Koirapulina

[kualcc]

Maanantai-iltana aloitettiin irroituksen opettelu pyyntösanalla "kiitos."
Tarkoituksena nimenomaan että jahtaamisen ja kiinni saamisen jälkeen irroittaa kun sille sanoo "kiitos."
Sujuu jo tosi hienosti! Makupala on vielä näkyvillä kyllä mutta niin pitääkin olla kun on vasta näin vähän harjoiteltu.
Olen ihan yllättynyt tästä ja myös siitä miten tuo haluaa tehdä yhdessä kun ajattelin että sitä ei kiinnostaisi pätkääkään.
Hakee myös paljon katsekontaktia ihan itsenäisesti.

Hitsi, näitä juttuja lukiessa melkein (huom, vain melkein) tulee itellekin taas pentukuume, että pääsisipä opettamaan pikkupennulle uusia taitoja Taitava Laku! Mulla on tilaus yhdelle koirankoulutusvideokurssille, ja siellä ohjaaja demoaa monia oppeja juurikin basenjin kanssa. Sitä on tosi kiva katsoa, kun olen aina mieltänyt basenjit vähän semmoisiksi "hv-tyypeiksi" mitä temppuiluun ja treenailuun tulee, mutta ainakin se koira näkyy hienosti kestävän pitempiäkin toistoja ja hallitsee monia taitoja.

[Koiruuksia]

Taidankin tietää sen kouluttajan. Pitäisiköhän tilata tuo sama niin pääsisi katselemaan basenjien touhuja.
Aika harvathan näille mitään edes opettavat ja joidenkin mielestä basenji on jumala jota ihmisen tulee palvella.

[Tiibetinhelmi]

Me törmättiin tänään lenkillä ihan tässä kirkonkylällä mustavalkoiseen basenjiin! Oli 5v narttu, Nature's Masterpiece- kennelistä Turusta. Oli utelias omiani kohtaan (olin liikkeellä senioriryhmäni kanssa), tuli varovasti tutustumaan. Hyvin meni! Omistaja kertoi koiran olevan todellinen hienohelma, ei siedä lainkaan tassujen kastumista eikä huonoja kelejä.

[Koiruuksia]

Olen käsittänyt että tuo on aika yleistä basenjeilla.
Mutta sitten löytyy myös niitä joita ei haittaa sade tai lumi ja jotka esim. tykkäävät uida.
Saa nähdä kumpaan kastiin Laku kuuluu.

[Tiibetinhelmi]

On niitä hienohelmoja täällä meilläkin, varsinkin nämä ikäneidot. Mukavuudenhalu on huipussaan jos ulkona sataa räntää ja maa on märkä. En ihmettele! Se heille sallittakoon.

[Koiruuksia]

Kyllä, ehdottomasti.
Lakua ei kamalasti näytä ainakaan lumi haittaavan. Viime yönä on satanut taas lisää ja Laku oli aivan innoissaan nyt aamulla kun mentiin ulos.
Lumisade alkoi jo eilen illalla ja silloin Laku jahtasi satavia lumihitaleita.
On tässä vettäkin satanut sen aikana eikä ole näyttänyt sitä mitenkään inhoavan. Tai edes noteeraavan. Aikuisena voi tietenkin olla eri juttu.
Jos olisi kesä niin Laku olisi jo käynyt järven rannalla mukana kun rottweilerit uivat. Nyt saadaan odottaa vielä monta kuukautta.
Ei ole edes koirauimalaa missään inhimillisen matkan päässä.

[Umac]

^Tuo on harmillinen sattuma! Uiminen niin hyvä osata ja pitää, se on monilla vaan opeteltava asia. Näillä lyhytturkkisilla siis.

[Koiruuksia]

Ollaankin monta koiraa opetettu uimaan. Rottweilereita ei ole tarvinnut
Edesmennyt Oiva ui jo 7 viikkoisena kasvattajan luona.
Reinokin ui heti ekana kesänään, olisko ollut 10 viikkoinen ekalla kerralla.

Jännä että Peppi (se joka meni siskonsa kanssa tyttärelleni) ei uinut täällä meillä ollenkaan. Ei halunnut. Milli on uinut hanakasti heti pienestä saakka.
Mutta nyt tyttären luona (viime kesänä kun sinne menivät) oli mennyt heti uimaan Millin kanssa innoissaan. Ja ui tosi mielellään.
Olisko täällä sitten varonut rottweilereita, herkkä koira kun on?

[Umac]

Me opetettiin rottiksetkin

Tänään tasan 20 vuotta rwu Raxin syntymästä!

[TlGER]

^Tuosta tulikin mieleen, että mullahan on merkkivuosi; 20 vuotta enkkuja.

[Tiibetinhelmi]

^No mutta, juhlan paikka! Onnea!

[Koiruuksia]

Mulla on ensi vuonna merkkivuosi, 30 vuotta rottweilereita.

