Koirarotupohdintaa

[msk]

Eläkepäiviksi joku pieni/tai pienehkö rotu. Keskikokoinenkin käy jos ei ole tavattoman energinen.
Lisäys: oletuksena että tuossa vaiheessa kun koira otetaan ei ole enää rottweilereita.
Toinen lisäys: Ihan lyhytturkiset ja pohjavillattomat rodut karsiutuvat koska täällä on pitkä ja kylmä talvi enkä jaksa olla monta kertaa päivässä pukemassa ja riisumassa koiraa.

Peruskoulutus annetaan ja opetetaan ns. tavoille. Mitään varsinaisia harrastusjuttuja ei.
Kun eläkepäivistä on kyse niin kotona ollaan ja aikaa on.
Tarjolla kaikenlaista puuhailua maaseutuoloissa, aidattua pihaa hehtaari.
Lenkillekin pääsee maastoon pihan ulkopuolelle.

Toivomuksia:
-Ei varsinaista turkkirotua missään tapauksessa. En jaksa hoitaa enkä edes pitää lyhyenä.
-Ei mielellään sen kummempaa turkinhoitoa. (tarkoittaa pitkiä tai liehuvia koristekarvoja joita pitää olla harjaamassa kerran viikossa, tai trimmattavia tassuhaituvia)
-Ei sisäsiisteysongelmia/sisälle merkaamisia
-Voi olla metsälenkillä vapaana, ei siis riistaviettiä eikä muutenkaan sellainen rotu jossa oletuksena on ettei voi pitää vapaana.

Ajatuksissa sellainen ns. huoleton rotu joka voisi oletusarvoisesti olla avoin ja ihmisystävällinen.
Ei tarvitse olla "pystyynkuollut" mutta en pysty enää tarjoamaan hyvin energiselle rodulle sen tarvitsemaa akvititeettiä ja tekemistä.
Seurakoira joka ei tarvitse aktiivisen normiarjen lisäksi muuta.
Rotujen terveystilanteista ei ole tietoa, en ole tutustunut.

Olen miettinyt monia rotuja,schipperke, perhoskoira (juu on koristekarvoja), tiibetinspanieli (vapaana pitäminen, turkki?) kääpiömäyräkoira (vapaana pitäminen), kääpiöpinseri, chihu.
Keskikokoisia en ole oikein miettinyt juurikaan paitsi joskus whippettiä tai stabijhounia.
Mites manchesterinterrieri, englanninkääpiöterrieri, amerikankääpiökettuterrieri, shiba(vapaana pitäminen) Eurasier (turkki, vapaana pitäminen)

Mites sitten noi erilaiset spitzit? Onko turkissa kamala työ? Onhan sitä tietenkin hoidettava kun sitä on.

[Tiibetinhelmi]

Hyvää pohdintaa. Sen verran korjaan aiemmin sanomaani tiibetinspanielista, että on olemassa yksilöitä joita pidetään vapaina. Esimerkiksi teidän maastoissa tuollainen menisi vapaana (koulutusasia tiettyyn pisteeseen saakka), ei ole jäämässä auton alle jos niitä autoja ei vastaan tule metsässä.

Turkin hoito on melkoisen helppoa. Satunnainen harjaus, ja jos takkuuntuu (esimerkiksi korvien takaa) niin takut avataan. Omiani pesen muutaman kuukauden välein.

[msk]

OK, kuulostaa hyvältä. Paitsi tuo noin usein peseminen. Ajattelin lähinnä sellaista "pestään kun on likainen"- turkkia
Mikä on rodun terveystilanne?

[Iidis79]

Kääpiöpinseri, manchesterinterrieri, englanninkääpiöterrieri noissahan mätsäis värikin rotweilerin kanssa.
Kleinit ja mittelit kävis muuten kyllä tuohon, mutta kyllä sitä karvaa on. Se on höttöä, pehmeetä pumpulia. Yksilöstä riippuen joko helppo tai vaativampi. Karvanlähdönaikaan joutuu harjaamaan useampana päivänä. Schipperke, ehkä. Entäs heeleri?

Mä luulen että rottiksilla menis hermot whippettiin, joka vetäis sataatuhatta pitkin pihaa. Vähän niinkun joku maantiekiitäjä.

[msk]

Oletus on että meillä ei tuossa vaiheessa enää ole rottweilereita.
Heeleri voisi tietenkin olla vaihtohto. Mietin sen kanssa samaa kuin mäyräkoiran kohdalla, eli tappijalkaisuutta.
Jos miteleiden (tai muiden vastaavien)n turkki vaatii paljon työtä, niin sitten ei ole minun rotuni.
Joku kerran viikossa helposti/nopeasti läpikäytävä vielä menee. Mutta ei yhtään enempää.

