Minkälainen fleksi? Vai ei?

[Koiruuksia]

Olisi tarvetta fleksille. En ole perehtynyt tarjontaan joten en edes tiedä että minkälaisia /miten pitkiä on nykyään tarjolla?
Ja onko joku malli parempi kuin toinen?
Koiran aikuispaino n. 13-15 kg ja tarvetta fleksille ajettelisin olevan maastolenkeillä.

Yleensä ajattelen ettei fleksiä ainakaan ennen kuin koiralla on kunnollinen hihnakäytös normihihnalla.

Mutta fleksi tuli mieleen kun en ajatellut basenjinpoikasta maastolenkeillä vapaana pitää varsinkaan nyt kun on pesimäaika.

[*kiranas*]

mä olen käyttänyt tällästä 20kg (vieraalla) koiralla Giant L.
flexi käteen on musta vähän huono, isomötikkä, kun en felxejä käytä, mutta kelautuvuus ja nauha toimii.

itse käytän on 6m grippiä lenkkipiuhana, en osaa lyhyemmillä enää mennä kun olen tuohon tottunut.

[Rigge]

Mulla on ollut 14 kiloisella L-koon nauhamallinen. 5 m riittää hyvin.

Jostain syystä nauha tuntuu paremmalta kuin pyöreänyörinen.

[Umac]

Ukko käyttää myös L Gianttia, tuo mikä on kiranaksen linkissä. Meillä aina ollut 8m. Se siis päivittäisessä käytössä joten meidän käteen se ei ole möhkäle ollenkaan.

[Titaanijäärä]

Kun pari vuotta sitten ostin kakkoskissalle omaa fleksiä niin kauppias suunnilleen ei suostunut myymään kuin nauhallisen. Kuulemma jos elukat rallaa ja sotkeutuu hihnoihin voi narumallisesta tulla ikäviä viiltohaavoja. Sen hoksasin esigooglatessa jotta vähän eri malleissa vaihtelee missä ja miten näppärästi lukitusnappi on käytettävissä ja ainakin minusta on kätevä tuo missä kaikki toiminnot on kahvan päällä peukalolla näprättävissä (en nyt enää muista mikä oli mallininmi ja onko ne taas ehtineet vaihtuakin...).

[Umac]

Joo, mä palautin jonkun Flexi-mallin, ei istunut käteen yhtään. Ihan käyttömukavuuden ja turvallisuuden takia olisi hyvä päästä kokeilemaan malleja. Jos suinkin mahdollista.

muoks: pitkät grippiliinat on tosiaan monilla perässä, esim. IG-videoissa. Antaa vapautta, ei häiritse koiraa eikä takerru mutta tarv.saa napattua liinasta

[tuhti]

Mä miettisin flexiä sellaiselle koiralle, joka liikkuu suht tasaisesti. Mä en tiedä basujen tavasta lenkkeillä mutta omat koirat ovat sitä rotua, että ne erittäin saalisviettisinä reagoivat nanosekunnissa liikkeeseen ja pois päin juokseviin eläimiin ja niiden juoksunopeus kiihtyy nollasta sataan sekunnissa. Sellaisessa tilanteessa flexi on ihan nou-nou. Kaulanikamat on tosi kovilla silloin, koska ihminen siellä flexin päässä ei ehdi reagoida ennenkuin koira on jo flexin narun mitan päässä ja stoppi tulee kun naru loppuu. Nuori koira on tietty vielä käytökseltään pikkaisen eri asia kuin aikuinen. Riippuu varmaan siitä, milloin saalisvietti syttyy. Sekin voi omistajalle tulla yllätyksenä.

[aunet]

Juurikin tuon riista- ja saalisviettisen rajun nykäisyn takia suosittelen valjaita, ihan joka koiralle. Vähintään tosi leveää pantaa. On niskanikamat tiukilla ja sitä kautta koko selkäranka. Pienet jatkuvat vauriot kaularangan alueella voivat tulla esiin vasta pitkien aikojen päästä. Puhumattakaan henki/ruokatorven vaurioista. Eikä tarvii olla riistaviettinenkään, jatkuvasti vuosikaupalla vetävä koira on vielä pahemmassa pinteessä. Ei suoranaisesti liittynyt fleksiin.

