

Mullahan on "kaipuu" sellaiseen johonkin tosi pieneen koiraan mutta saattaa olla ettei sellainen kuitenkaan olisi meille hyvä. Johan se menisi tuon aluetta kiertävän aitaverkonkin läpi.

[Mea]

^ Me laitettiin keväällä miniaita. Toki aidattavaa ei ole lähellekään niin paljon kuin teillä, mutta ihan tarpeeksi kuitenkin. Se on vain 50 cm korkea ja laitettiin nippusiteillä vanhaan verkkoon. Ei siinä loppujen lopuksi niin tolkuton homma ollut.

[Koiruuksia]

Jos olisikin pienempi ala niin voisi laittaa.
Mutta ei me jakseta eikä viitsitä laittaa 400m mitään pikkuaitaa tuonne.
Ihan helevatan kalliksikin tulisi.

[Iidis79]

Voisko pientä koiraa ajatellen rajata pienemmän alueen.

Mua niin ketuttaa kun mulla olis nyt ihan hitosti vaan aikaa, kun töitä ei löydy, mutta se meinaa tietysti sitä ettei ole kummosesti rahaa. Sain rahaa auton myynnistä ja veronpalautuksia on tulossa, mut ei niillä silti koiraa osteta, ainakaan täydellä hinnalla. Mistä löytyis pentu tyyliin 500€, seurakoira. EI kuitenkaan mitään pentutehdas tuotetta. Kyllä hinnat on hullut. Nyt harmittaa vähän että syksyllä ostin auton, joka seisoi koko talven pihassa ja koiran ois saanut melkein samalla hinnalla. Niin että en sitten sitä koiraa ostanut auton sijaan. Ne oli niitä terrieri sekoituksia mitä kävin katsomassa.

[Iidis79]

Torissa on tosi paljon "käsiin jääneitä" pentuja. Luovutus ollut jo monella tyyliin touko-kesä kuussa jo. Mutta hinta edelleen yli 1000€ sekarotuisista pennuista
Ja samaan aikaa rekisteröityjä suomenajokoiria esim saa 600€.

[MJK]

Mistä löytyis pentu tyyliin 500€, seurakoira.

Kannattaa muistaa, että koiran omistamiseen menee huomattavasti enemmän rahaa kuin ostohinta. Miten saisit sitten maksettua ell kulut jos koira sairastuu? Hampaiden hoito tekee jo useamman sata euroa ja harvalta koiralta niitä hampaita ei tarvitse koskaan hoitaa, luin, että 80%:lla yli 3-vuotiaista koirista on jonkin asteista parodontiittia.

Olisiko hoitokoira mahdollista? Luulisi, että ainakin kesäaikaan on koiria hoitopaikkoja vailla...tai jonkun naapurin/tutun koiran hoitoa ja ulkoilutusta?

[Kissimyyr yhä vaan]

Näyttäisi, että vielä yksi olisi tulossa muonavahvuuteen.

[Dacrest]

Yksi on laumasta poissa.
Maailman paras pikkukoira Sohvi
5.11.2013-18.7.2024

[Umac]

Osanottoni

Ukko nyt 7v ja sen tai meidän elämisen pituus vaikuttaa päätökseen. Yksin en ota enää koiraa ja kaksinkin mietittävä sitten kun sen aika ok.

Nyt viikonloppuna, ja 1,5v myöhemmin kun tuo ylläoleva on kirjoitettu, käytiin keskustelua aiheesta, pidemmän kaavan kautta. Puoliso haluaa vielä uuden koiran mutta edelleen toki asia riippuu myös Ukon elinajasta. Rotua kovin vaikea vaihtaa mutta parsoneita katseltiin.
Olen siis itse katsonut niitä, ajatus kevyemmästä rakenteesta ja koiran keveys mm. hallinnan suhteen, turkin helppous ja kuitenkin aktiivinen otus.

Oma mielipiteeni ei ole muuttunut vieläkään eli mitään kristallipalloa ei ole mistä katsoa Ukon ikää ja mm. omaa elämäntilannetta kun seuraavaa koiraa mietitään.

Puoliso oli viime viikonlopun erkkarissa kysynyt kasvattajalta, että minkä värisiä pentuja hälle tulee seuraavista yhdistelmistä. Okei.
Huomaan, että olemme siis eri tahdissa tässä koirapohdinta-asiassa.
Edelleen ja missään nimessä en halua kahta koiraa päällekkäin, siis samaan aikaan, enkä toivo Ukon elämän päättymistä ihan heti.

[Iidis79]

Mistä löytyis pentu tyyliin 500€, seurakoira.

Kannattaa muistaa, että koiran omistamiseen menee huomattavasti enemmän rahaa kuin ostohinta. Miten saisit sitten maksettua ell kulut jos koira sairastuu? Hampaiden hoito tekee jo useamman sata euroa ja harvalta koiralta niitä hampaita ei tarvitse koskaan hoitaa, luin, että 80%:lla yli 3-vuotiaista koirista on jonkin asteista parodontiittia.

Olisiko hoitokoira mahdollista? Luulisi, että ainakin kesäaikaan on koiria hoitopaikkoja vailla...tai jonkun naapurin/tutun koiran hoitoa ja ulkoilutusta?

Kyllähän mä nyt sen tiedän, että koiraan menee enemmän rahaa sen elin aikana kuin mitä siihen ostaessa pistää. Pointti on siinä, että kun pienen sekarotuisen seurakoiran hinta on melkein sama kuin rotukoiran ja ison sekarotuisen metsästyskoiran saa sillä 500€ niin ei ihme että on koirahyökkäyksiä, kun ihmiset ottaa sen vaativan ison koiran sen pienen sijaan.
Ja kyllä ne ell kulut olen aina saanut hoidettua. Ja nyt ottaisin vakuutuksen, ihan jokaiselle koiralle.

Hoitokoira ei ole lähellekään sama kuin oma koira. Naapurissa olis parikin ihan kivaa, mutta ne ei tarvii hoitajaa.

[Koiruuksia]

Jos kävisi niin hyvä tuuri, että jossain löytöeläintalossa syntyisi (tai otettaisiin huostaan) jollekin nartulle pennut, jotain sopivaa yhdistelmää niin sellaisesta voisi saada kohtuuhintaan.
Peppi ja Milli syntyivät löytölään. Niiden roduista ei ollut tietoa mutta näki että eivät kasva suuriksi.
Ostin ne 1000 eurolla, eli 500 euroa per pentu.
Nehän ovat ihan maailman parhaita otuksia. Olivat juuri täällä meillä nyt 8 päivää.

Jos kyselisit tuollaisista paikoista?
Tuolla mistä Pepin ja Millih hain, on ollut muitakin pentueita niin että on otettu huostaan narttu joka on sitten siellä synnyttänyt.
Ei varmaan ole mitenkään epätavallista.

Pihan aitaamisesta, niin tokihan (jos ihan pieni koira tulisi) niin voisi sitten harkita pienemmän alan aitaamista tai voisihan tuon 400 neliön kissatarhan aidata alhaalta pienempisilmäisellä verkolla. Paitsi että kun täällä tulee yleensä se metri lunta niin kääpiökoirahan kävelisi hankikannolla sieltä metrin korkeudesta läpi.