[Iidis79]

Oisko se sitten ihan ainut koira?

[msk]

Olisi joo, ellei hankita kahta.

[Tiibetinhelmi]

No voi sen pestä vasta kun on likainen! Kissamainen koira kun on, pitää itsensä kyllä siistinä. Mä pesen esimerkiksi silloin kun alkaa karva irrota, pesu provosoi loputkin irtoamaan ja sitten vaan harjataan siistiksi. Ja tietty juoksujen loputtua pestään.

Mun mielestä terveystilanne on melko hyvä. Pevisassa on silmät ja polvet, mutta aika paljon nykyään kuvataan lonkkia ja selkiä sekä kuuntelutetaan sydän. Silmäjuttuja on, mutta enimmäkseen ei vakavia. PRA3:lle on olemassa geenitesti. Mulla on yksi sydänlääkityksellä oleva (pian 12- vuotias), tuo on kai pienien rotujen riesa kun vanhenevat.

[msk]

OK

[Dacrest]

Kaikilla pikkukoirilla on sisäsiisteysongelmia, siihen täytyy varautua. Tuosta listasta ainakin mäyräkoirilla niitä on erityisen paljon.

Shibat eivät ole irti pidettäviä.
Mun vähäisellä kokemuksella eurasiereista, niiden miellyttämisenhalu voi olla aika pieni, joka saattaa hankaloittaa irti pitämistä. Vaikkei koira lenkillä lähtisi mihinkään, varman luoksetulon opettaminen voi olla haastavaa. Kun koiraa ei vaan kiinnosta.

Perhonen on aika varma valinta ja turkinhoito helppoa, etenkin jos leikkelee turhat hapsut pois. Parin kuukauden välein kun näyttää keittiöfiskarsseja ja viikon-parin välein kampaa läpi (5 minuuttia), se riittää. On myös yllättävän säänkestävä pohjavillattomaksi pikkukoiraksi.

Schipperkeissä jos äänen käyttö ei häiritse, mikä ettei.
Tiibetinspanieleissa olen tavannut tosi kivoja, liikkuvaisia yksilöitä, mutta myös joka tolpalla jumittajia.
Spitzeissä turkki suht helppo, toki karvanlähtöaikaan joutuu harjaamaan ja äänenkäyttöä on niilläkin. Etenkin pienemmissä versioissa on näkynyt melkoisia räksyttäjiä ja luonteet laidasta laitaan. Kaikki mittelit eivät ole huolettomasti irti pidettäviä.

Entäs amerikankarvatonterrieri? Niissä löytyy myös karvallista (lyhytkarvaista) versiota.

[msk]

Pitää tutustua tuohon karvalliseen amerikankarvattomaan.

En halua sisälle kuseskelevaa koiraa, jos se tarkoittaa että rodun kokoa on lisättävä niin sitten se on niin.

[Dacrest]

Pikkukoirilla (alle 10kg) sisäsiisteysongelmiin täytyy aina varautua. Tietysti jos löytyisi avoin kasvattaja, jolla pitkä kokemus rodusta, eikä omissa linjoissa juurikaan ongelmia, se pienentäisi riskiä.
Koon kasvattaminen tietty auttaa, mutta esim kaverin vehnäterrieriuros nosti koipea sisällä, vaikka muu lauma oli sisäsiistejä.

Ja kun näistä ei paljon puhuta. Monien mielestä on ymmärrettävää että laumassa sisäsiisteys huononee tai uros nostaa koipea jos on juoksunarttuja talossa. Kun omissa sakemanneissa kukaan ei ole k*seksinut sisälle edes narttujen juoksujen aikaan, ei omat, kodinvaihtajat, eikä hoitokoirat.

[Avokaado]

Kaikilla pikkukoirilla on sisäsiisteysongelmia, siihen täytyy varautua.

Missä on vika, jos tuo pitää paikkansa? En oikein voi ymmärtää. Kai nyt luulisi koiran kuin koiran oppivan sisäsiistiksi, jos sitä viedään ulos.

Koon puolesta ja helppohoitoinen on ainakin tanskalaisruotsalainen pihakoira. Yhden vain tunnen ja se on ainakin hauska tapaus. Aivojumppaa ja ulkoilua, sillä näyttää olevan tuo yksilö tyytyväinen.