[Umac]

Valjaat on tämän päivän tiedolla parhaat, kyllä. Ja peruskoulutuksen merkitystä ei voi unohtaa Flexin kanssa, ei missään nimessä. Siksi koiran on osattava mm. pysähtyä heti käskystä, ikinä et tiedä mitä ympäristössä tapahtuu ja mm. pysähtymällä käskystä saa suojattua koirankin. Osalla ihmisistä kun ei ole mitään käsitystä mm. autolla tai pyörällä ajosta vaikka näkisivät lähestyvät koirakon.
Ja koska Koiruuksia suunnittelee sitä metsälenkeillä niin puiden ja tolppien kiertäminen käskystä on arkea helpottava taito myös. Sen voi aloitella millä vaan kepukalla kotipihalla, liikennekartiolla tai vaikka vesitynnyrillä.

[Koiruuksia]

No fleksin kanssa valjaat ehdottomasti.
En ollenkaan tunnista Lakua noista nopeista syöksymisistä hihnassa yhtään mihinkään, mutta Lakun sisko saalisti pupunpoikasen omalta pieneltä pihaltaan joten nopeitahan nämä ovat kun kohdalle osuu.

Remmikäytös on Lakulla hyvä, ei vedä eikä kisko yhtään mihinkään. Ja onhan tuo muutenkin aika hyvin kuulolla yleensä.
Laku on ahnein koira mikä mulla on ikinä ollut, se on hyvä asia.
Rottweilerit ovat jumalattoman ahneita mutta jäävät kakkoseksi Lakulle.
Itsehillintäähän tuolle on pitänyt opettaa alusta saakka, muuten se menisi pitkin pöytiä ruoan perässä, varastaisi kaiken mikä ei ole pultattu kiinni ja veisi ruoat myös esim. sohvalla istuvan ihmisen lautaselta/kädestä/mistä vaan saisi riivittyä.
Tällä hetkellä on tämän asian suhteen oikein maltillinen. Eilen illallakin söin sohvalla ja Laku oli siinä vieressä. Ruoat pysyivät lautasella. Ei osoittanut niihin mitään mielenkiintoa niihin.
Se ei myöskään enää ryntää sisällä ohijuoksevan kissan perään, vaan tulee hakemaan namin. Kissat saavat myös rampata kissanluukussa miten haluavat, ei kiinnosta Lakua.
Valtavastihan Lakun kanssa on tehty töitä kaiken sellaisen eteen joka voisi olla toisen pennun kanssa "normaalia" ja tulla ns. itsestään.
Ja kovahan tuo vaikuttaa olevan. Todella kova. Se ei auta asioita.
Käytänkin Lakusta ilmausta: Sitkeä kuin jeesusteippi, kova kuin betoniporsas.

Sitten sillä on se toinen puoli. Se on aivan ihana "tissinvälikoira", suloinen hellä, turkki on kuin samettia ja se haluaa olla lähellä, tykkää pussailla.
Aamulla kun herätään, se on aivan innoissaan (nukkuu vieressämme) kun ei ole nähty moneen tuntiin (kun on ollut silmät kiinni), kippura heiluu villinä ja pusuja satelee hurjasti.
Laku on myös vannoutunut syli/sohvakoira.Tykkää olla ihan kiinni.
Kynnet saa leikata ihan rauhassa, Laku rötköttää selällään. Alussa se ei ollut ollenkaan itsestäänselvää. Eikä mikään muukaan.

Vieheen perään (pitkä keppi ja siinä pitkä naru ja fleecenytökäs) lähtee valtavalla innolla. Sitä saa jahdata. Kuivia tuulessa lentäviä lehtiä saa myös jahdata, ne tosin eivät jaksa enää niin paljon kiinnostaa kuin alussa lumien sulettua.

Katsotaan miten kehittyy kun tulee ikää lisää. 23.5 täyttää viisi kuukautta.