50 vuotta koiria on ollut vasta 3 vuoden kuluttua.

[Tiibetinhelmi]

Mullakin on ensi vuosi merkkivuosi: 30 vuotta tiibetinmastiffeja. Eiköhän panna virtuaaliset kekkerit pystyyn!

Ja eka cockeri tuli 1974 mutta se oli perheen koira, ei mun oma. Siitäkin on jo syksyllä 50 vuotta....arggghh!

[Koiruuksia]

Mullakin on ensi vuosi merkkivuosi: 30 vuotta tiibetinmastiffeja. Eiköhän panna virtuaaliset kekkerit pystyyn!

No ehdottomasti

[Umac]

Joo, mulla myös 50v koirien kanssa vuonna -27 ja eka oma tuli -88.

[Koiruuksia]

Mulle tuli eka oma vuonna 1978. Aiemmin laskuvirhe, 50 vuotta omakoirallista elämää tulee täyteen 4 vuoden kuluttua.
Koirien kanssa olen puljannut (kuulemma) 4 vuotiaasta saakka. Eka jota "koulutin" oli talonmiehen Bella collie. "Bella sivulla seuraa."
Siitä on nyt 57 vuotta.
Ennen kun sain oman koiran, koulutin mummon karjalankarhukoira Anua ja kävin sen kanssa lenkeillä.
Jännä miten nuorena voi syttyä kiinnostus johonkin eläinlajiin.

[Tiibetinhelmi]

^Me taidetaan kuulua siihen sukupolveen että juostiin kaikkien koirallisten ovien takana rimputtelemassa ovikelloa kysyen "tuleeko teidän koira ulos"! Ja kyllähän ne tuli. Itse en kyllä arvaisi antaa omiani tuon ikäiselle.

[Koiruuksia]

^Me taidetaan kuulua siihen sukupolveen että juostiin kaikkien koirallisten ovien takana rimputtelemassa ovikelloa kysyen "tuleeko teidän koira ulos"! Ja kyllähän ne tuli. Itse en kyllä arvaisi antaa omiani tuon ikäiselle.

Kyllä. Samaa olen miettinyt. Mäkin sain kymmenvuotiaana yhdestä talosta kolme afgaania ja collien ulkoilutettavaksi. Collie oli aina vapaana mutta afgaanit neuvottiin sitomaan puuhun tai lyhtytolppaan jos tulee joku koira vastaan.
Kaikki muut sain ihan yksikseni vietäväksi mutta yksi rouva lähti aina mukaan. Hänellä oli kaksi kääpiövillakoiraa, ruskea ja musta. Taisi muuten se musta olla Laku nimeltään ja ruskea oli Nappe.

[Mea]

Nyt olen avoimesti kateellinen! Meille ei saanut ottaa mitään eläintä koska sisko oli "allerginen". Tämän johdosta inhoan kaikkia "allergisia" vieläkin. Lisäksi sisko inhosi syvästi koiria, joten vanhemmatkin inhosivat koiria, ja se opetettiin vauvasta asti minullekin. Olin kolmekymppinen kun tajusin tulleeni aivopestyksi! Onneksi sentään tallilla sai käydä 7-vuotiaasta asti, mutta sisälle ei saanut tulla tallivaatteilla, vaan piti tulla kellarin kautta ja jättää vaatteet sinne.

(Sivuhuomautuksena, että olisin varmaan kasvanut vähemmän vinoon, jos olisin saanut rakkautta edes koiralta. Kotona sitä ei herunut koskaan keneltäkään. Mutta ei puhettakaan.)

[Umac]

Mun aktiivisimmat harreste- ja oppivuodet oli juurikin lainakoirilla

[Koiruuksia]

Mähän raahasin meille aina jokaisen irtokoiran jonka sain kiinni.
Sitten isäni kanssa käytiin viemässä ne kotiin kun olin saanut selvitettyä kenen koirasta oli kyse.
Usein meillä oli yksi Snoopy niminen karkeakarvainen saksanseisoja.

[MJK]

Olin 4-vuotias kun meille tuli ensimmäinen koira, siitä lähtien ollut aina 1-4kpl. Eli muutaman vuoden kuluttua tulee 50 koirallista vuotta täyteen. Lapsuuden kotiinkin koirat tuli lähinnä minun toiveesta niin luen ne omiksi ihan alusta alkaen. Isän kotona oli kyllä ollut suomenpystykorva kenneli että kokemusta oli hänelläkin koirista ja ennen minua vanhemmilla olikin ollut oma pystäri.

En ole rotu-uskollinen vaan koirat on tullut aina sen hetkisen tarpeen mukaan valittuina, tällä hetkellä peräti kolmas samanrotuinen menossa. Paria rotua ollut 2kpl ja muuten vain 1kpl yhtä samanrotuista. Tällä hetkellä 10. ja 11. koira menossa, yhtä lukuunottamatta kaikki ovat eläneet yli 10-vuotiaiksi, vanhimmat yli 15 ja 16-vuotiaksi.