[Tiibetinhelmi]

Mun laumassa on yksi (nykyään leikattu) uros ja 7 narttua. Joista nuorin, pian 4kk vanha, saattaa vielä yön aikana tehdä pissa-alustalle. Muut eivät tee tarpeitaan sisälle. Hulluksi tulisin, jos tekisivät.

[Biarritz]

Kaikilla pikkukoirilla on sisäsiisteysongelmia, siihen täytyy varautua. Tuosta listasta ainakin mäyräkoirilla niitä on erityisen paljon.

Äidilläni oli kaksi cavalieria, eri aikoina. Kumpikaan ei aikuisena tehnyt asioitaan sisälle - paitsi ensimmäinen elämänsä loppupuolella sen jälkeen kun sillä diagnosoitiin diabetes. En tietenkään ole nyt tähän cavalieria ehdottamassa, kun ovat niin sairaita, mutta tuon oman kokemukseni mukaan ainakin tästä rodusta saa kyllä sisäsiistejä, vaikka kääpiökoiria ovatkin.

Serkkuni hankkivat rotikan jälkeen juurikin manssin, kun halusivat vähän pienemmän koiran. Sen enempää en manssien luonteista tiedä, ainoastaan tuon että he ovat olleet ihan tyytyväisiä valintaan.

Itse olen välillä, vaikka olen aina luullut ettei minusta saisi terrieri-ihmistä tekemälläkään, miettinyt ajatusta andalusianrottakoirasta. Ei se kaikista pienin terrieri, vaan sopivasti "jalkava" ja muutenkin rakenteeltaan atleettinen ja terve. Näistä joskus oli keskustelua foorumilla ihmisen kanssa joka oli tuonut ensimmäiset Suomeen, ja sanoi että luonne ei ole niin kipakka kuin "perusterriereillä". Yksi ongelma on ainakin se, että kasvattajia on Suomessa vasta muutama. Ja terveydestäkään ei ole kattavaa tilastotietoa, kun koiria on KoiraNetin mukaan rekattu Suomessa vasta 36.

[Ninni]

Missä on vika, jos tuo pitää paikkansa? En oikein voi ymmärtää. Kai nyt luulisi koiran kuin koiran oppivan sisäsiistiksi, jos sitä viedään ulos.

Ongelmakoirapuolella yleensä tuo mainitaan ja nimenomaan pikkukoirilla.
Oma veikkaus on se, että kun pienet seurakoirat ovat myös näyttelykoiria, niillä pitää olla iso luonne. Kantaa itseään komeana.
Tämä tuo mukanaan oman lisän egoon, mutta koska pikkukoirienhan ei tarvitse olla niin hyvin käyttäytyviä tunnetusti, niin luonteeseen ei välttämättä kiinnitetä huomiota. Huomiokuseminen, protestikuseminen ja kaikki muukin kuseminen koska koira, niin yhteistuloksena on koirarotuja jolla sisäsiisteys on yleinen vaiva.
Lisäksi veikkaan myös epämuodostumia siinä, millainen koirarodulla on rakko ja pidätyskyky. Onhan chiuillakin silmät välillä niin isot, että pelottaa milloin ne poksahtavat päästä. Enkä epäile etteivätkö poksahtelisikin. SIihenkään ei tarvitse jalostuksessa niin kiinnittää huomiota, kun sylikoiraa ei tarvitse niin usein jättää yksin, sen pissatkin ovat niin pieniä, ja koira on niin söpö.
Jos iso seefferi kusee sisälle täyden rakon niin lattia lainehtii, en tiedä miten pikkukoirilla kun en ole sellaista ihan pientä koskaan pitänyt omassa laumassa.

[msk]

Mulla on ollut kaikenkokoisia koira, ei tosin viimeiseen 30 vuoteen. Sisäsiistejä ovat olleet paitsi myäräkoiraterrieri Minja. Se tuli meille 4kk:n ikäisenä ja oli sitä ennen kussut sisällä vaatemyttyihin.
Se ei ollut ikinä elämänsä aikana 100% sisäsiisti.
Kaikki sheltit (painoltaan 6-10kg) ovat olleet täysin sisäsiistejä pentuajan jälkeen.
Muista koirista puhumattakaan. Eikä urokset ole sisälle merkkailleet vaikka eri kokoisia laumoja on ollut.

Olen kuullut paljon tuota että monet pikkukoirat, varsinkaan urokset eivät olisi sisäsiistejä ja myös sitä, että niiden sanotaan olevan sisäsiistejä koska "eihän sisälle merkkailu tarkoita sitä että koira ei olisi sisäsiisti."