Mielenkiintoinen tuttavuus ja ehdottoman mielenkiintoinen koulutettava. Asiat näyttävät menevän sykleissä. On seesteisiä kausia ja on kausia jolloin ei ole niin seesteistä
Muut pentueen pennut ovat pehmeämpiä ja huomattavasti helpompia. Onneksi.
Minä pärjään tämän kanssa mutta luulen että jossain muualla, kokemattomissa käsissä Laku saattaisi kuulua siihen joukkoon basenjeja joiden kanssa ei omistaja(eikä kukaan muukaan) pärjää kun ei ole hoidettu tarvittavia asioita jo pentuna.
Niitähän on ikävä kyllä, siis sellaisia basenjeja.

On ollut sisäsiisti luovutusikäisestä saakka kun vaan päästää pihalle tarpeilleen. Yhdet kakat on tullut sisälle Lakun täällä oloaikana.
Vime yönä (olemme miehen kanssa flunssassa) nukutiin n. klo 21 - 8.30 kun minä heräsin. Laku nukkua posotti vielä ihan täysin. Piti herätellä pissalle.

Sori OT fleksikeskustelussa mutta sattui nyt sopivasti kohdalle.

[Koiruuksia]

Meillä on 15m lippunarua, ollut ekan rottweilerini jälkiliinana pentuna.
Kokeillaan sitä huomenna kun lähdetään maastoon kävelemään koirien kanssa.

[Iidis79]

Mä tykkäsin enempi niistä nauhallisista kuin niistä pyörönaruista. Olen kokenut sen kun naru menee polvitaivetta pitkin nopeesti ja viiltää vereslihalle. Ne narumalliset menee myös kokonaan kelan sisälle, kun niissä pyörönaruissa on ollut yleensä se pätkä mikä jää kelan ulkopuolelle, kai siitäkin tosin on jotain hyötyä, mut sillä ei saa hihnaa tosi lyhyelle jos on tarve.
Basenjille mun mielestä riittää sellanen kevyempi perusfleksi. Mulla oli isoilla whippeteillä 20 kilosille koirille tarkoitettuja fleksejä. Just ja just painoraja riitti. Mutta mielestäni tärkeintä fleksin käytössä on se että koira on hallinnassa, eikä se vedä.
Ja kannattaa käydä kokeilemassa mikä tuntuu omaan käteen sopivalta. Toi Giant L on aika painava.

[Koiruuksia]

Taidan kokeilla sitä 15 m lippunarua. Vielä ei ole päästy sen kummemmin maastoon kun flunssa ei anna periksi.

Me ihmisethän emme ole täällä mitään elukoita maastossa nähneet. Eikä ole ollut edes riistaviettistä koiraa pitkään aikaan Minjan kuoltua.
Mielenkiintoista nähdä kun mennään basenjinpoikasen kanssa (joka on näöllä metsästävä sekä riistavietillä varustettu) että bongaileeko se tuolla maastossa sellaisia eläimiä joita me (ja täysin riistavietittömät) koiramme emme ole ikinä huomanneet.
Mähän olen sanonut ettei täällä ole mitään eläimiä koskaan metsässä näkynyt. Yksi rusakko tämän 15 vuoden aikana mitä olemme täällä asuneet.

Katsotaan alkaako niitä nyt basenji bongailla.

[Ninni]

Juurikin tuon riista- ja saalisviettisen rajun nykäisyn takia suosittelen valjaita, ihan joka koiralle. Vähintään tosi leveää pantaa. On niskanikamat tiukilla ja sitä kautta koko selkäranka. Pienet jatkuvat vauriot kaularangan alueella voivat tulla esiin vasta pitkien aikojen päästä. Puhumattakaan henki/ruokatorven vaurioista. Eikä tarvii olla riistaviettinenkään, jatkuvasti vuosikaupalla vetävä koira on vielä pahemmassa pinteessä. Ei suoranaisesti liittynyt fleksiin.

Paljon puhutaan koiran kaulanikamista ja kaulan vaurioista tavallisella pannalla.

En ajatte, että koiran pitäisi rykiä jatkuvasti hihnassa minkään perään, ja ellei koiran käytöstä saa kuriin, on ainoa vaihtoehto laittaa koiralle pehmeät valjaat ettei se satuta itseään.