[Koiruuksia]

Tällä hurjalla 4 viikon otannalla näyttää tällä hetkellä siltä että Laku tykkää lumesta eikä sitä haittaa vesisadekaan.
Aikuistuessa saattaa tietenkin kaikki muuttua.

[Tiibetinhelmi]

Älä oo Mea kateellinen, oot onnistunut paikkaamaan tuon lapsuuden vajeen ihan kivasti!

[Mea]

^ No joo, parempi toki myöhään kuin ei ollenkaan! Silti olisin halunnut olla sellainen lapsi joka kasvaa koiraperheessä.

Nuolumatto olikin melkoinen hitti! Nyt sitä on vuorollaan nuollut kolme innokasta nuolijaa, ja jokainen on viihtynyt sen kanssa melkoisen tovin.

On ollut iso muutos viime päivinä siinä, miten viihdytään ulkona. Varsinkin Mellistä huomaa. Usein se käy vain pikaisesti vessassa, mutta nyt se on jo hengaillut ulkona ihan huvikseen. Se siis inhoaa syvästi kylmää ja märkää, ja on sitä mieltä, että sateella katettu terassi on ihan pätevä vessa.

Huomenna mennään koirametsään. Saa nähdä missä kunnossa on, kuvien mukaan olisi sulanut.

[Iidis79]

Mä en käynyt hakemassa vieraita koiria ulos, mutta muistissa on kun kaverin kanssa, oltiin jotain ehkä 8-9 v, vietiin kaverin jonkun sukulais miehen rottweileria ulos. Tämä siis Helsingin Niemenmäessä. Koira kulki kyllä hienosti. En muista tuliko mitään koiria vastaan.
Sitkun sain ensimmäisen koirani 12 vuotiaana niin kyllä meidän ovikelloa käytiin rimputtamassa, monet naapuruston lapset, "saako viedä Neroa ulos", en antanut olin mustis Ja ne lapset oli mua vähän nuorempia ja Nero oli kuitenkin puoliksi samojedi joka veti mutkin kumoon pari kertaa, vaikka kiltti se oli.

Mun isoisä (jota en koskaan harmikseni tavannut) oli sellanen että se tuli muutamaan kertaan hyvittelemään perhettä tuoden koiran pennun kotiin. Oli jotain terrieri risteymää ja ajokoirasekoitusta, mitä niitä nyt oli 50-60 luvulla. Jonkun koiran ne joutui antamaan maalle, kun ei se pärjännyt kaupungissa lapsiperheessä. Sitten joskus 60-luvunpuolella tuttava perheeseen syntyi ihan rotukoiran pentuja, saksanpaimenia, joista yksi tuli mun mummolle, tai mummo oli sen varsinainen emäntä. Äiti kertoikin sitten monia Tomi-koira tarinoita mulle lapsena. Silloin äiti ja sen sisarukset oli jo teini-ikäisiä.

[Darre]

Kun mä olin lapsi, niin meille ei kanssa tullut koiraa koska veljeni oli allerginen. Ihan oikeasti siis. Tosin testien mukaan vain siitepölylle ja joillekinkin ruoka-aineille, mutta 70-luvulla kyllä kiellettiin tuollaisessa tapauksessa ehdottomasti lemmikit. Ulkoilutin sitten monta vuotta naapuritalossa asuneen mummon schipperkeä, ja asui siinä samassa talossa yorkkejakin, joita vein joskus ulos. Ja yleensäkin aina olin tutustumassa kaikkiin koiriin

Ekan oman hankkimiseen meni sitten niin kauan, että vasta 1998 tuli seropi kodinvaihtajana yhdeltä silloiselta työkaverilta ja eka mitteli neljä vuotta myöhemmin. Eli vielä kolme vuotta niin on täynnä 25 v. mittelielämää. Takamatkalla ollaan moniin teihin muihin verrattuna.

Mainittakoon, että veljenikin on elänyt suurimman osan aikuiselämästään koirien kanssa, joita on ollut hänen ex-vaimollaan ja nykyisellä avokillaan. Ei kertakaikkiaan mitään allergiaoireita.

[Hovarontti]

Meidän ihana Lemmy, Hayaklause Yoker tänään 1 vuoden, vietämme yhteisiä synttäreitä, tosin herkut on mammalla ja mamman mussulla vähän erilaiset Lemmy kävi junnu kehässä Lahdessa eilen ollen JUN EH-4, kahdeksan junnun joukosta, hoffeja oli jäätävän paljon ilmoitettu 40 kaikkiaan joista 22 urosta. Hienosti meillä meni

[Koiruuksia]

Onnittelut synttäreiden ja näyttelymenestyksen johdosta!

[Umac]

^Komppaan, syntsyjä!