Voin kasvattaa rodun kokoa jos on tarpeen, mutta rotu ei saisi olla hyvin energinen niin että sille pitää olla kaikenlaista erityistä puuhaa.

Mutta joo, ei nyt jäädä tähän sisäsiisteysasiaan.

[Dacrest]

Kaikilla pikkukoirilla on sisäsiisteysongelmia, siihen täytyy varautua.

Missä on vika, jos tuo pitää paikkansa? En oikein voi ymmärtää. Kai nyt luulisi koiran kuin koiran oppivan sisäsiistiksi, jos sitä viedään ulos.

Niinhän sitä luulisi.
Todennäköisesti tämä johtuu monesta asiasta: pikkukoirissa käytetään jalostukseen ei-sisäsiistejä yksilöitä. Ja koska ne pikkulirut on harmittomampia kuin ison koiran lätäköt, sisäsiisteyttä katsotaan sormien läpi. Et kyllähän se muuten, mutta kun nyt... Se taipumus (mistä ikinä johtuukaan) saattaa rodussa periytyä.

Pikkukoirissa ei ehkä kiinnitetä luonteisiin samalla tavalla huomiota kuin isommissa. Joku aggressiivinen, nurkkiin k*seskeleva pikkuprkle on jotenkin siedettävissä, mutta kun laitetaan 30kg lisää kokoa, ei sitä monikaan katsele.
Ja omistajilla on vaikutusta. Jollei koiraa edes tapakasvateta tai lenkitetä, saattaa sekin vaikuttaa. Muttei mitenkään selitä kaikkea.

Omia pikkukoiria on ollut neljä, kaikki eri rotua, enkä ole yhdestäkään saanut 100% sisäsiistiä. Isoja koiria on ollut moninkertainen määrä, niiden kanssa ei ongelmia.
Monta kymmentä vuotta olen tätä asiaa tutkinut ja miettinyt, eikä vieläkään ole tullut vastaan sisäsiistiä pikkukoirarotua. Jollain rodulla asia mainitaan JTO:ssakin koska se on niin yleinen. En nyt muista millä kaikilla mainitaan/on mainittu, mutta yorkeilla rodun tilannetta kuvataan näin:

Terveyskyselyn perusteella rodulla on jonkin verran sisäsiisteysongelmia. Vastaajista 67,3% (165kpl) vastasi koiran oppineen sisäsiistiksi 6-9kk ikäisenä. Vastaajista 27,5% (85kpl) kertoi koiran olevan suurimmaksi osaksi sisäsiisti. 9,7 prosentilla vastaajista oli sisälle järjestetty sallittu paikka tarpeiden tekemiseen.

[Iidis79]

Mä olen nyt jo varmaan toista vuotta seurannut jackrusseli ryhmää facessa. Niitä näyttää olevan paljon ihan tavan seurakoirina usein parikn kappaletta. Niitähän on sileänä, karkeana ja puolikarkeana.

Mitens muuten porokoira menis? Turkki on pese ja pidä. Ei ehkä mene ihan vaan seurakoirana, mutta tolleen maalla isolla tontilla niin kyllähän siinä keksii jotain höntsäilyä koiran kanssa. Riistaviettiä on kyllä monella, mut onhan noi ihan perus koulutettavia.

[shaairah]

Tohon sisäsiisteyteen, meillä on ollu normikokosia mäykkyjä kaikki karvanlaatuja ja lk-käppänöitä. Normikokoset oli sisäsiiistejä, käppänät pissaili sisälle vaihtelevissa määrin vaikka olivat kolmessa taloudessa (äidin, mun ja siskon) ja talouden muut koirat ei pissineet sisälle.

[Iidis79]

Mähän haaveilen edelleen suomenlapinkoirasta,mutta mietin että olenko jo liian mukavuuden haluinen ottamaan koiran joka innostuu eniten ulkoilemaan kun on pakkasta ja lunta. Kun itse haluan pysyä sisällä silloin. Eli Järki ja tunteet. En tiiä. sheltti, chihu, kääpiöpinseri, tipsu, papillon... pääsis varmaan helpommalla.

[msk]

Lapinkoira olisi kiva. Niillä on vaan turkkia niin paljon ja pohjavillaa lähtee keväisin muovikassikaupalla joten ei kiitos enää ikinä.