Kuitenkin koiralla on kaulassa myös lihakset. Tämä unohdetaan aina, kun mainostetaan koiran käärimistä pumpulisiin valjaisiin, jotka kaikkien koirien kohdalla eivät mahdollista esim. hihnakäytöksen kunnollista opettamista.
Kurkkaripannalla koiralle pystyy helpommin opettamaan missä raja kulkee, ja jos kyseessä on kovapäinen koira, ainoa minne voi hihnapalautteen antaa on sinne kaulan juureen. Sen saa antaa vain kuristavalla ketjukaulaimella, koska näin panta kiristyy koiraan, eikä panta heilauta samalla koiran päätä mihinkään suuntaan. Joustamaton nahkapanta tai muu solkipanta ei palautteen antamiseen toimi, eikä sitä saa palautteen antamiseen käyttää.

Siellä on koiralla vahvoja lihaksia, ja pikku nyppäsyt eivät kaulaa vaurioita. Tärkeintä on, että jos koiraa nykii yhtään tai koira välillä nykii, se panta varoittaa etukäteen ja siinä tulee kyseeseen se pikku naraus puolikurkkarista tai ketjukaulaimesta. Pitkän ajan saatossa esim koiran raahaaminen remmillä perässä voi varmasti olla huono juttu, koira pitäisikin opettaa tottelemaan ilman, että sitä tarvitsee vetää.
Vetäminen ja huomautusnykäisy ovat eri asia, kun koiraa huomautetaan ei nykäisy kajoa mihinkään kaulan rakenteisiin asti, jotka läpivalaisupiirustuksissa usein näytetään. Unohtaen, että koiran kaulaelimiä suojaa lihakset, kunhan nykäisy ei tapahdu suoraan taakse, tai koirasta yläviistoon päin. Vaan sivuun, kaulan vahvimpaan lihakseen.. Tilanne, jossa koira on puskassa, monesti näkee että ihminen alkaa kiskoa koiraa sieltä. Koira pitäisi mieluummin kutsua, ja kuvitella ettei remmiä ole.

Ihmiset on joskus ihan kuin koiralla olisi vain nikamat siinä heti pannan juuressa, ja joka kerta kun nykäisee remmistä niin ne kaulanikamat muka ottavat osumaa.
Ehkä pahimmat mielestäni pannassa tapahtuvat ovat se, kun koira äkkiarvaamatta jää lussuttamaan jotain kusta ja omistaja jatkaakin matkaa ja kiskoo koiraa perässä jonkin matkaa. Ja se, kun koira näkee rusakon ja säntää täysillä remmin päähän.
Tai räyhää toiselle koiralle. NIitähän näkee paljon, jotka räyhää niin että yrittävät hirttää itsensä ja haukkuäänikin muuttuu törähdyksiksi.
Näissä tilanteissa jos ei koiraa saa kuriin, on mielestäni viisainta laittaa valjaat, ja ehkä jopa muuttaa maalle jossa ei ole 100 km säteellä yhtään rusakkoa eikä toista koiraa.

Hihnakäytöksen ollessa kunnossa, fleksi ja valjaat voiva tolla toimiva ratkaisu.
Ei ole kuitenkaan yhtään harvinaista, että omistaja kertoo koiran alkaneen uudelleen vetää ja olemaan myös tottelematon, kun on siirrytty käyttämään fleksiä. Tällöin on kyse siitä, että koira ei enää saa rajoja, oikea aikaista palautetta, ja se kokee saavansa vetämällä lisää tilaa ja rupeaa säätelemään omia lenkkejä, omien halujensa mukaan.

MIelikuvaharjoituksena vois käyttää, että jos koira olisi läpivalaisupiirroksena koirapuistossa, ja painisi toisten koirien kanssa pelkät kaulanikamat, kilpirauhanen, kieliluu ja henkitorvi retkottaen esillä, niin se ei selviäisi minuuttiakaan hengissä siitä että kaveri retuuttaa sitä vähän niskasta ja puree edes leikkipuremista kaulasta. Tämä todistaa lihasten olemassa olon, kun koira pysyy siellä koirapuistossa kasassa useimmiten.

[aunet]

Ninni kirjoitti:
"Ja se, kun koira näkee rusakon ja säntää täysillä remmin päähän."

Tätä tarkoitin omieni kohdalla. Eivät vedä eivätkä kisko, vaikka pikkurillillä voisi taluttaa koostaan huolimatta. Mutta mutta, liikkuva riista nenän edestä/puskan takaa lähtemällä on sellainen ärsyke, jolle ei voi mitään. Normaalia venakon toimintaa, sisäsyntyistä. Jos se saa kyseisessä tilanteessa siimaa eli ehtii ottaa laukka-askeleita, ei sitä pysäytä mikään. Itse käytän valjasta ja nahkaista hihnaa jossa hyvä pito, ja mennään siis pyörällä ravilla. Jatkuva kontrolli itsellä oltava riistan vuoksi ja pään pyörittävä joka suuntaan, siinä ei puhelinta selailla, vastaantulevien/ohittavien koirien kohdalla ei ongelmaa.

[Ninni]

Aunet on oikeassa ja venakon talutus on varmasti oma asiantuntemusta vaativa lajinsa, jossa kannattaa kuunnella sitä joka niiden kanssa pärjää.
Aunetilla on lauman hallinta hyvällä tolalla, jos koira ei vedä vaikka pikkusormella taluttaa. Toiset koirathan eivät ole sama asia kuin riista, ja senkin aunet käsittää toisin kuin moni. Sitten on tiettyjen rotujen kohdalla hyväksyttävä se, että riistanperään rykimistä tulee tapahtumaan aika ajoin, ja en paheksuisi leveämpää puolikurkkaria silloin kouluttaessa, ja jos koira on lapasessa niin sitten laittaa ihan mitä parhaaksi näkee, ja mikä toimii.
Aunetin tilanteeseen joka kuulostaa hyvältä, on pyrkimistä monella, usealla on pitkä matka hallintaan silloinkin kun on useimmiten helpompi rotukin talutettavana.

Ps, ei välttämättä olisi huono idea, jos koiralle opettaa remmikävelyä kaupungissa, sillä olisi toinenkin panta kaulassa jonka vaihtaa, kun mennään metsään jossa on takuuvarmuudella mm. rusakoita tiedossa. Koira pystyy oppimaan joskus myös välineriippuvaisesti, miten ollaan. Monihan tietää että koiran voi opettaa valjaissa vetämään pulkkaa, vaikka se normilenkillä ei saisikaan vetää yhtään. Siis koira joka ei ole jatkuvasti haku päällä. Enkä tarkoita nyt siis aunetin venakoita, tämä ei siis ole neuvo aunetille

[Koiruuksia]

Jatkuva kontrolli itsellä oltava riistan vuoksi ja pään pyörittävä joka suuntaan, siinä ei puhelinta selailla, vastaantulevien/ohittavien koirien kohdalla ei ongelmaa.

Tuo on aivan tuttua jo vuosikymmenten ajalta rottweilereiden kanssa. Ei riistan, vaan toisten koirien, ihmisten vuoksi.
En IKINÄ selaile puhelinta tai kuuntele jotain korvanappien kautta kun olen koirien kanssa liikkeellä. Se ei vaan ole mahdollista näiden kanssa jos meinaa että homma toimii. Koirat ovat siis olleet lenkillä vapaana. On kutsuttu luokse kun tulee jotain vastaan/näköpiiriin. AINA 100% keskittyminen koiriin, koko ajan.

Eilen oltiin maastossa kävelyllä. Lakulla oli valjaat ja 15m lippunaru. Hanskat piti olla käsissä, lippunaru polttaa nahkan muuten.
Oikein hyvin meni. Ei ongelmia. Emme ole tosiaan koskaan näissä metsissä mitään elukoita nähneet, kerran nähtiin hiekkakuopilla rusakkko.
Nytkään ei ilmeisesti ollut mitään elukoita näkö/lähipiirissä koska ei Laku mitään ilmentänyt.
Yhdessä vaiheessa rottweilerit haistelivat jotain tuulen tuomaa hajua ja tuolloin Lakukin vähän kihtyi, sillä oli selkäkarvat pystyssä. Se nostaa ne usein jos on hyvin innoissaan/on vähän jännää.
Joku elukka sieltä ilmeisesti hajunsa lähetti tuulen mukana.

Pyrimme lähiaikoina menemään Kuopion koirametsään. Siellä voimme päästää Lakun irti vieraassa paikassa ja tarkkailla/katsoa sen käytöstä. Että häviääkö välittömästi näköpiiristä vai pysytteleekö kanssamme. Vai mitä tekee.