Tänään kun ajelin Nuppu sheltin kanssa eläinlääkärille niin mietin että miksi se ei voisi olla shelttikin. Nupun (hormoni)turkista traumatisoituneena olen päättänyt että ei enää shelttiä. Ja onhan niillä se mucoselekin ja nykyään kai kinnervaurioitakin entistä enemmän. Ja jos ei sterkkaisi niin ei olisi vaaraa turkin räjähtämisestäkään.
Soopeli pieni narttu voisi olla oikeinkin kiva. Nuppu on ollut ikänsä niin terve että riski mucoseleen ja kinnervaurioihin ei oikein kiinnosta. Voisihan sitä käydä hyväkin tuuri ja koira olisi terve.
Shelttien jutut kuitenkin tiedän aika pitkällä otannalla.

Noista muista roduista en ole lukenut (tai en ainakaan enää muista) jalostusohjesääntöjä joten niiden sairauksista tai tilastoista en tiedä.
Onhan tässä vielä toivottavasti vuosia aikaa pohtia ja pähkäillä.

[Avokaado]

Ai kauheata jos tuollaisiakin eli sisälle lorottavia koiria käytetään vielä jalostukseen. Siis millään ei ole väliä, kunhan vaan saadaan pentuja ja tuupattua niitä maailmalle jatkamaan sisälorotusta. Oi ja voi sentään!
No, enpä ole koiraa, siis minkään kokoista tai näköistä, hankkimassa enää missään vaiheessa.

[Tiibetinhelmi]

Otat sheltin ja se on sillä taputeltu!

[msk]

Mitens muuten porokoira menis? Turkki on pese ja pidä. Ei ehkä mene ihan vaan seurakoirana, mutta tolleen maalla isolla tontilla niin kyllähän siinä keksii jotain höntsäilyä koiran kanssa. Riistaviettiä on kyllä monella, mut onhan noi ihan perus koulutettavia.

Porokoiraa olen joskus miettinyt.
Russeli ei ole mun koira.

[msk]

Otat sheltin ja se on sillä taputeltu!

Niinhän siinä saattaa lopulta käydä

Eilen mietin noita lyhytkarvaisia, pohjavillattomia että talvi on kuitenkin niin pitkä ja kylmä täällä että olisiko sitten rasite tällaiselle sydänvaivaiselle mummolle olla monta kertaa päivässä pukemassa koiraa.
Luulen että olisi. Joten sen vuoksi taitavat nuo lyhytkarvaiset pohjavillattomat rodut jäädä pois.
Mielummin sitten vaikka enemmän sitä pohjavillatouhua keväällä kuin jatkuvaa pukemista ja riisumista talvella.
Lapinkoiralla sitä on silti liikaa Vaikka muuten olisi kyllä mukava rotu.

[Valkosipulisilakka]

Minulla on ollut kääpiöpinseriuros, ja se oli ihan mahtava koira! Sittemmin on ollut vain palveluskoiria, joiden kanssa on myös harrastettu pk-lajeja. Nyt mulla on kaksi pk-rotuista, toinen jo eläkeikäinen, mutta toinen aktiivi-iässä 3 v. Olen miettinyt, onko tämä mun viimeinen iso koira. Jos on, niin sitten tulee taas kääpiöpinseri. Mun kääpiöpinseri oli muuten ihan sisäsiisti.

[Iidis79]

Ootko tehnyt hankikoira testin? Tosin sinne kun laittaa kriteereiksi pieni lyhytkarvainen niin sieltä tulee mopsia ja ranskanbulldoggia. Mut joskus sieltä saattaa löytyy joku idea toiseen rotuun.

Entäss joku trimmattava? terrieri tyyppinen niinkuin airedalenterrieri tai joku vesikoira tyyppinen jolla olis ajettava turkki?

[msk]

Nyt en olekaan pitkään aikaan tehnyt koirarotutestiä. Joskus tein ja tulos oli: Rottweiler.

Mikään millään lailla trimmattava ei ole ikävä kyllä vaihtoehto koska en jaksa.

[msk]

Tein testin:

Chihuahua
Schipperke
Shetlanninlammaskoira
Venäjäntoy
Tanskalais-ruotsalainen pihakoira
Bostoninterrieri
Kingcharlesinspanieli
Papillon ja phalene
Ranskanbulldoggi
Kleinspitz

Valitsin turkin osalta puolipitkäkarvaisen. Jännä että antaa vaihtoehtoina myös ihan pohjavillattomia, lyhytkarvaisia rotuja.
Lihavoituna ne rodut joita olen harkinnut.